Miksi on ensisijaisen tärkeää olla ulospäinsuuntautunut?

Vierailija kirjoitti:

Totta, ulospäinsuuntautuminen taitaa korreloida sen kanssa että ei saa mitään aikaiseksi jos ei saa puhua paskaa palavereissa.

Tossa tuli toi oleellinen sana. Itsestä ei oikein siihenkään ole.

Pomo vaikuttaa ulospäin suuntautuneelta, mutta ei se psykologiaa osaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos työnantaja tykkää ulospäin suuntautuneista ihmisistä? Kyllähän työntekijä saa tekijänsä valita ja jos mieluummin ottaa alaisekseen ihmisä, jotka kykenevät kommunikoimaan muustakin kuin työasioista ja luomaan näin rennompaa tunnelmaa (esimerkiksi), niin sitten se vaan on niin. Ap voi vapaasti perustaa yrityksen ja hakea sinne alaisiksi joukon introverttejä niin ei tarvitse kuunnella ylimääräistä hölötystä (onpa kivasti sanottu toisten rupattelusta, ehkä tuo asenne vaan paistaa läpi?).

Ehkä ap ajatteli hölötyksellä sitä jokaisessa työpaikassa olevaa jatkuvasti itseään ja omaa erinomaisuuttaan esiintuovaa henkilöä. Ei sosiaalisuuskaan ole pahasta, se on myös sympaattista ja erilaisia ihmisiä tarvitaan.

Mä olen todella sisäänpäinkääntynyt, mutta ei se (hyvin sosiaalistenkaan) töiden saantia ole estänyt. Riittää, kun saa suunsa auki silloin, kun sitä vaaditaan.

On hyvä oppia erottamaan työminä ja vapaa-ajan minä. Töissä olen positiivinen, hymyilen ja olen kaiken kaikkiaan hyvä asiakaspalvelija. Vapaa-ajalla ampuisin haulikolla joka ikisen idiootin, joka tunkee lähelle, jos se olisi laillista.

Sosiaalisia taitoja voi opetella myös introvertti. Valitettavasti niiden puute näkyy sekä sisään- että ulospäinsuuntautuneissa ihmisissä. Introilla se on usein passiivis-agressiivista mökötystä ja tuhahtelua, kun taas ektroilla sellaista "minä sanon kaiken suoraan" - tyyppisillä möläytyksillä.

Ihan vinkkinä, että helpottaa myös sitten työhaastatteluissa ja parhaimmillaan jopa niissä tilanteissa työuralla, kun joutuu olemaan esillä, vaikkei niistä tilanteista yhtään pidäkään. Auttoi itseäni kovasti ja auttanut myös urallani eteenpäin erottuakseni positiivisesti ekstroverteistä.

Introverttius ja ekstroverttius eivät vielä kerro paljoakaan siitä onko henkilö ahkera työssään, sosiaalisesti lahjakas tai miellyttävä. Mä olen itse ambivertti eli jotain sieltä välimaastosta päivästä ja olotilasta riippuen. Silloin kun uppoudun työhön tai meneillä olevaan projektiin, saatan olla päiväkausia niin kiinni aiheessa ettei tule juurikaan jutusteltua ylmääräisiä. Kavereitten kanssa taas esim. mökkireissulla lämmitetään saunaa ja puhutaan syvällisiä aamun tunneille asti.  Huono tapaisia ihmisiä löytää näistä kaikista -verttiryhmistä. Ärsyttäviä tietenkin ovat ne päälle päsmääjä-hölösuut jotka leimaa kaikki hiljaiset tiettyyn kategoriaan nysveröiksi. Eräs puolituttu taas on niin epäkohtelias hiljaisessa mököttävyydessään ettei vastaa tervehdykseen ja joskus kysyessä saattaa kuulua jotain matalan kiroilun tapaista. 

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalisia taitoja voi opetella myös introvertti. Valitettavasti niiden puute näkyy sekä sisään- että ulospäinsuuntautuneissa ihmisissä. Introilla se on usein passiivis-agressiivista mökötystä ja tuhahtelua, kun taas ektroilla sellaista "minä sanon kaiken suoraan" - tyyppisillä möläytyksillä.

Ihan vinkkinä, että helpottaa myös sitten työhaastatteluissa ja parhaimmillaan jopa niissä tilanteissa työuralla, kun joutuu olemaan esillä, vaikkei niistä tilanteista yhtään pidäkään. Auttoi itseäni kovasti ja auttanut myös urallani eteenpäin erottuakseni positiivisesti ekstroverteistä.

Voihan sitä opetella myös kävelemään puujaloilla ollakseen pitkä, mutta ei ne puujalatkaan muuta sitä ihmistä oikeasti pitkäksi. Ulospäinsuuntautuneisuus on mun mielestä aika vahvasti luonteenpiirre eikä sellaiseksi voi millään opetella, siksi vierastan tuon sanan käyttöä työpaikkailmoituksissa.

Vierailija kirjoitti:

Pitää olla ulospäin suuntautunut, koska tämä on miesten maailma.

Jos joku ei ymmärtänyt, niin pippeli on ulos päin suuntautunut ja pimppi sisään päin.

Vierailija kirjoitti:

On hyvä oppia erottamaan työminä ja vapaa-ajan minä. Töissä olen positiivinen, hymyilen ja olen kaiken kaikkiaan hyvä asiakaspalvelija. Vapaa-ajalla ampuisin haulikolla joka ikisen idiootin, joka tunkee lähelle, jos se olisi laillista.

Minä hymyilen ja olen positiivinen vaikka en ole ulospäinsuuntautunut, enkä todellakaan edes ajattele mitään ampumista. En ole kiinnostunut ihmisistä hyvässä enkä pahassa.

Ap