Onko puoliksi ulkomaalaiset terveempiä, kun ei ole sukulaisten kanssa lapsia vaan geneettisesti kaukaisen kanssa?
Mitä mieltä olette? Esim. Suomalainen ja thaimaalainen tekee lapsen, onko vauva älykkö ja terveet geenit jotka ei sairastuta?
Kommentit (27)
Näin voi hyvinkin olla.
Me olemme myös kauniimpia, älykkäämpiä, henkisesti valveutuneempia, kultturellimpia, kaikin puolin fiksumpia jne...
Toisin sanoen: Parempia ihmisiä.
Oliko muuta?
Voi olla, mutta voi olla olemattakin. Kyllähän siihen vaikuttaa vaikkapa vanhempien iät, molempien tautiperimät ja mitä lapsi sattuu perimään, miten raskaus/synnytys hoidetaan ja moni muu seikka.
KAIKKI ihmiset ovat sisäsiitoksen tulosta. 100 simpanssin laumassa on enemmän geneettistä vaihtelua kuin 7 miljardin ihmiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Mun isovanhemmat on Kainuusta Pohjanmaalta, Karjalasta ja Savosta.
Siinä on jo niin paljon geneettistä vaihtelua että harvalla on perimä yhtä laajasta geenipoolista.
Rautakauden asutusaallon aikana 1800 v sitten Suomen alueen asukasluku nousi 10-15000:sta 50 000:een jossa se pysyi 1300-luvulle asti. Suurin osa nykysuomalaisista polveutuu hyvin pienestä porukasta tuhannen vuoden takaa (suurin osa tuolloin eläneiden sukulinjoista on sammunut).
Esim. mainitsemiesi alueiden kanta-asutus on Kanta-Savosta 1400-luvun alusta. Kainuun väestöpohja oli 40 perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Muutama hassu tiedon murunen
-Terveimmät lapset tulevat kun pariutuu 4. serkun kanssa (joissain lähteissä myös 3. serkku)
-Suuri geneettinen etäisyys lisää lievästi lapsen terveysriskejä
-Satunnainen nuorena serkun kanssa pariutuminen vastaa riskiltään 40 vuotiaana lapsen saamista
-Sukupolvia jatkunut serkkujen naimisiin meno aiheuttaa vähintäänkin geeniperimän köyhtymistä
Habsburgien leuka on kyllä aika raju.
Siinä näkyy mihin geeniperimän köyhtyminen saattaa johtaa.
Se suku avioitui keskenään pitääkseen vallan suvun käsissä.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/eddda076-1a46-4f71-b91e-fcc493b09a72
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isovanhemmat on Kainuusta Pohjanmaalta, Karjalasta ja Savosta.
Siinä on jo niin paljon geneettistä vaihtelua että harvalla on perimä yhtä laajasta geenipoolista.Rautakauden asutusaallon aikana 1800 v sitten Suomen alueen asukasluku nousi 10-15000:sta 50 000:een jossa se pysyi 1300-luvulle asti. Suurin osa nykysuomalaisista polveutuu hyvin pienestä porukasta tuhannen vuoden takaa (suurin osa tuolloin eläneiden sukulinjoista on sammunut).
Esim. mainitsemiesi alueiden kanta-asutus on Kanta-Savosta 1400-luvun alusta. Kainuun väestöpohja oli 40 perhettä.
Koko ihmis- ja eläinkunta pohjautuu yhdestä tohvelieläimestä.
Mun isovanhemmat on Kainuusta Pohjanmaalta, Karjalasta ja Savosta.
Siinä on jo niin paljon geneettistä vaihtelua että harvalla on perimä yhtä laajasta geenipoolista.