MURRUN, jos tyttäreni ei löydä suviksista miestä!!!
Tytär täyttää syksyllä jo 18 eli tässä odotellaan kihlausilmoitusta ihan lähiaikoina. Huh, kuinka stressaan ja jostain kumman syystä pelkään, ettei juuri hän löydä itselleen miestä suviksista. Kyllähän suvun tytöt ovat löytäneet ja minäkin, mutta jostain kumman syystä on sellainen tunne, että tyttäreni epäonnistuu. Onko teillä muilla uskovilla äideillä ollut tällaista epäuskoa lapsien suhteen?
Kommentit (34)
Älkää antautuko kantamaan yhteistä iestä uskottoman ksnssa.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 11:10"]
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 11:05"]
Vaikka tämä on provo vastaan silti, että huoli se on mullakin, että nuoreni löytäisivät uskovaiset puolisot. En kestä jos rakastuvat joihinkin ateisteihin tai välinpitämättömiin.
[/quote]
Provo sinäkin. Harva uskova ajattelee oikeasti noin.
[/quote]
Kyllä noita on. Mun uskovaisella tädillä ja tyttärellään eli mun serkulla oli kauhea kriisi tästä aiheesta.
Jospa tyttö onkin salaa kihloissa ja odottelee häitä vuodelle 2017?
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 11:46"]
Älkää antautuko kantamaan yhteistä iestä uskottoman ksnssa.
[/quote]
Raamattu, 1. Kor. 7:12-17
"...jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö; samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä. Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä. Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut. Sillä mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi? Vaeltakoon vain kukin sen mukaan, kuin Herra on hänelle hänen osansa antanut, ja siinä asemassa, missä hänet Jumala on kutsunut; näin minä säädän kaikissa seurakunnissa."
Pakko olla provo. Olen lestadiolainen suht nuori nainen ja naimisissa. Mutta se, että pitäs pakolla löytää mies nii huhhuh. Antaa tytön nauttia nuoruudesta. Ja tottakai sitä toivoo, että uskovainen puoliso löytys lapsille.
Pikkuveljeni seurustelee ei lestan kanssa ja ei itsekkään tahdo olla uskovainen. Ei se maata kaada, yhtä rakas veli. Ja yhtä tärkeä perheenjäsen. Jokainen saa itse päättää haluaako uskoa vai ei. Tämä nyt meni vähän aiheen ohi :)
Mitäs jos tyttö onkin lesbo? Ja seurustelee jo salaa jonkun kivan tyttösen kanssa?
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 11:46"]
Älkää antautuko kantamaan yhteistä iestä uskottoman ksnssa.
[/quote]
Niin, olisi kamalaa, jos lapseni alkaisin seurustelemaan jonkun lestadiolaisen kanssa. Toivoisin, että löytäisi oikean uskovan, eikä siis mitään lahkolaista.
Tiedän erään helluntaiseurakuntalaisen uskovan miehen, jolla on 2 lesboa tytärtä. Tyttäret ovat lesboja täysin avoimesti, toinen heistä ollut jo useita vuosia parisuhteessa tytön kanssa. Isä ei luonnollisestikaan ole antanut siunausta heidän seksuaaliselle suuntautumiselleen ja parisuhteelle, mutta edelleen ovat hyvissä väleissä ja rakastavat toisiaan. Ei se rakkaus siihen kaadu.
Onko tytär kaunis,isorintainen tai edes kiinteärintainen,pistä mittoja jakoon.
onko varakkaat vanhemmat?
missä suvikset pidetään?
voisin harkita tyttären kihlausta jos saan pohjatietoja hieman lisää.
t.mies
Mulla huoli että tytär rakastuu muslimiin...
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 11:05"]
Vaikka tämä on provo vastaan silti, että huoli se on mullakin, että nuoreni löytäisivät uskovaiset puolisot. En kestä jos rakastuvat joihinkin ateisteihin tai välinpitämättömiin.
[/quote]
Ihan oikein sulle jos ottaakin ateistipuolison. Pääset vähän tuulettamaan päätäsi laatikon ulkopuolelle välillä.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 11:11"]
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 11:05"]
Vaikka tämä on provo vastaan silti, että huoli se on mullakin, että nuoreni löytäisivät uskovaiset puolisot. En kestä jos rakastuvat joihinkin ateisteihin tai välinpitämättömiin.
[/quote]
Miten se ilmenee, että "et kestä"? Et olisi enää väleissä? Eikö ne lapset saisi etsiä ja löytää sellaiset kumppanit, joista itse pitävät ja voivat kuvitella elävänsä onnellisena, eikä parinhaun tarkoituksena liene tehdä äiskää ja iskää onnelliseksi?
[/quote]
Ikävä kyllä harva uskova ajattelee noin. Heidän mielestään lapsilla on vapaa tahto niin kauan kuin ei rikota pyhiä arvoja. Saattavat pitää itseään hyvinkin leppoisina ja ei-kahlitsevina vanhempina.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2015 klo 11:30"]
Olettepa saamattomia vanhempia.
Nyt olisi pikaisesti etsittävä sopiva, hyvämaineinen, suht varakas ja muutenkin menestyvä lestadiolaisperhe, jolla olisi sopivan ikäinen poika. Sitten vaan neuvottelemaan pojan vanhempien kanssa ja sovitte, että heidän poikansa ja teidän tyttö menevät naimisiin.
Näin se menee meidän uskossa, ei siinä nuorten tarvi mitään puolisoita etsiä. Kyllä seurakunta sen etsii.
[/quote]
Niin, ja kaksi kamelia voi antaa vaihdossa!
Aloitus kuulostaa provolta, mutta tiedän oikeasti yhdet uskovaiset vanhemmat, ihan luterilaiseen kirkkoon kuuluvat, joiden "sydän on murtunut", kun poika elää avoliitossa eikä ole enää uskossa. He eivät ole enää poikansa kanssa tekemisissä vaan rukoilevat, että poika "löytäisi taas taivaan tielle". Minusta tuo on aivan käsittämätöntä julmuutta ja omahyväisyyttä. Kai se on kauhea loukkaus, että hyvästä uskonnollisesta kasvatuksesta huolimatta näin voi käydä.