Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kuuluisiko terapeutin myöntää asiakkaalle että hän on ruma?
11.06.2015 |
Minun on ulkonäköni takia vaikeaa mennä minnekään, siksi etsin terapeuttia. Olen todella ruma 20-vuotias nainen. Ei ylipainoa, kasvot se ongelma, toki vartalokin voisi olla parempi. Pähkinänkuoressa syy, miksi hakeudun terapiaan. Kaikki sosiaaliset tilanteet ovat ulkonäköni takia vaikeita. Laittaudun jne, mutta ei se auta kun on OIKEASTI ruma. Ensimmäinen terapeuttini sanoi että olen rumasta päinvastainen ja viehättävä. Hän oli naispuoleinen, kuten minäkin. Etsin toisen terapeutin, koska en halunnut että minulle valehdellaan. Kun sanoin toiselle terapeutille, että pidän itseäni rumana, hän sanoi että hänen mielestään olen "ihan kaunis nuori nainen" huom. IHAN. Se jo kertoo sen, että hän valehteli. Pitääkö tässä etsiä kolmas terapeutti? En pysty käsitellä näitä asioita, jos minulle ei myönnetä sitä että olen ruma.
Kommentit (81)
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 12:46"][quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 12:24"]
Tota, minkälaista naamaa tässä nyt pidetään rumana? Voitteko laittaa vaikka kuvia samantyyppisistä tai tasoisista naamoista. Koska mun on vaikea kuvitella, etteikö jonkun "rumuutta" saatais stailauksella hoidettua.
[/quote]
Googleta hakusanoilla "extreme makeover before and after" - kyllä löytyy ihan oikeastikin rumia naisia joiden kohdalla plastiikkakirurgiset toimenpiteet on ollu ihan perusteltuja.
[/quote]
Minä googletin vaan nuo jotka tsekkasin ei todellakaan olleet niin rumia ennen leikkausta että olisi pitänyt tuollaista alkaa tekemään. Hyvänen aika.
Lihavuusleikkaukset asia erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä koittaisin muuttaa ajatusmaailmaani. Ja hyväksyä se millaiseksi olen syntynyt.
Ap, sun ehkä kannattaisi sanoa terapeutille siitä, että et pysty käsittelemään asioita, jos sinulle ei myönnetä, että olet ruma. Mutta jatkat terapiaa, vaikka terapeutti ei sitä koskaan tule sinulle sanomaan, koska sillä ei ole mitään tekemistä terapian kanssa. Huomaat sen sitten, kun annat tapaamisten jatkua.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:14"]
Minulla on pienet rinnat, pari vuotta sitten puhuin miehelleni koko ajan miten haluan laittaa silarit sitten kun minulla on rahaa. Mies lupasi maksaa terapian ettei tarvitse mennä ottamaan silareita :D Mutta mihin se ongelma katoaisi? ei ne rinnat terapiassa kasva. Onneksi pääsin eroon tuosta ongelmasta synnytyksen jälkeen kun rintani pysyivät terhakoina imetyksen jälkeenkin. Opin rakastamaan niitä. Eli eb tarvitse terapiaa enkä silareita :D
[/quote]
Olet saatanan tyhmä :D Terapiassahan juuri muutetaan ajatuksia, jotta et enää koe ongelmaksi jotain rintojen pienuutta.
Sulle olis kyllä parhaiten sopiva joku älykkyyttä lisäävä aivoleikkaus.
Laitahan ap kuva tänne niin sitten voidaan todeta valehteliko terapeuttisi vai ei.Kauneus on on katsojan silmissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rumuudesta puhuminen on tabu.Itse olen myös ruma,ja tiedän että rumuus vaikeuttaa ja vaikuttaa moniin asioihin,vaikka kukaan ei myönnä sitä ääneen.Rumuuden vaikutuksia vähätellään.Aivan kun lihavalle sanottaisiin,ettet ole lihava ja painolla ei ole mitään tekemistä minäkuvasi,itsetuntosi,työnsaantiisi tai ihmissuhteisiisi.
Mistä tämä rumuudesta vaikeneminen johtuu.Puheet siitä että kauneus on katsojan silmissä on vain asioiden peittelyä.Meillä on yhteiskunnassa aika yleiset käsitykset siitä mut kauneus on ja on ihmisiä jotka eivät millään muotoa näihin raameihin mahdu.
Ulkonäkö asioiden merkitys tunnutaan ymmärtävän vain silloin jos on kyse hörökorvista tai olemattomissa rinnoissa...tällöin yhteiskunta kustantaa esteettisen kirurgian.Mutta kasvoiltaan ruma tai suhteettoman suuren kyömynenän kansa ihmisen täytyy elää läpi elämänsä.
Et tule löytämään sellaista terapeuttia, joka laukoisi päin naamaa sinulle, että kyllä olet aivan järkyttävän ruma!. Ja hyvä niin.
Ja jos tuletkin, niin voit olla varma, että kyseessä on epäammattimainen terapeutti, jonka kanssa terapiasta ei tule olemaan mitään hyötyä..
Ja mitä tulee siihen rumuuteen.
Minäkin lukeudun siihen ryhmään, joka ei ole varsinaisesti rumaa ihmistä nähnytkään. Olen kyllä nähnyt paljon kehityshäiriöitä, epämuodostumia ja erikoisia kasvonpiirteitä, mutta yleensä tuollaisia ulkoisia asioita on suht helppo kompensoida luonteenpiirteillä.
Ainoat rumaksi huomaamani ihmiset, on persoonaaltaan "rumia" joka saa heidät ulkoisesti myös vaikuttamaan rumalta.
Tiedän lukuisia ihmisiä joilla on joku "ruma" piirre, mutta kun ovat sinut asian kanssa, niin ei ihmiset liiemmin kiinnitä huomiota asiaan.
Tiedän myös yhden naisen, joka on kasvoiltaan erittäin "ruma", ikäistään huomattavasti vanhemman näköinen jne. Mutta hän pukeutuu todella nätisti ja on aivan valloittava persoona ja myöskin miesten suosiossa.
En sitä kiellä, etteikö toiset ole rumempia kuin toiset ja siitä rumuudesta on varmasti sosiaalista haittaa , kuten voi olla kauneidestakin. Mutta suurin osa ihmisistä (ei nyt lasketa mukaan niitä ulkonäkökeskeisiä teinipoikia), katsoo ihmistä kokonaisuutena. Ja nuo rumuudet on monesti ihmisen itse kehittämiä. Kun itse ajattelee koko ajan pottunokkaansa ja tuo sitä joka käänteessä esiin, niin muutkaan ei näe kuin pottunokan.
Se on psyykkeen puolen ongelma mikä sinulla on. Ja terapiaa siihen tarvitsetkin. Mutta älä turhaa etsi terapeuttia, joka vatvoisi rumuuttasi sinun kanssasi. Etsi terapeutti, joka voi kohottaa itsetuntoasi ja saa sinut näkemään muutakin kuin peilikuvasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä niitä rumia ihmisiä pidetään, kun ei niitä koskaan liikkeellä näy? Tottakai sairaalloinen ylipaino rumentaa, mutta sehän on hoidettavissa oleva ongelma. Joku harva on syntynyt selkeästi epämuodostuneena, ja joku toinen on menettänyt kasvonsa onnettomuudessa.
Mutta muuten on vain erittäin kauniita ja tavallisia ihmisiä. Ja tavallisesta saa hyvännäköisen korostamalla oikeita asioita, meikkaamalla, laittamalla hiukset, hyvillä vaatteilla ja pitämällä kropan hyvässä kunnossa. Siis oikeasti meistä kaikista tavallisista.
Ja terapeutin ei kuulu vahvistaa harhojasi. Tarvitset terapeuttia, jonka kanssa pääset kiinni itseinhoosi, ja siitä yli, et terapeuttia, jonka antaa sinun jatkaa häiriintyneen ajatusmaailmasi kanssa.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 00:02"]
Rumuudesta puhuminen on tabu.Itse olen myös ruma,ja tiedän että rumuus vaikeuttaa ja vaikuttaa moniin asioihin,vaikka kukaan ei myönnä sitä ääneen.Rumuuden vaikutuksia vähätellään.Aivan kun lihavalle sanottaisiin,ettet ole lihava ja painolla ei ole mitään tekemistä minäkuvasi,itsetuntosi,työnsaantiisi tai ihmissuhteisiisi. Mistä tämä rumuudesta vaikeneminen johtuu.Puheet siitä että kauneus on katsojan silmissä on vain asioiden peittelyä.Meillä on yhteiskunnassa aika yleiset käsitykset siitä mut kauneus on ja on ihmisiä jotka eivät millään muotoa näihin raameihin mahdu. Ulkonäkö asioiden merkitys tunnutaan ymmärtävän vain silloin jos on kyse hörökorvista tai olemattomissa rinnoissa...tällöin yhteiskunta kustantaa esteettisen kirurgian.Mutta kasvoiltaan ruma tai suhteettoman suuren kyömynenän kansa ihmisen täytyy elää läpi elämänsä.
[/quote]
Kuinka paljon olet tehnyt kaunistautuaksesi? Kauneushoitoja? Kampaajakäyntejä? Tatuoidut kulma? Ripsienpidennykset? Kauneusleikkauksia? Kenenkään ei ole pakko olla ruma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 00:18"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 00:02"]
Rumuudesta puhuminen on tabu.Itse olen myös ruma,ja tiedän että rumuus vaikeuttaa ja vaikuttaa moniin asioihin,vaikka kukaan ei myönnä sitä ääneen.Rumuuden vaikutuksia vähätellään.Aivan kun lihavalle sanottaisiin,ettet ole lihava ja painolla ei ole mitään tekemistä minäkuvasi,itsetuntosi,työnsaantiisi tai ihmissuhteisiisi. Mistä tämä rumuudesta vaikeneminen johtuu.Puheet siitä että kauneus on katsojan silmissä on vain asioiden peittelyä.Meillä on yhteiskunnassa aika yleiset käsitykset siitä mut kauneus on ja on ihmisiä jotka eivät millään muotoa näihin raameihin mahdu. Ulkonäkö asioiden merkitys tunnutaan ymmärtävän vain silloin jos on kyse hörökorvista tai olemattomissa rinnoissa...tällöin yhteiskunta kustantaa esteettisen kirurgian.Mutta kasvoiltaan ruma tai suhteettoman suuren kyömynenän kansa ihmisen täytyy elää läpi elämänsä.
[/quote]
Kuinka paljon olet tehnyt kaunistautuaksesi? Kauneushoitoja? Kampaajakäyntejä? Tatuoidut kulma? Ripsienpidennykset? Kauneusleikkauksia? Kenenkään ei ole pakko olla ruma.
[/quote]
En ole tuo aiempi vastaaja, mutta ruma itsekin ja jotenkin huvittaa tämä ettei kenekään muka ole pakko olla ruma. Entäpä jos koko kasvojen luusto on ihan pielessä, eli toisinsanoen todella omituinen. Menisi varmaan useampi kymppitonni että asian saisi korjattua ja tuskin kaikkia osia, esim. kallon muotoa, siltikään saisi korjattua. Ei ole sellaisia summia eli on pakko olla ruma.
Ehkä te luulette olevanne rumia, mutta muut voivat olla toista mieltä.
Kauneus on usein katsojan silmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 00:22"][quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 00:18"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 00:02"]
Rumuudesta puhuminen on tabu.Itse olen myös ruma,ja tiedän että rumuus vaikeuttaa ja vaikuttaa moniin asioihin,vaikka kukaan ei myönnä sitä ääneen.Rumuuden vaikutuksia vähätellään.Aivan kun lihavalle sanottaisiin,ettet ole lihava ja painolla ei ole mitään tekemistä minäkuvasi,itsetuntosi,työnsaantiisi tai ihmissuhteisiisi. Mistä tämä rumuudesta vaikeneminen johtuu.Puheet siitä että kauneus on katsojan silmissä on vain asioiden peittelyä.Meillä on yhteiskunnassa aika yleiset käsitykset siitä mut kauneus on ja on ihmisiä jotka eivät millään muotoa näihin raameihin mahdu. Ulkonäkö asioiden merkitys tunnutaan ymmärtävän vain silloin jos on kyse hörökorvista tai olemattomissa rinnoissa...tällöin yhteiskunta kustantaa esteettisen kirurgian.Mutta kasvoiltaan ruma tai suhteettoman suuren kyömynenän kansa ihmisen täytyy elää läpi elämänsä.
[/quote]
Kuinka paljon olet tehnyt kaunistautuaksesi? Kauneushoitoja? Kampaajakäyntejä? Tatuoidut kulma? Ripsienpidennykset? Kauneusleikkauksia? Kenenkään ei ole pakko olla ruma.
[/quote]
En ole tuo aiempi vastaaja, mutta ruma itsekin ja jotenkin huvittaa tämä ettei kenekään muka ole pakko olla ruma. Entäpä jos koko kasvojen luusto on ihan pielessä, eli toisinsanoen todella omituinen. Menisi varmaan useampi kymppitonni että asian saisi korjattua ja tuskin kaikkia osia, esim. kallon muotoa, siltikään saisi korjattua. Ei ole sellaisia summia eli on pakko olla ruma.
[/quote]
Tunnen monia naisia joilla kasvonpiirteet ovat kummallisia. On siansilmää, persevakoleukaa ja pulleaa silmäpussia johon ei auta mikään. Nämä ovat vielä pieniä. Sitten on niitä joilla nenä on kuin porsaalla, korvat höröttävät, on "apinahuulet", ei ole leukaa vaan kaula ja pää ovat melkein samaa pötköä, luomet ovat raskaat, suu on kuin oravalla - hampaat koko ajan näkyvissä... Mitä vielä. Korkea ja ulkoneva otsa, pitkä kyömynenä tai kunnon pottunokka, silmät melkein ohimoilla... Näitä naaman ongelmia yritetään paikata juurikin kaikilla karvanpidennyksillä ja hurjalla meikkimäärällä joka oikeastaan pahentaa osaa vioista. Olen hurjan tyytyväinen siihen, ettei itselle ole osunut kohdalle mitään eriskummallisen näköistä. Huulet ovat epäsymmetriset mutta nykyään osaan meikata ne symmetrisiksi.
Rumuus ja kauneus ovat makuasioita. Vaikka itse kokisit olevasi ruma, jonkun mielestä olet kaunis. Sinun pitäisi hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet ja luottaa itseesi. Sosiaaliset tilanteet eivät ole hankalia ulkonäkösi vaan turhan epävarmuutesi takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen erään aika, tai siis tosi ruman naisen. Hänellä on ihan normaalin näköinen mies ja lapsetkin. Ihmisenä hän on ihana. Ensimmäisen kerran kun tapasimme olin vähän jopa hämmästynyt että hänellä on perhe. Sittemmin tutustuttuani en ihmettele. Hän on todella sinut naamansa kanssa, ei tosin ihan vitsaile asiasta mutta ei sitä ainakaan huomaa että häntä vaivaisi. On hyvässä työssä ja tosiaan ihana tyyppi. Ikinä ei minkään fitnessmimmin kaveri olisi, se on varmaa... koska tuttavani on älykäs ja ihana luonne, fitnessmimmi ei kehtaisi olla lähellä ettei sattuisi samaan instakuvaa.
Pidän kyllä itsestäni huolta, laitan hiukset, meikkaan, pukeudun siististi.. Ei se vaan auta kun on niin ruma. Naisterapeuteille helpompi puhua, ovat ystävällisemmän oloisia. Miehet vihaavat seuraani (huomaa eleistä, katsovat joko ärtyneesti tai olen heille kuin ilmaa.)
Tunnen itseni rumaksi, koska olen ruma. Ei sen kummempaa. Haukkujat voi painua muualle.
Te rumat, kohteletteko te muita rumia yhtä halveksien, kuin kohtelette itseänne? Onko muiden rumuus teille yhtä paha ongelma kun omanne?
Minua ei todellakaan haittaa muiden rumuus. Kukaan ei ole minua rumempi. piste.
Kauneus on katsojan silmässä. Teininä pahan aknen kokeneena voin sanoa ettei ole helppoa pitää itseään kauniina, olin koulukiusattu sen takia. Mutta kun kasvoin ja aloin ajatella että vitut jos joku ei tykkää niin antaa olla tykkäämättä! Silloin aloin saada uusia ystäviä ja vastakkaisen sukupuolen huomiota. Kun ihminen pitää itsestään niin toisetkin pitää hänestä.
No joo, luonne-eroja voi olla mutta oma kokemus on tosisaan tämä :)
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 20:22"]
[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 00:02"]
Suomessa ei yhteiskunta kustanna leikkausta, vaikka rinnat ovat "olemattomat". Valitettavasti.
[/quote]
Kyllä yhteiskunta kustantaa rintaleukkeuksen silloin kun rinnat ovat olemattomattomat. Ja tällöin kysmys on estettisestä leikkauksesta.
Alue: Aihe vapaa
Dorka.