Koulukiusaaminen vaikuttaa elämään pitkän ajan kuluttua
Pian 40v ja vieläkin koulukiusaaminen vaikuttaa elämääni. Kiusattiin a-aste, y-aste ja lukion 1.luokalla.
Kommentit (43)
Mua kiusattiin rajusti ala ja yläasteella päivästä toiseen. En kuitenkaan jäänyt vellomaan siihen pahaan oloon vaan jatkan tulevaisuuteen katsomista. Se on fakta jonka hyväksyn, mutta en anna menneisyyden leimata minua. Enkä ymmärrä, miksi asioista pitäisi jankuttaa vuosikymmeniä? Get a life !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että sinulla on vaikeaa mutta ei kannata jäädä vellomaan siihen asiaan. Kai sinulle on muutakin tapahtunut elämässä kuin kiusaaminen. Nyt sinä annat kiusaamisen vaikuttaa nykyiseen elämääsi. Kiusaajasi siis voittivat.
Sinä et ymmärrä. Kiusaaminen sekoittaa kaikki kaavat päässä ja kropassa. Ei hyödytä sanoa: Älkää vapisko kädet. Ne jatkavat vapinaansa jännityksestä (esim. kohdatessa uusia ihmisiä), jonka koulukiusaaminen on jättänyt jälkeensä. Terapiat ovat silloin hyödyttömiä kun korvaavia HYVIÄ kokemuksia ei tule. Vain todelliset hyvät kokemukset muodostavat uusia yhteyksiä aivoissa ja kehossa ja korjaavat entisiä.
-eri
No aika ihmeiden odottamista on tuo, että tarvii hyviä kokemuksia niillä vanhoilla hermoyhteyksillä. Kyllä niitä hermoratoja kannattaa ensin lähteä muuttamaan, oppimaan pois vanhasta ja luomaan uusia. Sitä kautta pystyy reagoimaan vanhasta poikkeavalla tavalla tilanteissa joten saa uudenlaisia kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulukiusaamisesta on tehty ihan liian suuri numero. Normaali osa nuoruutta. Jotkut traumatisoituu ja toiset ei ihan kuten monesta muustakin asiasta. Nykyään ollaan liian herkkiä.
Jotkut ihmistyypit oikein kerjää olemuksellaan tulla kiusatuksi.
Toisaalta jos on itse sössinyt asiansa niin sitä voi perustella sillä että on joskus tullut kiusatuksi. Jos ei huvita työelämä tai haluaa linnottautua kotiinsa pelailemaan tai juomaan niin statuksella "kiusattu" sataa sympatiaa.
Lapsen hyväksikäytöstä on tehty ihan liian suuri numero. Normaali osa nuoruutta. Jotkut traumatisoituu ja toiset ei ihan kuten monesta muustakin asiasta. Nykyään ollaan liian herkkiä.
Jotkut ihmistyypit oikein kerjää olemuksellaan tulla hyväksikäytetyksi.
Toisaalta jos on itse sössinyt asiansa niin sitä voi perustella sillä että on joskus tullut hyväksikäytetyksi. Jos ei huvita työelämä tai haluaa linnottautua kotiinsa pelailemaan tai juomaan niin statuksella "hyväksikäytetty" sataa sympatiaa.
t. normaali empatiakyky
Auto-onnettomuuksista on tehty ihan liian suuri numero. Normaali osa autoilua. Jotkut kuolee tai vammautuu ja toiset ei ihan kuten monesta muustakin asiasta. Nykyään ollaan liian herkkiä.
Jotkut ihmistyypit on oikein onnettomuusherkkiä.
Toisaalta jos on itse sössinyt asiansa niin sitä voi perustella sillä että on katkaissut jalkansa. Jos ei huvita työelämä tai haluaa linnottautua kotiinsa pelailemaan tai juomaan niin statuksella "kipsissä ja saikulla" sataa sympatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että sinulla on vaikeaa mutta ei kannata jäädä vellomaan siihen asiaan. Kai sinulle on muutakin tapahtunut elämässä kuin kiusaaminen. Nyt sinä annat kiusaamisen vaikuttaa nykyiseen elämääsi. Kiusaajasi siis voittivat.
Sinä et ymmärrä. Kiusaaminen sekoittaa kaikki kaavat päässä ja kropassa. Ei hyödytä sanoa: Älkää vapisko kädet. Ne jatkavat vapinaansa jännityksestä (esim. kohdatessa uusia ihmisiä), jonka koulukiusaaminen on jättänyt jälkeensä. Terapiat ovat silloin hyödyttömiä kun korvaavia HYVIÄ kokemuksia ei tule. Vain todelliset hyvät kokemukset muodostavat uusia yhteyksiä aivoissa ja kehossa ja korjaavat entisiä.
-eri
No aika ihmeiden odottamista on tuo, että tarvii hyviä kokemuksia niillä vanhoilla hermoyhteyksillä. Kyllä niitä hermoratoja kannattaa ensin lähteä muuttamaan, oppimaan pois vanhasta ja luomaan uusia. Sitä kautta pystyy reagoimaan vanhasta poikkeavalla tavalla tilanteissa joten saa uudenlaisia kokemuksia.
Sinä kun olet selvästikin aiheen asiantuntija, niin olet varmaan töissä terapeuttina antamassa näitä ohjeita? Kun kerta sinulle on niin helppoa korjata muiden ihmisten traumat? Vai?
"normaali empatiakyky"
Näitä on 8 miljardia erilaista tällä pallolla...!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että sinulla on vaikeaa mutta ei kannata jäädä vellomaan siihen asiaan. Kai sinulle on muutakin tapahtunut elämässä kuin kiusaaminen. Nyt sinä annat kiusaamisen vaikuttaa nykyiseen elämääsi. Kiusaajasi siis voittivat.
Sinä et ymmärrä. Kiusaaminen sekoittaa kaikki kaavat päässä ja kropassa. Ei hyödytä sanoa: Älkää vapisko kädet. Ne jatkavat vapinaansa jännityksestä (esim. kohdatessa uusia ihmisiä), jonka koulukiusaaminen on jättänyt jälkeensä. Terapiat ovat silloin hyödyttömiä kun korvaavia HYVIÄ kokemuksia ei tule. Vain todelliset hyvät kokemukset muodostavat uusia yhteyksiä aivoissa ja kehossa ja korjaavat entisiä.
-eri
No aika ihmeiden odottamista on tuo, että tarvii hyviä kokemuksia niillä vanhoilla hermoyhteyksillä. Kyllä niitä hermoratoja kannattaa ensin lähteä muuttamaan, oppimaan pois vanhasta ja luomaan uusia. Sitä kautta pystyy reagoimaan vanhasta poikkeavalla tavalla tilanteissa joten saa uudenlaisia kokemuksia.
Sinä kun olet selvästikin aiheen asiantuntija, niin olet varmaan töissä terapeuttina antamassa näitä ohjeita? Kun kerta sinulle on niin helppoa korjata muiden ihmisten traumat? Vai?
Ei, en ole terapeutti. Enkä myöskään voi korjata muiden ihmisten traumoja, sen työn kun jokainen voi tehdä vain itse, jos valitsee niin tehdä. Eikä se ole helppoa. Sen verran olen neuroplastisuuteen tutustunut, että ymmärrän sen toimintamekanismin johon myös aiemman kommenttini perustan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulukiusaamisesta on tehty ihan liian suuri numero. Normaali osa nuoruutta. Jotkut traumatisoituu ja toiset ei ihan kuten monesta muustakin asiasta. Nykyään ollaan liian herkkiä.
Jotkut ihmistyypit oikein kerjää olemuksellaan tulla kiusatuksi.
Toisaalta jos on itse sössinyt asiansa niin sitä voi perustella sillä että on joskus tullut kiusatuksi. Jos ei huvita työelämä tai haluaa linnottautua kotiinsa pelailemaan tai juomaan niin statuksella "kiusattu" sataa sympatiaa.
Lapsen hyväksikäytöstä on tehty ihan liian suuri numero. Normaali osa nuoruutta. Jotkut traumatisoituu ja toiset ei ihan kuten monesta muustakin asiasta. Nykyään ollaan liian herkkiä.
Jotkut ihmistyypit oikein kerjää olemuksellaan tulla hyväksikäytetyksi.
Toisaalta jos on itse sössinyt asiansa niin sitä voi perustella sillä että on joskus tullut hyväksikäytetyksi. Jos ei huvita työelämä tai haluaa linnottautua kotiinsa pelailemaan tai juomaan niin statuksella "hyväksikäytetty" sataa sympatiaa.
t. normaali empatiakyky
Tuo nyt on huomattavasti selkeämpi rikos kuin mikään kiusaaminen. On hyväksikäytettyjen halventamista verrata niitä koulukiusattuihin.
Kiusaaminen voi hyvin olla rikos, siitä ei vain välitetä. Esim. vaatteiden repiminen pois ja sitä seuraava pahoinpitely ja pahoinpitelyvideon levittely ovat rikoksia, mutta koulussa vain kiusaamista. Sinä halvennat kaikkia rikoksen uhreja inisemällä rikoksen tapahtumapaikasta, aivan kuin uhreilla ei olisi oikeutta traumatisoitua kokemastaan ilman sinun pyhää hyväksyntääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että sinulla on vaikeaa mutta ei kannata jäädä vellomaan siihen asiaan. Kai sinulle on muutakin tapahtunut elämässä kuin kiusaaminen. Nyt sinä annat kiusaamisen vaikuttaa nykyiseen elämääsi. Kiusaajasi siis voittivat.
Sinä et ymmärrä. Kiusaaminen sekoittaa kaikki kaavat päässä ja kropassa. Ei hyödytä sanoa: Älkää vapisko kädet. Ne jatkavat vapinaansa jännityksestä (esim. kohdatessa uusia ihmisiä), jonka koulukiusaaminen on jättänyt jälkeensä. Terapiat ovat silloin hyödyttömiä kun korvaavia HYVIÄ kokemuksia ei tule. Vain todelliset hyvät kokemukset muodostavat uusia yhteyksiä aivoissa ja kehossa ja korjaavat entisiä.
-eri
No aika ihmeiden odottamista on tuo, että tarvii hyviä kokemuksia niillä vanhoilla hermoyhteyksillä. Kyllä niitä hermoratoja kannattaa ensin lähteä muuttamaan, oppimaan pois vanhasta ja luomaan uusia. Sitä kautta pystyy reagoimaan vanhasta poikkeavalla tavalla tilanteissa joten saa uudenlaisia kokemuksia.
Sinä kun olet selvästikin aiheen asiantuntija, niin olet varmaan töissä terapeuttina antamassa näitä ohjeita? Kun kerta sinulle on niin helppoa korjata muiden ihmisten traumat? Vai?
Ei, en ole terapeutti. Enkä myöskään voi korjata muiden ihmisten traumoja, sen työn kun jokainen voi tehdä vain itse, jos valitsee niin tehdä. Eikä se ole helppoa. Sen verran olen neuroplastisuuteen tutustunut, että ymmärrän sen toimintamekanismin johon myös aiemman kommenttini perustan.
Sanotko halvaantuneelle, että valitset vain kävellä?
Kaikki riippuu kiusaamisen TASOSTA ja kiusatun HERKKYYDESTÄKIN. On vaikea kirjoittaa mielipiteitä kun kokemuksia on monia kuten ihmisiäkin. Jotkut märehtivät liian herkästi. Mutta sitten on sitä oikein raakaa kiusaamista joka varmasti traumatisoi ja ei voi hyväksyä. Valitettavasti tietynlainen kiusaaminen kuuluu lapsuuteen ja nuoruuteen.. niin se vain on.
Mutta useimmat fiksuuntuvat ja jotkut muuttuvat sitten itse kiusaajiksi vielä vuosikausia koulun loppumisen jälkeenkin. Se on aika ironista ja surullistakin kun sillä lailla jää märehtimään asioita. Mutta kuten sanoin jotkut on liian herkkiä ja sitten on sitä raakaa kiusaamista. No kiusaaminen se pienikin on väärin. Tietysti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraivaihtoehdot,=Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että sinulla on vaikeaa mutta ei kannata jäädä vellomaan siihen asiaan. Kai sinulle on muutakin tapahtunut elämässä kuin kiusaaminen. Nyt sinä annat kiusaamisen vaikuttaa nykyiseen elämääsi. Kiusaajasi siis voittivat.
Sinä et ymmärrä. Kiusaaminen sekoittaa kaikki kaavat päässä ja kropassa. Ei hyödytä sanoa: Älkää vapisko kädet. Ne jatkavat vapinaansa jännityksestä (esim. kohdatessa uusia ihmisiä), jonka koulukiusaaminen on jättänyt jälkeensä. Terapiat ovat silloin hyödyttömiä kun korvaavia HYVIÄ kokemuksia ei tule. Vain todelliset hyvät kokemukset muodostavat uusia yhteyksiä aivoissa ja kehossa ja korjaavat entisiä.
-eri
No aika ihmeiden odottamista on tuo, että tarvii hyviä kokemuksia niillä vanhoilla hermoyhteyksillä. Kyllä niitä hermoratoja kannattaa ensin lähteä muuttamaan, oppimaan pois vanhasta ja luomaan uusia. Sitä kautta pystyy reagoimaan vanhasta poikkeavalla tavalla tilanteissa joten saa uudenlaisia kokemuksia.
Sinä kun olet selvästikin aiheen asiantuntija, niin olet varmaan töissä terapeuttina antamassa näitä ohjeita? Kun kerta sinulle on niin helppoa korjata muiden ihmisten traumat? Vai?
Ei, en ole terapeutti. Enkä myöskään voi korjata muiden ihmisten traumoja, sen työn kun jokainen voi tehdä vain itse, jos valitsee niin tehdä. Eikä se ole helppoa. Sen verran olen neuroplastisuuteen tutustunut, että ymmärrän sen toimintamekanismin johon myös aiemman kommenttini perustan.
Sanotko halvaantuneelle, että valitset vain kävellä?
En. Halusin vain tuoda esille sen vaihtoehdon, että aivojen hermoratoja muokkaamalla voi vaikuttaa omiin reaktioihin ja psyykkisiin haasteisiin. Kun tietää mitä kaikkia vaihtoehtoja on, voi valita niistä sen mikä tuntuu itsestä oikealta. Joillekki se on terapeutti, joillekki hyvien kokemusten odottaminen ja joillekki se on omien aivojen hermoratojen muokkaaminen sellaiseksi kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kanssa yksi 29 v, jota koulukiusattiin 8-9 vuoden ajan. Tuo aika on vaikuttanut todella traumatisoivasti elämään, mutta olen pärjännyt silti. Todella vaikea samaistua ei-kiusatuksi joutuneisiin. Mietin välillä, että olisi kiva tutustua muihin kiusattuihin.
Minulle on jostain syystä käynyt niin, että suurin osa kavereistani on ollut kiulukiusattuja. Niin olen itsekin.
Ehkä meissä on joku sellainen ominaisuus että olemme olleet helppoja kohteita.
Kiusatuksi joutuminen ei kuitenkaan ole syy ystävyydellemme. Viihdyimme hyvin yhdessä jo ennenkuin tiesimme toistemme taustoista.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki riippuu kiusaamisen TASOSTA ja kiusatun HERKKYYDESTÄKIN. On vaikea kirjoittaa mielipiteitä kun kokemuksia on monia kuten ihmisiäkin. Jotkut märehtivät liian herkästi. Mutta sitten on sitä oikein raakaa kiusaamista joka varmasti traumatisoi ja ei voi hyväksyä. Valitettavasti tietynlainen kiusaaminen kuuluu lapsuuteen ja nuoruuteen.. niin se vain on.
Mutta useimmat fiksuuntuvat ja jotkut muuttuvat sitten itse kiusaajiksi vielä vuosikausia koulun loppumisen jälkeenkin. Se on aika ironista ja surullistakin kun sillä lailla jää märehtimään asioita. Mutta kuten sanoin jotkut on liian herkkiä ja sitten on sitä raakaa kiusaamista. No kiusaaminen se pienikin on väärin. Tietysti.
Ei kiusaamisen tarvitse olla raakaa. Riittää, että se jatkuu useita vuosia. Lyhyempikin aika riittää jos kotona ei ole ketään, joka tukisi kiusattua lasta. Opettele itse pois tuosta uhrin syyllistämisestä. Kiusatut eivät ole liian herkkiä, kiusatut eivät myöskään märehdi. Heidän kokemuksensa elämästä on negatiivista toisintoa. Kuten joku kommentoija yritti jo pyristellä omasta vastuustaan aiemmin eroon hän kuvaili sinne päin, että kiusattujen olemus kerjäisi kiusaamista. Ei ole sellaista olemusta. On vain kiusaajia, jotka haluavat kiusata. Näitä kiusaajia on eri-ikäisiä ja sijoittuneena eri ammatteihin ja eri kouluasteille. Syy on täysin heidän teoissaan. He valitsevat kiusaamisen, he aloittavat kiusaamisen, he kiusaavat. Tällöin kiusattu ei märehdi menneessä, vaan hän kohtaa aina uusia kiusaajia.
Vierailija kirjoitti:
En. Halusin vain tuoda esille sen vaihtoehdon, että aivojen hermoratoja muokkaamalla voi vaikuttaa omiin reaktioihin ja psyykkisiin haasteisiin. Kun tietää mitä kaikkia vaihtoehtoja on, voi valita niistä sen mikä tuntuu itsestä oikealta. Joillekki se on terapeutti, joillekki hyvien kokemusten odottaminen ja joillekki se on omien aivojen hermoratojen muokkaaminen sellaiseksi kuin haluaa.
Teoria ja feikkiharjoitukset eivät vastaa todellisuutta. Vain todelliset kokemukset tuovat todellisia muutoksia.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että sinulla on vaikeaa mutta ei kannata jäädä vellomaan siihen asiaan. Kai sinulle on muutakin tapahtunut elämässä kuin kiusaaminen. Nyt sinä annat kiusaamisen vaikuttaa nykyiseen elämääsi. Kiusaajasi siis voittivat.
Olen eri, mutta niin voittivat. Ainut lohtu etteivät tiedä sitä.
Minunkin kohdallani kävi niin, että kiusaajat voittivat. Minulla ei ole minkäänlaista elämäniloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kanssa yksi 29 v, jota koulukiusattiin 8-9 vuoden ajan. Tuo aika on vaikuttanut todella traumatisoivasti elämään, mutta olen pärjännyt silti. Todella vaikea samaistua ei-kiusatuksi joutuneisiin. Mietin välillä, että olisi kiva tutustua muihin kiusattuihin.
Minulle on jostain syystä käynyt niin, että suurin osa kavereistani on ollut kiulukiusattuja. Niin olen itsekin.
Ehkä meissä on joku sellainen ominaisuus että olemme olleet helppoja kohteita.
Kiusatuksi joutuminen ei kuitenkaan ole syy ystävyydellemme. Viihdyimme hyvin yhdessä jo ennenkuin tiesimme toistemme taustoista.
Mä huomaan viihtyväni rauhallisten, kilttien ja vähän epäsosiaalisten ihmisten seurassa, sellaisten kuin itsekin oon, vaikka oon tosi sanavalmis tyyppi.
Mä oon sellanen, joka vaikuttaa ulkopuolisille tosi sosiaaliselta, käytöksen ja ulkonäön puolesta, ja moni sosiaalinen on loukkaantunut, kun en ole ollut kiinnostunut hakeutumaan niitten seuraan. Tunnen kemiaa tosi harvojen kanssa, eikä mulla koskaan koulussa ollu samantyylisiä kavereita. Ois tosi mahtavaa saada sellasia joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulukiusaamisesta on tehty ihan liian suuri numero. Normaali osa nuoruutta. Jotkut traumatisoituu ja toiset ei ihan kuten monesta muustakin asiasta. Nykyään ollaan liian herkkiä.
Jotkut ihmistyypit oikein kerjää olemuksellaan tulla kiusatuksi.
Toisaalta jos on itse sössinyt asiansa niin sitä voi perustella sillä että on joskus tullut kiusatuksi. Jos ei huvita työelämä tai haluaa linnottautua kotiinsa pelailemaan tai juomaan niin statuksella "kiusattu" sataa sympatiaa.
Lapsen hyväksikäytöstä on tehty ihan liian suuri numero. Normaali osa nuoruutta. Jotkut traumatisoituu ja toiset ei ihan kuten monesta muustakin asiasta. Nykyään ollaan liian herkkiä.
Jotkut ihmistyypit oikein kerjää olemuksellaan tulla hyväksikäytetyksi.
Toisaalta jos on itse sössinyt asiansa niin sitä voi perustella sillä että on joskus tullut hyväksikäytetyksi. Jos ei huvita työelämä tai haluaa linnottautua kotiinsa pelailemaan tai juomaan niin statuksella "hyväksikäytetty" sataa sympatiaa.
t. normaali empatiakyky
Tuo nyt on huomattavasti selkeämpi rikos kuin mikään kiusaaminen. On hyväksikäytettyjen halventamista verrata niitä koulukiusattuihin.
Kiusaaminen voi hyvin olla rikos, siitä ei vain välitetä. Esim. vaatteiden repiminen pois ja sitä seuraava pahoinpitely ja pahoinpitelyvideon levittely ovat rikoksia, mutta koulussa vain kiusaamista. Sinä halvennat kaikkia rikoksen uhreja inisemällä rikoksen tapahtumapaikasta, aivan kuin uhreilla ei olisi oikeutta traumatisoitua kokemastaan ilman sinun pyhää hyväksyntääsi.
Entäpä teräaseella uhkailu, tupakansavun puhaltaminen silmille, päälle sylkeminen, fyysinen pahoinpitely? Ovatko ne vain viatonta koulukiusaamista, jota jokainen kohtaa elämänsä aikana, vai silkkaa väkivaltaa?
Voisin väittää että nämä ihmiset jotka väittävät "kai sinun elämässäsi on tapahtunut muutakin" ja "koita jatkaa elämääsi, se kuuluu lapsuuteen" on kaikkein vittumaisimpia. Heillä ei ole mitään käsitystä koulukiusaamisesta. Usein nämä ovatkin hätää kärsimässä (aikuisena) kun kaikki ei menekään odotusten mukaan. Me kiusatut osataan sopeutua aika paljon.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kaikki riippuu kiusaamisen TASOSTA ja kiusatun HERKKYYDESTÄKIN. On vaikea kirjoittaa mielipiteitä kun kokemuksia on monia kuten ihmisiäkin. Jotkut märehtivät liian herkästi. Mutta sitten on sitä oikein raakaa kiusaamista joka varmasti traumatisoi ja ei voi hyväksyä. Valitettavasti tietynlainen kiusaaminen kuuluu lapsuuteen ja nuoruuteen.. niin se vain on.
Mutta useimmat fiksuuntuvat ja jotkut muuttuvat sitten itse kiusaajiksi vielä vuosikausia koulun loppumisen jälkeenkin. Se on aika ironista ja surullistakin kun sillä lailla jää märehtimään asioita. Mutta kuten sanoin jotkut on liian herkkiä ja sitten on sitä raakaa kiusaamista. No kiusaaminen se pienikin on väärin. Tietysti.
Miksi tämä on saanut noin paljon alapeukuuksia? näin asia on. Pitkäaikainen kiusaaminen on kyllä raakaa. Ei osata lopettaa.
En osaa ratkaista ongelmaasi lyhyellä nettikommentilla, mutta jos itsestäsi tuntuu siltä, että haluat opiskella/tehdä työtä, niin älä anna heidän syrjäyttää sinua eläkkeelle.