Olisiko teille ok että mies ystävystyy ex-tyttöystävänsä kanssa?
Seurustelivat yläasteella melkein 20 vuotta sitten, eivät ole olleet sen jälkeen tekemisissä kunnes nyt muutaman kuukauden ovat viestitelleet. Ovat myös tavanneet pari kertaa. Mies suunnittelee jo, että kesällä tämä nainen tulisi oman perheensä kanssa meidän mökille ja voitaisiin kaikki tutustua kunnolla, lapset on suunnilleen saman ikäisiä. Olen kuulemma ihan turhaan mustasukkainen. Vai olenko?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pimsaa se äijä vaan siltä tahtoo. Miehenä tiedän tämän. Tai jotain kimppakivaa, jos on pervo.
Minulla taas on kunnia asia pysyä tai ainakin yrittää pysyä ex-kumppaneiden kanssa ainoastaan ja vain asiallisissa ja neutraaleissa väleissä. Koen, että jos puhuisin heistä kenestäkään jotain ikävää niin samalla loukkaisin myös itseäni.
Mutta kai minulla on vain ollut onni myötä, kun ketään ex-kumppaneistani ei ole, eikä ole ollut koskaan aivan holtiton tai kahjo, joka olisi onnistunut loukkaamaan tai toimimaan suhteemme aikana taisen jälkeen erityisen satuttavasti.
Tässä ei kuitenkaan olla tekemässä asiallisia ja neutraaleja välejä, vaan tieten tahtoen ollaan järkkäämässä mökkiviikonloppuja yhdessä. Ei oikealla miehellä tulis mieleenkään, jos ei ole alkanut sytkähdellä jalkojen välissä.
Tässäkin on miniusta kyllä muitakin vaihtoehtoja. - Kuten vaikka se, että mies toivoisi, että olisi olemassa joku läheinen kaveri tai ystävä perhe, joka olisi elämäntilanteeltaan suunnilleen samantapaisessa asemassa...
- Kommenttisi saikin myös pohtimasan, että millaisia kaveruus ja ystävyys suhteita ylipäätään on aikuisena luontevinta muodostaa? Ja vaikka sellaisessakin tilanteessa, jossa ei ole lapsia murtamassa jäätä.
Monella miehelle kumppani on se (lähes) ainoa kaveri ja ystävä mutta luulempa, että saattaisi olla hyväksi jos olisi muitakin.
En nyt sano, että olet väärässä, mutta yleensä naiset tykkää huonoa siinä vaiheessa kun niitä kaljakoreja kannetaan autoon ja ollaan lähdössä ystävän kanssa vähän keskustelemaan.
Itselläni ei ainakaan ole mitään mieheni kavereita tai sitä vastaan että hän viettää niiden kanssa aikaa. Koska mies puhuu minulle aina suoraan jos suhteessa tulee ongelma.
Exän kavereista en tykännyt, koska exä aina meni puhumaan heille paskaa minusta jos tuli joku ongelma. Eikä puhunut minulle ongelmista suoraan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pimsaa se äijä vaan siltä tahtoo. Miehenä tiedän tämän. Tai jotain kimppakivaa, jos on pervo.
Minulla taas on kunnia asia pysyä tai ainakin yrittää pysyä ex-kumppaneiden kanssa ainoastaan ja vain asiallisissa ja neutraaleissa väleissä. Koen, että jos puhuisin heistä kenestäkään jotain ikävää niin samalla loukkaisin myös itseäni.
Mutta kai minulla on vain ollut onni myötä, kun ketään ex-kumppaneistani ei ole, eikä ole ollut koskaan aivan holtiton tai kahjo, joka olisi onnistunut loukkaamaan tai toimimaan suhteemme aikana taisen jälkeen erityisen satuttavasti.
Tässä ei kuitenkaan olla tekemässä asiallisia ja neutraaleja välejä, vaan tieten tahtoen ollaan järkkäämässä mökkiviikonloppuja yhdessä. Ei oikealla miehellä tulis mieleenkään, jos ei ole alkanut sytkähdellä jalkojen välissä.
Tässäkin on miniusta kyllä muitakin vaihtoehtoja. - Kuten vaikka se, että mies toivoisi, että olisi olemassa joku läheinen kaveri tai ystävä perhe, joka olisi elämäntilanteeltaan suunnilleen samantapaisessa asemassa...
- Kommenttisi saikin myös pohtimasan, että millaisia kaveruus ja ystävyys suhteita ylipäätään on aikuisena luontevinta muodostaa? Ja vaikka sellaisessakin tilanteessa, jossa ei ole lapsia murtamassa jäätä.
Monella miehelle kumppani on se (lähes) ainoa kaveri ja ystävä mutta luulempa, että saattaisi olla hyväksi jos olisi muitakin.
En nyt sano, että olet väärässä, mutta yleensä naiset tykkää huonoa siinä vaiheessa kun niitä kaljakoreja kannetaan autoon ja ollaan lähdössä ystävän kanssa vähän keskustelemaan.
En nyt Ap:n avausta ihan tuollaisena osannut pitää....Enempi tuli mieleeni mies joka on kai sattumalta törmännyt eksäänsä ja huomannut että kappas; ollaan samantapaisessa elämäntilanteessa molemmat... Ja sen johdosta on tullut vaihtaneeksi joitain kertoja viestejä puolin ja toisin.
On hyvä merkki jos Ap on tietoinen tästä viestittelystä, eikä kaikki tule puun takaa joskus heinäkuussa kun mies läväyttää Ap eteen että talvella jo suunniteltiin n.n kanssa, kuinak Nn tulisi perheenä sitten meille.....
Ilmeisesti mieskään ei hoppuile tapaamisen kanssa kun antanut ymmärtää, että se voisi olla kesällä eikä heti seuraavana vapaana viikonloppuna.
Kiintoisaa saattaisi hieman olla tietää, että mikä on heidät kaikki välissä olleet vuodet erossa vai ovatko lainkaan tavanneet / välittäneet toistensa kuulumisita tuona aikana.
0/5. Jos totta, niin arvaat varmaan mikä tuon ystävyyden oikea laita on…
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ex-poikaystäväni kaveri, muttemme ole yhteydessä toisiimme kuin hyvin satunnaisesti ml. synttäri- ja joulutervehdykset. Ollaan enemmän ystävällisen asiallisia toisemme seurassa. Kyse on siis lähinnä varmasti suhteen intensiivisyydestä puutteesta.
Jos exän on yhteydessä toistuvasti kertoen hänelle enemmän henkilökohtaisia asioitaan kuin nykyiselle kumppanille, vietetään hänen kanssaan paljon aikaa ja jatkuvasti ollaan yhteydessä, kyllä useamman raja tulee vastaan kysellä, että mikä homma tässä on - pyydä toki kahville.
Miksi kumppanin exä pitäisi väkisin kutsua kahville?
Vierailija kirjoitti:
0/5. Jos totta, niin arvaat varmaan mikä tuon ystävyyden oikea laita on…
Jos Ap:n tavoitteena olsi päästä ex-tyttöystävänmsä pöksyihin, niin miksi hän edes mainitsi, että on törmännyt häneen. - Tai kertoisi, että ovat viestitelleet ja aatellut, että hänestä olsi kiva, jos voitaisiin perheenä puolin ja toisin tutustua...
Kyllä se on sillä tavalla, että harvassa on ne hyväksyttävät syyt pitää yhteyttä exään uudessa parisuhteessa.
Näitä toki on joitain:
1) Yhteiset lapset
2) Ovat pysyneet ystävinä vuosia parisuhteen kariutumisen jälkeenkin
3) ...
Siinäpä nuo on.
Erityinen hälytysmerkki on, että alkaa lämmitellä kontaktia exään jo uudessa parisuhteessa ollessaan.
Eli pistä stoppi tuolle hommalle tai pistä stoppi teidän suhteelle.
Jos minun puoliso ystävystyisi yhtäkkiä jonkun vastaisen sukupuolen edustajan kanssa, olkoon uusi kollega työpaikalta tai vanha tuttu koulusta, tuntuisi se oudolta. Ei siinä välttämättä mitään ongelmaa, mutta kyllähän se usein kiinnostuksesta/ihastumisesta kertoo.
On hetkiä jolloin huomaan, että toisinaan on helpompaa sinkkuna kun minun ei jokaisesta uudeta tuttavuudesta odoteta tai vaadita raportointia ja ripittäytymistä. Tiedä sitten kuinka moni kaveruuteni tai ystävyyteni on hankaloitunut siksi, että heidän kumppaninsa on kokenut minut uhkaksi ja tai sellaiseksi, jonka kanssa heidän kumppaninsa saattaisi pettää, joten minun olisi ymmärrettävä pysyä etäällä hänesä.
Mustasukkaisuus voi olla tervettä mutta myös hyvin sairasta.
Miehet eivät yleisesti ottaen ole kiinnostuneita kaverisuhteista naisten kanssa. Vain sellaisten naisten, joista ovat viehättyneet seksuaalisesti. (Naisilla ei mene näin, mutta miehillä menee.) Harvoja poikkeuksia voi olla nuoruudesta. Mutta tässä tapauksessa kemiaa on todistetusti ollut aina.
Olen ollut tilanteessa, missä varattu mies on myös ehkä itseltää salaa ihastunut johonkin naiseen, ja kauppaa tätä sitten kavereilleen tms., kun ajatus kutkuttaa niin. Jostain tällaisesta näyttäisi olevan kyse.
Mulle miespuolinen kaveri kertoi pitkän suhteen salaisuuden: aina kun tunsi vetoa johonkin naiseen, ei vaan koskaan enää tavannut tätä. Musta aika fiksu periaate, jota aion itsekin noudattaa. Ehkä sun miehenkin kannattaisi.
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät yleisesti ottaen ole kiinnostuneita kaverisuhteista naisten kanssa. Vain sellaisten naisten, joista ovat viehättyneet seksuaalisesti. (Naisilla ei mene näin, mutta miehillä menee.) Harvoja poikkeuksia voi olla nuoruudesta. Mutta tässä tapauksessa kemiaa on todistetusti ollut aina.
Olen ollut tilanteessa, missä varattu mies on myös ehkä itseltää salaa ihastunut johonkin naiseen, ja kauppaa tätä sitten kavereilleen tms., kun ajatus kutkuttaa niin. Jostain tällaisesta näyttäisi olevan kyse.
Mulle miespuolinen kaveri kertoi pitkän suhteen salaisuuden: aina kun tunsi vetoa johonkin naiseen, ei vaan koskaan enää tavannut tätä. Musta aika fiksu periaate, jota aion itsekin noudattaa. Ehkä sun miehenkin kannattaisi.
Tuo on ihan hyvä periaate, mutta ehkä turhan ehdoton.
Itse toimin oman pitkän parisuhteen aikana hyvin samalla tavalla yhden naisen kohdalla johon olin ihastunut ja joka siis ei ollut oma silloinen kumppani. Lakkasin vain pitämästä yhteyttä ja jos ko. kaverinainen/ihastus otti minuun yhteyttä niin olin ihan tietoisesti vähän kylmä tai turhan asiallinen. Käytiin kyllä harvakseltaan kahvilla tyylin jossain Espresso Housessa tjsp, mutta ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät yleisesti ottaen ole kiinnostuneita kaverisuhteista naisten kanssa. Vain sellaisten naisten, joista ovat viehättyneet seksuaalisesti. (Naisilla ei mene näin, mutta miehillä menee.) Harvoja poikkeuksia voi olla nuoruudesta. Mutta tässä tapauksessa kemiaa on todistetusti ollut aina.
Olen ollut tilanteessa, missä varattu mies on myös ehkä itseltää salaa ihastunut johonkin naiseen, ja kauppaa tätä sitten kavereilleen tms., kun ajatus kutkuttaa niin. Jostain tällaisesta näyttäisi olevan kyse.
Mulle miespuolinen kaveri kertoi pitkän suhteen salaisuuden: aina kun tunsi vetoa johonkin naiseen, ei vaan koskaan enää tavannut tätä. Musta aika fiksu periaate, jota aion itsekin noudattaa. Ehkä sun miehenkin kannattaisi.
Eli suurinta osaa nuorista naisista ei voi tavata koskaan enää uudelleen? Miten onnistuu, jos nainen on vaikkapa samassa työpaikassa, kaveriporukassa, naapuri tms?
Kuulostaa oudolta.Edes eronneet(siskoni)ei pidä yhteyttä ex-mieheensä kuin vain pakosti,koskien esim lasten asioita.Hyvin harvoin ovat lasten asioista yhteydessä.Ei mitään diipadaapaa vaan aivan tärkeissä asioissa ja välttelee viimeiseen asti yhteydenottoja.Kirjallisesti sovittu lasten viikot isänsä luona joten mitään ”minkä väriset kumisaappaat ostan” jne kyselyt joka viikko olisi älytöntä.Siskollani on uusi puoliso.Suhde tuskin olisi onnistunut jos siskoni olisi jäänyt roikkumaan joka viikkoisiin yhteydenottoihin lasten isänsä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on sillä tavalla, että harvassa on ne hyväksyttävät syyt pitää yhteyttä exään uudessa parisuhteessa.
Näitä toki on joitain:
1) Yhteiset lapset
2) Ovat pysyneet ystävinä vuosia parisuhteen kariutumisen jälkeenkin
3) ...
Siinäpä nuo on.
Erityinen hälytysmerkki on, että alkaa lämmitellä kontaktia exään jo uudessa parisuhteessa ollessaan.Eli pistä stoppi tuolle hommalle tai pistä stoppi teidän suhteelle.
Niin. Itse olen edelleenkin väleissä exääni. Tunteet kuolivat ja elämäntilanteet olivat liian erilaiset joten yhdessä päätettiin erota. Yhteydenpito on kasuaalia kuulumisten vaihtoa, vaikkapa töihin tai yleisesti elämään liittyen. Itselläni ei ole mitään romanttisia tunteita ollut häntä kohtaan enää aikoihin, jo suhteen aikana ne kuolivat pois. Eikä exän käytös ja puheet anna olettaa mitään muuta siltäkään puolelta. Jos tämä satunnainen keskustelu häiritsisi nykyistä kumppaniani, ei olisi ongelmaa lopettaa yhteydenpitoa. Hän on tietysti aina etusijalla.
Yläasteaikainen seurustelukumppani ei nyt kaikkein pahiten hälytyskelloja soita. Oliko kyseessä teini-ihastus vai vakavampikin suhde? 20 vuotta sitten on pitkä aika sitten. Käytännössä ihmisikä sitten.
Toisaalta taas, kuka tahansa exä, jota ollaan tuomassa teidän mökillenne viettämään oikein aikaa teidän perheenne kanssa... onhan se kieltämättä outoa. Itse en halua mitään yhteismökkeilyjä kuin kaikkein lähimpien ystävien kanssa. Sinä et edes tunne tätä henkilöä.
Vaikea sanoa, tarvitsisi tietää enemmän yksityiskohtia!
Naiset ovat susia toisille naisille. Yhdenkään naisen itsetunto ei kestä sitä, jos miehellä on joko...
a) naispuolisia ystäviä/kavereita
b) exä ystävänä/kaverina
Vierailija kirjoitti:
Yläasteaikainen seurustelukumppani ei nyt kaikkein pahiten hälytyskelloja soita. Oliko kyseessä teini-ihastus vai vakavampikin suhde? 20 vuotta sitten on pitkä aika sitten. Käytännössä ihmisikä sitten.
Toisaalta taas, kuka tahansa exä, jota ollaan tuomassa teidän mökillenne viettämään oikein aikaa teidän perheenne kanssa... onhan se kieltämättä outoa. Itse en halua mitään yhteismökkeilyjä kuin kaikkein lähimpien ystävien kanssa. Sinä et edes tunne tätä henkilöä.
Vaikea sanoa, tarvitsisi tietää enemmän yksityiskohtia!
Eikä ole, 20 vuotta on kuin eilinen jos vaikka ensimmäinen lukiorakkaus kävelee vastaan. Jatketaan samasta mihin jäätiin.
Minusta on outoa, että kaikista maailman ihmisistä juuri eksän kanssa pitäisi olla asiallisten välien lisäksi jotain perheystäviä. Miehellä ei ainakaan ole mitään tilannetajua selvästikään.
Eivät yläasteen aikaiset seurustelut ole välttämättä mitenkään vakavia. Toki voivat olla, ovat minunkin vanhempani alkaneet seurustella yläasteella ollessaan. Usein ne kuitenkin ovat sellaisia suhteita, että ollaan pari viikkoa yhdessä vain siksi, ettei saada ketään parempaakaan.
No, eksät ovat yleensä hyvästä syystä eksiä. Tässä tapauksessa on huomattu jo hyvin nuorella iällä, ettei sovita yhteen. Ei tunnu kovin suurelta uhkalta parisuhteelle. Jos mies olisi vieläkin rakastunut, niin ei varmaan puhuisi sinulle mitään koko ihmisestä, ja pyrkisi järjestämään tapaamiset salassa.
Mutta miksi täällä kyselet? Mies varmaan osaa itse paremmin kertoa, millainen heidän historiansa on ja mitkä hänen tunteensa nyt ovat tätä naista kohtaan.
Olen ystävä exän kanssa ja hänen toinen exä ei voi mitenkään sulattaa minua .. En ymmärrä.