Lue keskustelun säännöt.
Olisiko teille ok että mies ystävystyy ex-tyttöystävänsä kanssa?
04.02.2022 |
Seurustelivat yläasteella melkein 20 vuotta sitten, eivät ole olleet sen jälkeen tekemisissä kunnes nyt muutaman kuukauden ovat viestitelleet. Ovat myös tavanneet pari kertaa. Mies suunnittelee jo, että kesällä tämä nainen tulisi oman perheensä kanssa meidän mökille ja voitaisiin kaikki tutustua kunnolla, lapset on suunnilleen saman ikäisiä. Olen kuulemma ihan turhaan mustasukkainen. Vai olenko?
Kommentit (52)
Ei ole ok, en suostuisi moisiin suunnitelmiin. Sitten voisin suostua jos olisi miehellekin ok että minä alkaisin lämmitellä välejä jonkun exäni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse ex-poikaystäväni kaveri, muttemme ole yhteydessä toisiimme kuin hyvin satunnaisesti ml. synttäri- ja joulutervehdykset. Ollaan enemmän ystävällisen asiallisia toisemme seurassa. Kyse on siis lähinnä varmasti suhteen intensiivisyydestä puutteesta.
Jos exän on yhteydessä toistuvasti kertoen hänelle enemmän henkilökohtaisia asioitaan kuin nykyiselle kumppanille, vietetään hänen kanssaan paljon aikaa ja jatkuvasti ollaan yhteydessä, kyllä useamman raja tulee vastaan kysellä, että mikä homma tässä on - pyydä toki kahville.
Itse olen jokaisen ex-kumppanini kanssa hyvissä tai ainakin asiallisissa väleissä. - Arvostan ja kunnioitan, jos kumppanini pystyy samaan. Hälytyskelloni soivat, jos ei pysty aiemmista kumppaneistaan sanomaat mitään myönteistä tai edes neutraalia; jos siis heistä tai heistä jostain olisi syystä tai tosiesta sanottava jotain.
Se toki ymmärrän, että jos ero vasta verraten tuore, niin en odota että pystyisi tai haluaisi sanoa mitään (erityisen) positiivista mutta mitä pidempi aika on erosta, niin sitä enempi odotan, että sanosi jotain neutraalia tai positiivista, eikä ainoastaan ja vain jotain kovin kielteistä ja negatiivista.
Se on sinun rajoistasi kiinni, mikä on sinulle ok suhteessa. On aika outoa viestitellä exälle kun on suhteessa, riippuu sallitko sen miehellesi vaiko et että onko se ok vai ei.
Mielestäni miehen pitäisi enemmänkin kysyä sinulta, onko ok että juttelen tämän exän kanssa? Ja riippuu mitä vastaat niin toimia sen mukaan.
Pimsaa se äijä vaan siltä tahtoo. Miehenä tiedän tämän. Tai jotain kimppakivaa, jos on pervo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en olisi huolissani jostain yläasteheilasta. Aikuisiän vakavammat seurustelusuhteet sitten eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen jokaisen ex-kumppanini kanssa hyvissä tai ainakin asiallisissa väleissä. - Arvostan ja kunnioitan, jos kumppanini pystyy samaan. Hälytyskelloni soivat, jos ei pysty aiemmista kumppaneistaan sanomaat mitään myönteistä tai edes neutraalia; jos siis heistä tai heistä jostain olisi syystä tai tosiesta sanottava jotain.
Se toki ymmärrän, että jos ero vasta verraten tuore, niin en odota että pystyisi tai haluaisi sanoa mitään (erityisen) positiivista mutta mitä pidempi aika on erosta, niin sitä enempi odotan, että sanosi jotain neutraalia tai positiivista, eikä ainoastaan ja vain jotain kovin kielteistä ja negatiivista.
Minullakin on ihan hyvät välit eksiini, ja jos ollaan kavereita, ei kyllä "vanha suola janota", kun eiköhän se ole jo koettu se puoli suhteessa ja ollaan vaan kavereita, kun yleensä on kuitenkin tutustuttu ja ihan kivoja ihmisiä ovat kaikki.
Mutta ellei se sinulle sovi, tee se nyt selväksi, ennenkuin lyövät lukkoon kesäsuunnitelmat ja tulee kaikille ikävää, ellei se sinulle sovi. Varmaan eksän perhe voi tehdä jotain muuta, jos on aikaa suunnitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pimsaa se äijä vaan siltä tahtoo. Miehenä tiedän tämän. Tai jotain kimppakivaa, jos on pervo.
Minulla taas on kunnia asia pysyä tai ainakin yrittää pysyä ex-kumppaneiden kanssa ainoastaan ja vain asiallisissa ja neutraaleissa väleissä. Koen, että jos puhuisin heistä kenestäkään jotain ikävää niin samalla loukkaisin myös itseäni.
Mutta kai minulla on vain ollut onni myötä, kun ketään ex-kumppaneistani ei ole, eikä ole ollut koskaan aivan holtiton tai kahjo, joka olisi onnistunut loukkaamaan tai toimimaan suhteemme aikana taisen jälkeen erityisen satuttavasti.
Vierailija kirjoitti:
Itse en olisi huolissani jostain yläasteheilasta. Aikuisiän vakavammat seurustelusuhteet sitten eri asia.
Paitsi jos yläasteajan exä on miehen ensi rakkaus :s itselläni on ainakin aina oma paikka sydämessä teini-iän ensirakkaudelle(joka on myös exä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä pahoja parisuhdeongelmia ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en olisi huolissani jostain yläasteheilasta. Aikuisiän vakavammat seurustelusuhteet sitten eri asia.
Paitsi jos yläasteajan exä on miehen ensi rakkaus :s itselläni on ainakin aina oma paikka sydämessä teini-iän ensirakkaudelle(joka on myös exä)
No riippuu, miten määritellään ensirakkaus. Itse lasken "ensirakkaudekseni" ensimmäisen poikaystäväni, jonka kanssa harrastin seksiä ja jonka kanssa seurustelin 3 vuotta ja suunnittelimme yhteenmuuttoakin. Yläasteella oli jotain discopussailuräpellyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pimsaa se äijä vaan siltä tahtoo. Miehenä tiedän tämän. Tai jotain kimppakivaa, jos on pervo.
Minulla taas on kunnia asia pysyä tai ainakin yrittää pysyä ex-kumppaneiden kanssa ainoastaan ja vain asiallisissa ja neutraaleissa väleissä. Koen, että jos puhuisin heistä kenestäkään jotain ikävää niin samalla loukkaisin myös itseäni.
Mutta kai minulla on vain ollut onni myötä, kun ketään ex-kumppaneistani ei ole, eikä ole ollut koskaan aivan holtiton tai kahjo, joka olisi onnistunut loukkaamaan tai toimimaan suhteemme aikana taisen jälkeen erityisen satuttavasti.
Tässä ei kuitenkaan olla tekemässä asiallisia ja neutraaleja välejä, vaan tieten tahtoen ollaan järkkäämässä mökkiviikonloppuja yhdessä. Ei oikealla miehellä tulis mieleenkään, jos ei ole alkanut sytkähdellä jalkojen välissä.
Not just friends
Googlaa
Vaikka olisi kunnialliset aikeet, niin seuraavan parisuhderiidan tullen tiedät mistä mies hakee vahvistusta. Tilaisuutta ei vain jätetä käyttämättä. Sanoo tilastot.
Ihminen ei voi tunteilleen mitään, sanoo hän sitten pahoitellen.
Jos epäilet niin sinulla on syytäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en olisi huolissani jostain yläasteheilasta. Aikuisiän vakavammat seurustelusuhteet sitten eri asia.
Paitsi jos yläasteajan exä on miehen ensi rakkaus :s itselläni on ainakin aina oma paikka sydämessä teini-iän ensirakkaudelle(joka on myös exä)
No riippuu, miten määritellään ensirakkaus. Itse lasken "ensirakkaudekseni" ensimmäisen poikaystäväni, jonka kanssa harrastin seksiä ja jonka kanssa seurustelin 3 vuotta ja suunnittelimme yhteenmuuttoakin. Yläasteella oli jotain discopussailuräpellyksiä.
Varmaan on ihan yksilökojtaista milloin on ensirakkautensa kokenut :D varmaan AP:n kannattaa kysyä mieheltä, että millainen suhde hänellä oli yläasteella tähän exään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pimsaa se äijä vaan siltä tahtoo. Miehenä tiedän tämän. Tai jotain kimppakivaa, jos on pervo.
Minulla taas on kunnia asia pysyä tai ainakin yrittää pysyä ex-kumppaneiden kanssa ainoastaan ja vain asiallisissa ja neutraaleissa väleissä. Koen, että jos puhuisin heistä kenestäkään jotain ikävää niin samalla loukkaisin myös itseäni.
Mutta kai minulla on vain ollut onni myötä, kun ketään ex-kumppaneistani ei ole, eikä ole ollut koskaan aivan holtiton tai kahjo, joka olisi onnistunut loukkaamaan tai toimimaan suhteemme aikana taisen jälkeen erityisen satuttavasti.
Tässä ei kuitenkaan olla tekemässä asiallisia ja neutraaleja välejä, vaan tieten tahtoen ollaan järkkäämässä mökkiviikonloppuja yhdessä. Ei oikealla miehellä tulis mieleenkään, jos ei ole alkanut sytkähdellä jalkojen välissä.
Tässäkin on miniusta kyllä muitakin vaihtoehtoja. - Kuten vaikka se, että mies toivoisi, että olisi olemassa joku läheinen kaveri tai ystävä perhe, joka olisi elämäntilanteeltaan suunnilleen samantapaisessa asemassa...
- Kommenttisi saikin myös pohtimasan, että millaisia kaveruus ja ystävyys suhteita ylipäätään on aikuisena luontevinta muodostaa? Ja vaikka sellaisessakin tilanteessa, jossa ei ole lapsia murtamassa jäätä.
Monella miehelle kumppani on se (lähes) ainoa kaveri ja ystävä mutta luulempa, että saattaisi olla hyväksi jos olisi muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pimsaa se äijä vaan siltä tahtoo. Miehenä tiedän tämän. Tai jotain kimppakivaa, jos on pervo.
Minulla taas on kunnia asia pysyä tai ainakin yrittää pysyä ex-kumppaneiden kanssa ainoastaan ja vain asiallisissa ja neutraaleissa väleissä. Koen, että jos puhuisin heistä kenestäkään jotain ikävää niin samalla loukkaisin myös itseäni.
Mutta kai minulla on vain ollut onni myötä, kun ketään ex-kumppaneistani ei ole, eikä ole ollut koskaan aivan holtiton tai kahjo, joka olisi onnistunut loukkaamaan tai toimimaan suhteemme aikana taisen jälkeen erityisen satuttavasti.
Tässä ei kuitenkaan olla tekemässä asiallisia ja neutraaleja välejä, vaan tieten tahtoen ollaan järkkäämässä mökkiviikonloppuja yhdessä. Ei oikealla miehellä tulis mieleenkään, jos ei ole alkanut sytkähdellä jalkojen välissä.
Tässäkin on miniusta kyllä muitakin vaihtoehtoja. - Kuten vaikka se, että mies toivoisi, että olisi olemassa joku läheinen kaveri tai ystävä perhe, joka olisi elämäntilanteeltaan suunnilleen samantapaisessa asemassa...
- Kommenttisi saikin myös pohtimasan, että millaisia kaveruus ja ystävyys suhteita ylipäätään on aikuisena luontevinta muodostaa? Ja vaikka sellaisessakin tilanteessa, jossa ei ole lapsia murtamassa jäätä.
Monella miehelle kumppani on se (lähes) ainoa kaveri ja ystävä mutta luulempa, että saattaisi olla hyväksi jos olisi muitakin.
En nyt sano, että olet väärässä, mutta yleensä naiset tykkää huonoa siinä vaiheessa kun niitä kaljakoreja kannetaan autoon ja ollaan lähdössä ystävän kanssa vähän keskustelemaan.
Täytyy myöntää että en tykkäisi ajatuksesta. Toisaalta voisi olla että heistä tulisi mukava ystäväperhe, mutta toisaalta mitä jos vanha suola janottaa?