Lue keskustelun säännöt.
Nalle Wahlroos hääräsi vaatealessa. Tuota eivät monet tajua - siis että rikkaat ovat säästäväisiä
06.02.2022 |
Monet, joilla on elämänhallinnan ongelmia, eli ovat köyhiä, tuhlaavat kaiken saamansa rahan, vaikka saisivat sitä joskus enemmänkin. Tätä en ole koskaan ymmärtänyt.
Kommentit (73)
En ole varakas mutta vaihdoin auton houoltopaikkaa. Ennen huolto maksoi 500-700 e ja nykyään 250 e.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on monesti se huomio esillä, että jos rikkaalle ja köyhälle antaa molemmilla kymppitonnin, niin kahden kuukauden päästä rikkaalla on 20 000 ja köyhällä ei ole mitään jäljellä.
Koska sillä köyhällä on puolirikkinäistä tavaraa koti täynnä ja odottavat uusintaa, niin sitten kun rahaa saa niin on aika uusia ne. Minulla on parhaillaan käytössä sohva, jonka toisesta puolesta on jousi rikki ja sillä puolella ei voi istua. Sänky on ostettu vuonna 2007, olisi aika uusia sekin jne.
Tuttava( työtön, kouluttamaton) sai kesällä perinnöksi asunnon. Kämppä myyntiin ja ison kaveriporukan kanssa limusiinilla kuljettiin tai helikopterilla. Asuivat Kämp hotellissa. Illat meni Michelin rafloissa ja kasinolla, jatkuvassa ryyppyputkena shampanjaa. Escort neitoja..
Katselin ihmessäni toimintaa. Tutun vanhemmat(pieni tuloisia duunarita) varmaan pyörivät arkuissaan poikansa biletystä.
Jonkin aikaa rahat riitti ja bileet loppui, asunto katosi taivaan tuuliin. Toivottavasti edes hauskaa oli tai muistikuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on vain malliesimerkki siitä, että rikas on rikas, koska tajuaa rahankäyttönsä päälle, mikä ihan oikeasti vaatii fiksuutta ettei mene jokaisen mielihalun perässä vain koska pitää saada kulutettua johonkin, vaan ostaa vasta tarpeeseen ja hyvällä hinta-laatu-suhteella.
Moni köyhä tai muuten veloissa kitkuttava on luonteeltaan tahditon ja kaikkitännehetinyt -tyylinen kuluttaja, eli täydellinen vastakohta rikkaiden parhaimmista ominaisuuksista.Fiksut osaavat rikastua, tyhmät taas köyhtyä.
Rikkaat ovat pihejä. Piheys on sairaus eikä mitään ei saa mukaan arkkuun.
Eihän niitä arkkuun ole tarkoituskaan mukaan saada. Vaan tarjota omille lapsille hyvät mahdollisuudet ponnistaa.
Tätä eivät jotkut köyhät tee. Vaan ovat niin pihejä, etteivät anna omastaan edes omille lapsilleen. Tätäkin olen nähnyt, ja se on karmeaa nähtävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on monesti se huomio esillä, että jos rikkaalle ja köyhälle antaa molemmilla kymppitonnin, niin kahden kuukauden päästä rikkaalla on 20 000 ja köyhällä ei ole mitään jäljellä.
Voisitko esittää tästä jonkin kouriintuntuvan esimerkin?
Asetelma on lähtökohtaisesti vino, koska rikkaalla on erilaiset mahdollisuudet ja motiivit tuon summan käyttämisessä: neuvojia, kokemusta, kontakteja, mutta ei tarvetta käyttää rahaa vaatteisiin, ruokaan tai asuntoon. Asetelma olisi vino jo siinä tapauksessa, että tuo summa olisi mielikuvitusrahaa, koska rikkaalla joka tapauksessa olisi käytettävissä se apu, jolla hänen rikkautensa on luotu ja ylläpidetty.
Joten onko muuta tarjolla kuin mutua ja idealismia?
Suhtaudutpa ylimielisesti minun elämänkokemukseeni. Minulla on tarjolla tuosta asiasta kokemusta ja realismia. Otin vuosiksi siipieni suojaan aikuisen, joka oli puolisyrjäytynyt. Toivoin, että pystyisin häntä nostamaan pinnalle. Mutta realismi on se, että minun tukeni ja apuni ei auttanut, kun hänen korviinsa kuiskuttelivat vanhempien voimat, jotka kehottivat tuhlaamaan rahat. Ja niin hän osti neuvojeni vastaisesti sen viidennen kitaran, kun neljä aiempaa kitaraa ei riittänyt. Ja niin hän osti lemmikin ja sen tarvikkeet, ja jaksoi pitää lemmikkiä vain hetken, kun jo luopui siitä. Ja niin hän tuhlasi ties mihin mitä en ikinä tullut tietämään.
Mutta auton huollot ja katsastukset hän jätti välistä, jolloin ei lopulta enää päässyt kulkemaan töihin. Vuokrat maksoi myöhässä eikä ollut huolissaan taivasalle joutumisesta. Työttömyyshakemukset jätti hakematta, kun pärjäsi ilman korvauksia (vaikka ei sitten vuokraa saanut maksettua).
En minä elämänkokenut ja fiksu ihminen saanut syrjäytymistä estettyä, kun lapsesta asti on opetettu sitä syrjäytymistä kohti menemään. Minulla on siis ihan omakohtainen kokemus, että tietyn tyyppisiä ihmisiä ei pysty auttamaan, vaan kaikki valuu hukkaan, jos jotain saakin.
Ja tämän tapauksen perusteella sinä yleistät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on monesti se huomio esillä, että jos rikkaalle ja köyhälle antaa molemmilla kymppitonnin, niin kahden kuukauden päästä rikkaalla on 20 000 ja köyhällä ei ole mitään jäljellä.
Voisitko esittää tästä jonkin kouriintuntuvan esimerkin?
Asetelma on lähtökohtaisesti vino, koska rikkaalla on erilaiset mahdollisuudet ja motiivit tuon summan käyttämisessä: neuvojia, kokemusta, kontakteja, mutta ei tarvetta käyttää rahaa vaatteisiin, ruokaan tai asuntoon. Asetelma olisi vino jo siinä tapauksessa, että tuo summa olisi mielikuvitusrahaa, koska rikkaalla joka tapauksessa olisi käytettävissä se apu, jolla hänen rikkautensa on luotu ja ylläpidetty.
Joten onko muuta tarjolla kuin mutua ja idealismia?
Suhtaudutpa ylimielisesti minun elämänkokemukseeni. Minulla on tarjolla tuosta asiasta kokemusta ja realismia. Otin vuosiksi siipieni suojaan aikuisen, joka oli puolisyrjäytynyt. Toivoin, että pystyisin häntä nostamaan pinnalle. Mutta realismi on se, että minun tukeni ja apuni ei auttanut, kun hänen korviinsa kuiskuttelivat vanhempien voimat, jotka kehottivat tuhlaamaan rahat. Ja niin hän osti neuvojeni vastaisesti sen viidennen kitaran, kun neljä aiempaa kitaraa ei riittänyt. Ja niin hän osti lemmikin ja sen tarvikkeet, ja jaksoi pitää lemmikkiä vain hetken, kun jo luopui siitä. Ja niin hän tuhlasi ties mihin mitä en ikinä tullut tietämään.
Mutta auton huollot ja katsastukset hän jätti välistä, jolloin ei lopulta enää päässyt kulkemaan töihin. Vuokrat maksoi myöhässä eikä ollut huolissaan taivasalle joutumisesta. Työttömyyshakemukset jätti hakematta, kun pärjäsi ilman korvauksia (vaikka ei sitten vuokraa saanut maksettua).
En minä elämänkokenut ja fiksu ihminen saanut syrjäytymistä estettyä, kun lapsesta asti on opetettu sitä syrjäytymistä kohti menemään. Minulla on siis ihan omakohtainen kokemus, että tietyn tyyppisiä ihmisiä ei pysty auttamaan, vaan kaikki valuu hukkaan, jos jotain saakin.
Häh eikö tuttavasi saanut toimerntulotukena sitten vuokrarahat? Ainakin itse sain. Työttömyyskorvaushan korvataan sitten toimeentulotuessa. Ei siis täysimääräisenä mutta yleensä korvattavaksi saattaa tulla sama määrä kun työttömyyskorvaus ja asumistukeakin on varmaan saanut.
Vierailija kirjoitti:
Eero Lehtikin ostaa -30% punalaputettuja elintarvikkeita.
Tuokin on joltain köyhältä pois, joka ihan oikeasti tarvitsee sen alesta, muuten jää ostamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on vain malliesimerkki siitä, että rikas on rikas, koska tajuaa rahankäyttönsä päälle, mikä ihan oikeasti vaatii fiksuutta ettei mene jokaisen mielihalun perässä vain koska pitää saada kulutettua johonkin, vaan ostaa vasta tarpeeseen ja hyvällä hinta-laatu-suhteella.
Moni köyhä tai muuten veloissa kitkuttava on luonteeltaan tahditon ja kaikkitännehetinyt -tyylinen kuluttaja, eli täydellinen vastakohta rikkaiden parhaimmista ominaisuuksista.Fiksut osaavat rikastua, tyhmät taas köyhtyä.
Rikkaat ovat pihejä. Piheys on sairaus eikä mitään ei saa mukaan arkkuun.
Eihän niitä arkkuun ole tarkoituskaan mukaan saada. Vaan tarjota omille lapsille hyvät mahdollisuudet ponnistaa.
Tätä eivät jotkut köyhät tee. Vaan ovat niin pihejä, etteivät anna omastaan edes omille lapsilleen. Tätäkin olen nähnyt, ja se on karmeaa nähtävää.
Nyt en oikein ymmärrä mitä tarkoitat köyhä ei anna omastaan. Yleensä köyhällä ei ole pahemmin mitä antaa ainakaan ylimääräistä. Ymmärrän hyvin jos pienituloinen vanhempi olettaa että esim. lapsen on käytettäviä omia tuloja omiin elinkustannuksiin. Näinhän tekee moni hyvätuloinenkin. Mitä se on heidän kohdallaan sitten? Suoraselkäistä opettamista eikä itsekkyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eero Lehtikin ostaa -30% punalaputettuja elintarvikkeita.
Tuokin on joltain köyhältä pois, joka ihan oikeasti tarvitsee sen alesta, muuten jää ostamatta.
Hah hyvin sanottu. Rikkaat pois alesta. Sarkasmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on monesti se huomio esillä, että jos rikkaalle ja köyhälle antaa molemmilla kymppitonnin, niin kahden kuukauden päästä rikkaalla on 20 000 ja köyhällä ei ole mitään jäljellä.
Voisitko esittää tästä jonkin kouriintuntuvan esimerkin?
Asetelma on lähtökohtaisesti vino, koska rikkaalla on erilaiset mahdollisuudet ja motiivit tuon summan käyttämisessä: neuvojia, kokemusta, kontakteja, mutta ei tarvetta käyttää rahaa vaatteisiin, ruokaan tai asuntoon. Asetelma olisi vino jo siinä tapauksessa, että tuo summa olisi mielikuvitusrahaa, koska rikkaalla joka tapauksessa olisi käytettävissä se apu, jolla hänen rikkautensa on luotu ja ylläpidetty.
Joten onko muuta tarjolla kuin mutua ja idealismia?
Suhtaudutpa ylimielisesti minun elämänkokemukseeni. Minulla on tarjolla tuosta asiasta kokemusta ja realismia. Otin vuosiksi siipieni suojaan aikuisen, joka oli puolisyrjäytynyt. Toivoin, että pystyisin häntä nostamaan pinnalle. Mutta realismi on se, että minun tukeni ja apuni ei auttanut, kun hänen korviinsa kuiskuttelivat vanhempien voimat, jotka kehottivat tuhlaamaan rahat. Ja niin hän osti neuvojeni vastaisesti sen viidennen kitaran, kun neljä aiempaa kitaraa ei riittänyt. Ja niin hän osti lemmikin ja sen tarvikkeet, ja jaksoi pitää lemmikkiä vain hetken, kun jo luopui siitä. Ja niin hän tuhlasi ties mihin mitä en ikinä tullut tietämään.
Mutta auton huollot ja katsastukset hän jätti välistä, jolloin ei lopulta enää päässyt kulkemaan töihin. Vuokrat maksoi myöhässä eikä ollut huolissaan taivasalle joutumisesta. Työttömyyshakemukset jätti hakematta, kun pärjäsi ilman korvauksia (vaikka ei sitten vuokraa saanut maksettua).
En minä elämänkokenut ja fiksu ihminen saanut syrjäytymistä estettyä, kun lapsesta asti on opetettu sitä syrjäytymistä kohti menemään. Minulla on siis ihan omakohtainen kokemus, että tietyn tyyppisiä ihmisiä ei pysty auttamaan, vaan kaikki valuu hukkaan, jos jotain saakin.
Häh eikö tuttavasi saanut toimerntulotukena sitten vuokrarahat? Ainakin itse sain. Työttömyyskorvaushan korvataan sitten toimeentulotuessa. Ei siis täysimääräisenä mutta yleensä korvattavaksi saattaa tulla sama määrä kun työttömyyskorvaus ja asumistukeakin on varmaan saanut.
Niin järjestelmä on näin kun ketään ei voi ilman tuloja jättää. Ja jos henkilö ei ole onnistunut hankkimaan työtä eikä sitä ole tarjottu niin siinä sitten jollain elellään. Nimike vaan muuttuu.
Rikkaita nuukureita on kuollut nälkään tai aliravitsemukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on monesti se huomio esillä, että jos rikkaalle ja köyhälle antaa molemmilla kymppitonnin, niin kahden kuukauden päästä rikkaalla on 20 000 ja köyhällä ei ole mitään jäljellä.
Voisitko esittää tästä jonkin kouriintuntuvan esimerkin?
Asetelma on lähtökohtaisesti vino, koska rikkaalla on erilaiset mahdollisuudet ja motiivit tuon summan käyttämisessä: neuvojia, kokemusta, kontakteja, mutta ei tarvetta käyttää rahaa vaatteisiin, ruokaan tai asuntoon. Asetelma olisi vino jo siinä tapauksessa, että tuo summa olisi mielikuvitusrahaa, koska rikkaalla joka tapauksessa olisi käytettävissä se apu, jolla hänen rikkautensa on luotu ja ylläpidetty.
Joten onko muuta tarjolla kuin mutua ja idealismia?
Tein vuosikausia töitä rikkaille.
Kaksi heistä oli menettänyt lamassa kaiken. Molemmilla nettovarallisuus miljoonia miinuksella. Toinen asui kaverinsa kellarissa pari vuotta kun aloitteli uutta firmaansa.
Kyllä se totta on että rikkaat pystyisivät rakentamaan omaisuutensa uudestaan, siis fiksut rikkaat, ei nämä Seiskan sivuilla pyörivät W ... T : t jotka yrittävät kaikkea ja saattavat tuurilla onnistua. Kunnes ollaan taas UO:ssa.
Useimilla kaikki mikä tulee, menee. Jos tilille tulee 2 000 eur veronpalautuksia, se käytetään johonkin kivaan. Matkaan, autoon, telkkariin, johonkin. Sitä ei takuulla sijoiteta tai pidetä puskurivarana.
"Jos tilille tulee 2 000 eur veronpalautuksia, se käytetään johonkin kivaan. Matkaan, autoon, telkkariin, johonkin. Sitä ei takuulla sijoiteta tai pidetä puskurivarana."
Onko tullut mieleen, että sillä köyhällä on pulaa vähän kaikesta? Puskurivaraa ei voi jättää kun se raha tarvitaan nyt. Minä ostin sängyn vuonna 2007, se oli huono alesänky. Arvaahan missä kunnossa se on nyt? Tässä vain yksi esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on monesti se huomio esillä, että jos rikkaalle ja köyhälle antaa molemmilla kymppitonnin, niin kahden kuukauden päästä rikkaalla on 20 000 ja köyhällä ei ole mitään jäljellä.
Voisitko esittää tästä jonkin kouriintuntuvan esimerkin?
Asetelma on lähtökohtaisesti vino, koska rikkaalla on erilaiset mahdollisuudet ja motiivit tuon summan käyttämisessä: neuvojia, kokemusta, kontakteja, mutta ei tarvetta käyttää rahaa vaatteisiin, ruokaan tai asuntoon. Asetelma olisi vino jo siinä tapauksessa, että tuo summa olisi mielikuvitusrahaa, koska rikkaalla joka tapauksessa olisi käytettävissä se apu, jolla hänen rikkautensa on luotu ja ylläpidetty.
Joten onko muuta tarjolla kuin mutua ja idealismia?
Suhtaudutpa ylimielisesti minun elämänkokemukseeni. Minulla on tarjolla tuosta asiasta kokemusta ja realismia. Otin vuosiksi siipieni suojaan aikuisen, joka oli puolisyrjäytynyt. Toivoin, että pystyisin häntä nostamaan pinnalle. Mutta realismi on se, että minun tukeni ja apuni ei auttanut, kun hänen korviinsa kuiskuttelivat vanhempien voimat, jotka kehottivat tuhlaamaan rahat. Ja niin hän osti neuvojeni vastaisesti sen viidennen kitaran, kun neljä aiempaa kitaraa ei riittänyt. Ja niin hän osti lemmikin ja sen tarvikkeet, ja jaksoi pitää lemmikkiä vain hetken, kun jo luopui siitä. Ja niin hän tuhlasi ties mihin mitä en ikinä tullut tietämään.
Mutta auton huollot ja katsastukset hän jätti välistä, jolloin ei lopulta enää päässyt kulkemaan töihin. Vuokrat maksoi myöhässä eikä ollut huolissaan taivasalle joutumisesta. Työttömyyshakemukset jätti hakematta, kun pärjäsi ilman korvauksia (vaikka ei sitten vuokraa saanut maksettua).
En minä elämänkokenut ja fiksu ihminen saanut syrjäytymistä estettyä, kun lapsesta asti on opetettu sitä syrjäytymistä kohti menemään. Minulla on siis ihan omakohtainen kokemus, että tietyn tyyppisiä ihmisiä ei pysty auttamaan, vaan kaikki valuu hukkaan, jos jotain saakin.
Häh eikö tuttavasi saanut toimerntulotukena sitten vuokrarahat? Ainakin itse sain. Työttömyyskorvaushan korvataan sitten toimeentulotuessa. Ei siis täysimääräisenä mutta yleensä korvattavaksi saattaa tulla sama määrä kun työttömyyskorvaus ja asumistukeakin on varmaan saanut.
Ei saanut, koska ei hakenut. Sitä tuossa yritän selittää. Että joitain ei saa sieltä syrjäytymisestä pois, koska haluavat väkisin pysyä siellä, vaikka kaikki mahdollisuudet olisi tarjolla. Ja tukihenkilökin oli, joka olisi auttanut, jos ei osannut. Mutta ei suostunut hakemaan, ja sillehän ei kukaan muu mitään voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on monesti se huomio esillä, että jos rikkaalle ja köyhälle antaa molemmilla kymppitonnin, niin kahden kuukauden päästä rikkaalla on 20 000 ja köyhällä ei ole mitään jäljellä.
Voisitko esittää tästä jonkin kouriintuntuvan esimerkin?
Asetelma on lähtökohtaisesti vino, koska rikkaalla on erilaiset mahdollisuudet ja motiivit tuon summan käyttämisessä: neuvojia, kokemusta, kontakteja, mutta ei tarvetta käyttää rahaa vaatteisiin, ruokaan tai asuntoon. Asetelma olisi vino jo siinä tapauksessa, että tuo summa olisi mielikuvitusrahaa, koska rikkaalla joka tapauksessa olisi käytettävissä se apu, jolla hänen rikkautensa on luotu ja ylläpidetty.
Joten onko muuta tarjolla kuin mutua ja idealismia?
Tein vuosikausia töitä rikkaille.
Kaksi heistä oli menettänyt lamassa kaiken. Molemmilla nettovarallisuus miljoonia miinuksella. Toinen asui kaverinsa kellarissa pari vuotta kun aloitteli uutta firmaansa.
Kyllä se totta on että rikkaat pystyisivät rakentamaan omaisuutensa uudestaan, siis fiksut rikkaat, ei nämä Seiskan sivuilla pyörivät W ... T : t jotka yrittävät kaikkea ja saattavat tuurilla onnistua. Kunnes ollaan taas UO:ssa.
Useimilla kaikki mikä tulee, menee. Jos tilille tulee 2 000 eur veronpalautuksia, se käytetään johonkin kivaan. Matkaan, autoon, telkkariin, johonkin. Sitä ei takuulla sijoiteta tai pidetä puskurivarana.
"Jos tilille tulee 2 000 eur veronpalautuksia, se käytetään johonkin kivaan. Matkaan, autoon, telkkariin, johonkin. Sitä ei takuulla sijoiteta tai pidetä puskurivarana."
Onko tullut mieleen, että sillä köyhällä on pulaa vähän kaikesta? Puskurivaraa ei voi jättää kun se raha tarvitaan nyt. Minä ostin sängyn vuonna 2007, se oli huono alesänky. Arvaahan missä kunnossa se on nyt? Tässä vain yksi esimerkki.
Minulla on 90-luvulla ostettu sänky, ja ihan hyvä se on. Joten arvaan, että sinun sänkysi on ihan hyvässä kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on monesti se huomio esillä, että jos rikkaalle ja köyhälle antaa molemmilla kymppitonnin, niin kahden kuukauden päästä rikkaalla on 20 000 ja köyhällä ei ole mitään jäljellä.
Heh. Varmaankin ihan sem takia, että rikkaalla on jo valmiiksi kaikki mitä tarvitsee. Köyhällä ei ole varaa sijoittaa, kun kaikesta on puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on monesti se huomio esillä, että jos rikkaalle ja köyhälle antaa molemmilla kymppitonnin, niin kahden kuukauden päästä rikkaalla on 20 000 ja köyhällä ei ole mitään jäljellä.
Voisitko esittää tästä jonkin kouriintuntuvan esimerkin?
Asetelma on lähtökohtaisesti vino, koska rikkaalla on erilaiset mahdollisuudet ja motiivit tuon summan käyttämisessä: neuvojia, kokemusta, kontakteja, mutta ei tarvetta käyttää rahaa vaatteisiin, ruokaan tai asuntoon. Asetelma olisi vino jo siinä tapauksessa, että tuo summa olisi mielikuvitusrahaa, koska rikkaalla joka tapauksessa olisi käytettävissä se apu, jolla hänen rikkautensa on luotu ja ylläpidetty.
Joten onko muuta tarjolla kuin mutua ja idealismia?
Suhtaudutpa ylimielisesti minun elämänkokemukseeni. Minulla on tarjolla tuosta asiasta kokemusta ja realismia. Otin vuosiksi siipieni suojaan aikuisen, joka oli puolisyrjäytynyt. Toivoin, että pystyisin häntä nostamaan pinnalle. Mutta realismi on se, että minun tukeni ja apuni ei auttanut, kun hänen korviinsa kuiskuttelivat vanhempien voimat, jotka kehottivat tuhlaamaan rahat. Ja niin hän osti neuvojeni vastaisesti sen viidennen kitaran, kun neljä aiempaa kitaraa ei riittänyt. Ja niin hän osti lemmikin ja sen tarvikkeet, ja jaksoi pitää lemmikkiä vain hetken, kun jo luopui siitä. Ja niin hän tuhlasi ties mihin mitä en ikinä tullut tietämään.
Mutta auton huollot ja katsastukset hän jätti välistä, jolloin ei lopulta enää päässyt kulkemaan töihin. Vuokrat maksoi myöhässä eikä ollut huolissaan taivasalle joutumisesta. Työttömyyshakemukset jätti hakematta, kun pärjäsi ilman korvauksia (vaikka ei sitten vuokraa saanut maksettua).
En minä elämänkokenut ja fiksu ihminen saanut syrjäytymistä estettyä, kun lapsesta asti on opetettu sitä syrjäytymistä kohti menemään. Minulla on siis ihan omakohtainen kokemus, että tietyn tyyppisiä ihmisiä ei pysty auttamaan, vaan kaikki valuu hukkaan, jos jotain saakin.
'Tietyn tyyppisiä ihmisiä' on varmasti olemassa, mutta se ei tarkoita, että he mitenkään edustaisivat valtaosaa köyhistä tai pienituloisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on vain malliesimerkki siitä, että rikas on rikas, koska tajuaa rahankäyttönsä päälle, mikä ihan oikeasti vaatii fiksuutta ettei mene jokaisen mielihalun perässä vain koska pitää saada kulutettua johonkin, vaan ostaa vasta tarpeeseen ja hyvällä hinta-laatu-suhteella.
Moni köyhä tai muuten veloissa kitkuttava on luonteeltaan tahditon ja kaikkitännehetinyt -tyylinen kuluttaja, eli täydellinen vastakohta rikkaiden parhaimmista ominaisuuksista.Fiksut osaavat rikastua, tyhmät taas köyhtyä.
Rikkaat ovat pihejä. Piheys on sairaus eikä mitään ei saa mukaan arkkuun.
Eihän niitä arkkuun ole tarkoituskaan mukaan saada. Vaan tarjota omille lapsille hyvät mahdollisuudet ponnistaa.
Tätä eivät jotkut köyhät tee. Vaan ovat niin pihejä, etteivät anna omastaan edes omille lapsilleen. Tätäkin olen nähnyt, ja se on karmeaa nähtävää.
Nyt en oikein ymmärrä mitä tarkoitat köyhä ei anna omastaan. Yleensä köyhällä ei ole pahemmin mitä antaa ainakaan ylimääräistä. Ymmärrän hyvin jos pienituloinen vanhempi olettaa että esim. lapsen on käytettäviä omia tuloja omiin elinkustannuksiin. Näinhän tekee moni hyvätuloinenkin. Mitä se on heidän kohdallaan sitten? Suoraselkäistä opettamista eikä itsekkyyttä?
Sitä tarkoitan, että köyhä ei anna omastaan, edes omille lapsilleen, koska on niin pihi, että periyttää köyhyyden lapsilleenkin.
Köyhäkin pystyy antamaan kannustusta ja hyviä neuvoja. Köyhäkin pystyy kutsumaan kotiinsa sunnuntailounaalle ja muistamaan syntymäpäivinä ja jouluina.
Mutta kaikki eivät halua antaa vähääkään. Ei halua huomioida lapsiaan, ei kannustaa eikä ohjata kohti parempaa. Ja jos olisikin mistä antaa, niin ostaa itselleen uuden auton, ja lapselle antaa joululahjaksi heijastimen. Tai jos tosi anteliaaksi ryhtyy, niin oikein hedelmäkoriin saattaa panostaa.
Lapsi yrittää sitten omin viisauksin ja omin voimin rämpiä elämässään eteenpäin ja ihmettelee vain, että miten ihmeessä ikätoverit menevät ohi oikealta ja vasemmalta. Kun kyllähän isä minuakin opetti ihan kuten muidenkin isät. Minun isäni opetti kiroilemaan, ja että riippuvuudet ovat elämään kuuluva normijuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eero Lehtikin ostaa -30% punalaputettuja elintarvikkeita.
Tuokin on joltain köyhältä pois, joka ihan oikeasti tarvitsee sen alesta, muuten jää ostamatta.
Normaali ihminen alkaa kuluttaa enemmän kun tulot nousevat.
Rikaat säästäväisiä?
Älä nyt viitsi.
Nalle pitää varattuna itselleen lontoolaisen loistohotellin kalleinta (vai oliko 2. kallein) sviittiä 24/7/365 siltä varalta, että jos sattuu sitä sviittiä tarvitsemaan kun tulee käymään Lontoossa.... Laskepa paljonko tuo maksaa vuodessa....
Vastaavia esimerkkejä rikkaista löytyy vaikka kuinka paljon.
Tavanomaisella säästäväisyydellä ja isojen omaisuuksien keräämisellä ei ole mitään tekemistä keskenään.
Tavanomainen säästäväisyys koskettaa enemmän keskiluokkaisia ihmisiä.
Tässä se on kun ihmiset eivät ymmärrä matematiikkaa ollenkaan.
Eräs varakas tuttu keräilee autoja. Hänellä on kymmenen vähän hienompaa autoa. Ei mitään klassikkoja.
Nyt on sitten bensa-autoja ja dieselautoja sekä on ostanut autoille talli-osakkeita säilytystä varten.
Eli tällä tavalla et rikastu.