Lue keskustelun säännöt.
Mitä sairauksia pitää olla, että pääsee työkyvyttömyys- tai
12.06.2015 |
osa-aikaeläkkeelle?
En osannut googlellä etsiä, miten laskevat kuinka paljon jollain on työkykyä jäljellä? Mitkä sairaudet/vammat vaikuttaa ja kuinka pahana sairauden pitää olla? Varmaan tietenkin jokaisen kohdalla arvioidaan erikseen, mutta onko kellään esimerkkejä?
Kommentit (59)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelin, että kannattaako missä vaiheessa hakea... Ei varmaan ikinä sitten.
ap
Tutustu haitta-asteisiin. Vaikka ne on tapissa, ei se tarkoita, että pääsisi automaattisesti eläkkeelle. Toki se kertoo jo, että alkaa olla syytä päästä.
Usein kuitenkin taitaa olla niin, että mitä korkeampi haitta-aste, sen suurempi työhalu.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:47"]
Jos pitää kysyä, niin et pääse.
[/quote]
Se oiskin varmaan helppoa arvioida itse, jos olis vaikka molemmat jalat ja kädet poikki. Mutta mulla on toisenlaisista asioista kyse. Tällä hetkellä on hyvä hoitotasapaino, mutta näin ei ole aina ollut. Ja jos tämä tästä pahenee, voi jossain vaiheessa tulla ajankohtaiseksi tämä asia... ehkä piankin.
ap
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:49"]Ajattelin, että kannattaako missä vaiheessa hakea... Ei varmaan ikinä sitten.
ap
[/quote]
Kerro lisää. Mutta jos pitää pohtia sitä, onko työkyvytön, niin ehkä ei ole. En tiedä. Mun tilanne oli niin selkeä, ettei tarvinnut miettiä. Mutta sairaslomallehan sitä ensin mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu myös siitä miten ko. sairaus vaikuttaa siihen työhön, mitä tekee. Esim. tuttu autonkuljettaja sai aika nopeasti työkyvyttömyyseläkkeen kun todettiin neurologinen sairaus. Jos olis ollut toimistotöissä, ei olisi niin nopeasti päässyt/joutunut eläkkeelle.
20 vuotta muhinut selkärankareuma, edennyt jonkin verran muihinkin niveliin. Munuaisten vajaatoiminta, toimivat puolivaloilla. Ärtynyt viisivuotta kestänyt chronintauti, pahimpina päivinä yli 20 kertaa äkkiarvaamatonta ripulointia. Silti kela ja eläkevakuutusyhtiö eivät myönnä enään edes sairaslomaa, saati sitten työkyvyttömyyseläkettä. Olen kuulemma täysin työkykyinen ajamaan pitkänmatkan linja-autoa paskat housuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:49"]
Ajattelin, että kannattaako missä vaiheessa hakea... Ei varmaan ikinä sitten.
ap
[/quote]
Aina kannattaa tehdä töitä. Sen verran on syytä yrittää itsestään irti. Elämä alkaa usein helpommin hymyilemään, kun tekee töitä. Eläkkeellä on helppo asennoitua, että siihen se elämä meni.
Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan, ei päästä. Eläkkeen hinta on todella kova: lopullisesti menetetty terveys.
Lääkärit kyllä kertovat sitten kun on tultu siihen pisteeseen, että ei ole enää työkykyä eikä mahdollisuutta toipua työkykyiseksi. Ja varmasti sen huomaa itsekin : (
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kysyin hoitavalta lääkäriltä, mitä mieltä hän on työkyvystäni. Lääkärin mielestä työkykyni on laskenut sen 2/5, joten hän kirjoitti sen epikriisiin ja lähetti sen työterveyslääkärilleni. Työterveyslääkäri kävi työkykyyn vaikuttavat asiat vielä kanssani läpi, sitten kirjoitti lausunnon, jonka postitin hakemuksen kanssa eläkeyhtiöön. Sain siis pysyvän osatyökyvyttömyyseläkkeen, koska sairauteni eivät ole parannettavissa tai kuntoutettavissa.
Ymmärtääkseni diagnooseilla ei ole niin väliä, pääasia on, miten ne vaikuttavat työkykyyn. Mutta onhan selvä, että jos jalka on polven kohdalta poikki, ei siinä seisomatyötä tehdä, mutta toimistotyö menee. Jos toinen käsi on kyynärpään kohdalta poikki, ei toimistotyötkään enää oikein onnistu.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:53"]20 vuotta muhinut selkärankareuma, edennyt jonkin verran muihinkin niveliin. Munuaisten vajaatoiminta, toimivat puolivaloilla. Ärtynyt viisivuotta kestänyt chronintauti, pahimpina päivinä yli 20 kertaa äkkiarvaamatonta ripulointia. Silti kela ja eläkevakuutusyhtiö eivät myönnä enään edes sairaslomaa, saati sitten työkyvyttömyyseläkettä. Olen kuulemma täysin työkykyinen ajamaan pitkänmatkan linja-autoa paskat housuissa.
[/quote] Kohtuutonta, mutta näinhän se meidän köyhien elämä on. Eikä nykyinen hallitus tule ainakaan helpottamaan asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi entinen kaveri jäi eläkkeelle 20-vuotiaana.
Mm. paha paniikkihäiriö, paha ahdistuneisuushäiriö (tai joku sen tyylinen).
Sitten tiedän useamman, jotka ovat osa-aika eläkkeellä. Heillä syynä mm. selkävaivoja tai tuki- ja liikuntaelin vaivoja, yhdellä reistaa pumppu jne.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 16:54"]
Ymmärtääkseni diagnooseilla ei ole niin väliä, pääasia on, miten ne vaikuttavat työkykyyn. Mutta onhan selvä, että jos jalka on polven kohdalta poikki, ei siinä seisomatyötä tehdä, mutta toimistotyö menee. Jos toinen käsi on kyynärpään kohdalta poikki, ei toimistotyötkään enää oikein onnistu.
[/quote]
Kunta ja Kela huolehtivat apuvälineistä työpaikalle. Sitten vasta, jos kartoituksessa nekään eivät riittäisi on muut vaihtoehdot mahdollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedät kuitenkin prosessin, vuoden sairausloma (putkeen, älä erehdy välillä töihin), sen jälkeen Kelan kuntoutusvaihtoehdot ja tuki. Sen jälkeen arviointi.
Valitettavasti usein on se lähettävä lääkäri myös vakuutuslääkäri...
Päättele siis siitä,
Jatkuva masennus, pakko-oireinen häiriö ja vaativa persoonallisuus.
Noilla tuli pysyvä eläke 32 vuotiaana.
Mulla on kaksisuuntainen. Olin työelämässä yliopiston jälkeen 15 vuotta, sitten kolme vuotta sairauslomalla ja määräaikaisella kuntoutustuella (ja toki hoidon piirissä) ennen kuin pysyvää eläkettä kannatti edes yrittää hakea. Antaisin aika paljon työ- ja toimintakyvystä.
Kiitos vastauksista. En nyt kyllä meinaa mitään hakea, kun olo on hyvä tällä hetkellä. Ongelmahan on se, että ollessani vaan kotona, pärjään vallan mainiosti, kun voin itse määrätä tahdin (olen nyt ollut omasta tahdostani kotirouvana kolme vuotta). Heti kun menen töihin (olen tehnyt sitä sun tätä lyhytaikaista hommaa), pahenee kaikki vaivat... Joku mitätön vaiva yksistään ei vielä haitaisi, mutta kun niitä kertyy monta, on se liikaa.
Ennen kotirouva-aikaa ja niitä lyhyitä töitä, olin työtön ja siellä jo keskusteltiin mun sairauksista, kun ne vaivasivat. Varmaan jos nyt menisin työkkäriin, siitä jatkettaisiin. Mutta ei kai ne voi sanoa mitään mun työkyvystä, kun en ole missään töissäkään... :D Turhauttaa kyllä mennä työkkäriin vaan valittamaan sairauksista, mutta minkäs teet... Mieluummin olisin terve ja töissä. Voin kyllä jatkaa miehen rahoilla loisimistakin, mutta onko sekään pidemmän päälle hyvä...
Aika hurhia tarinoita teillä kyllä. :/ Kuuluisi noilla vaivoilla jo saada eläkettä, mun mielestä...
ap
Sä vaan kuvittelet ne sun sairautesi, jos ne kerta vaivaavat vaan töissä eikä kotona :D
Tämmösiä multa siis löytyy:
Krooninen migreeni, jonka olen nyt kotona ollessa saanut rauhoittumaan. Pahimmillaan olin 5 päivää viikossa kipeänä, kun olin töissä. Nyt enää kerran viikossa. Jos menen töihin, se taas varmasti pahenee. Valot laukaisee migreenin, äänet samoin, fyysinen työkin joskus, sekä stressi jne. jne.
Selkävamma ja kipuja. Jos teen jotain kevyttä hommaa, selkä kestää, raskaammasta tulee kipeäksi. Selkää ei voi korjata, mutta olen saanut kuntoutusta, joka toivottavasti estää ongelman pahenemista. Raskas homma on poissuljettu.
Keskivaikea masennus ja syömishäiriö (sekä jotain pelkotiloja ja ties mitä, joita ei ole edes diagnosoitu). Masennus on enimmäkseen jo hoidettu, ja on enintään lievää tällä hetkellä. Huono itsetunto ja keskittymiskyvyn puute vaan vaivaavat. Keskittymiskyvyn puutetta on jo tutkittu enemmänkin, mutta en ole saanut apua. Olen jo tavallaan hyväksynyt, että olo ei tästä enää parane... Pelkojen takia varmaan pitäisi vielä uudelleen mennä psykiatrille, mutta en uskalla.
Sitten mulla on koko joukko muita vaivoja, jotka näiden muiden kanssa yhdessä on aika raskaita/rajoittavat työntekoa: paha siitepölyallergia keväisin, useat eläin- ja ruoka-aineallergiat, ärtynyt suoli ym. vatsavaivoja (tämä on aika hyvänä ollut ruokavaliolla), tulehdusalttiutta, polvivaiva, ym. pienempiä vaivoja.
Mä haluaisin niin kovasti tehdä töitä ja elää kivuttomasti, mutta eihän se onnistu... Kaikkein suurin ongelma tällä hetkellä on tuo migreeni, mutta ei kai kukaan migreenistä pääse eläkkeelle, kun se ei monen mielestä edes ole mikään sairaus? Selkävaiva saattaa pahentua vuosien mittaan, mielenterveysongelmatkin huolestuttaa. Kai jossain vaiheessa menen sitten selän takia eläkkeelle, ellei tule mielenterveyden romahdusta sitä ennen...
Täytyisi keksiä työ, joka sopii migreenipotilaalle, ei ole liian raskasta, meluisaa, ulkotyötä jne. Mikähän se olis? Toimistohommatkaan ei oikein käy migreenin takia.
ap
Onko petos mielessäsi, kun tuollaisia kyselet?