Mielipiteitä siitä että 2-vuotiaalla neljä harrastusta?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen että surullista, en muuta.
Minusta tuollaiset ajatukset ovat vähän surullisia. Kuten täällä on jo kerrottu, kaksivuotiaat harrastavat vanhempiensa kanssa. Jos lapsi saa iloa ja vanhempi uusia ideoita taaperofutiksesta tai -muskarista, ei ole mitään syytä surra heidän puolestaan.
Itsekin tuli käytyä vastaavissa esikoisen kanssa. Nuorenpien lasten kanssa ei ollut enää aikaa, mutta näillä olikin isosisaruksien antamat virikkeet, jotka olivatkin vähintään yhtä kehittäviä, vaikka aikuishuomiota ei tullutkaan samalla tavalla kuin noissa harrastuksissa.
Kyllä jos mietin että omaa 2-vuotiasta raahattaisi hoitopäivän jälkeen joka ilta harrastuksiin ympäri kyliä, niin johan se olis ihan kauheeta rääkkäystä, vaikka on perhepäivähoitajalla hoidossa päivät, joten ei ehkä ihan niin stressaavaa kuin päiväkodissa. Ei jaksaisi ikinä täyden hoitopäivän jälkeen ohjelmaa joka ilta. Viikonloppuna voisi ajatella jotain harrastusta ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen että surullista, en muuta.
Minusta tuollaiset ajatukset ovat vähän surullisia. Kuten täällä on jo kerrottu, kaksivuotiaat harrastavat vanhempiensa kanssa. Jos lapsi saa iloa ja vanhempi uusia ideoita taaperofutiksesta tai -muskarista, ei ole mitään syytä surra heidän puolestaan.
Itsekin tuli käytyä vastaavissa esikoisen kanssa. Nuorenpien lasten kanssa ei ollut enää aikaa, mutta näillä olikin isosisaruksien antamat virikkeet, jotka olivatkin vähintään yhtä kehittäviä, vaikka aikuishuomiota ei tullutkaan samalla tavalla kuin noissa harrastuksissa.
Kyllä jos mietin että omaa 2-vuotiasta raahattaisi hoitopäivän jälkeen joka ilta harrastuksiin ympäri kyliä, niin johan se olis ihan kauheeta rääkkäystä, vaikka on perhepäivähoitajalla hoidossa päivät, joten ei ehkä ihan niin stressaavaa kuin päiväkodissa. Ei jaksaisi ikinä täyden hoitopäivän jälkeen ohjelmaa joka ilta. Viikonloppuna voisi ajatella jotain harrastusta ehkä.
Niin, tarina ei kerro, kuinka pitkiä hoitopäiviä tällä esimerkkiperheellä on.
Kultainen keskitie on mielestäni hyvä. Sekin on pikkuisen surullista jos perhe ei jaksa lähteä ikinä minnekään tai tehdä mitään muuta kuin olla kotona. Me käymme esimerkiksi joka lauantai uimahallissa, ja ajattelisin sen olevan yksi harrastuksemme.
Jo on päiväkotilapsi, niin tuo on suorastaan lasun paikka. Päiväkodin jatkuva virikkeellisyys kestää ensin koko päivän ja sitten jatkuu myös illan?
Missä lepo, vapaa hetki?
Kuinka monta kertaa lastenpsykiatrit ovatkaan sanoneet, ettei päiväkoti-ikäinen tarvitse harrastuksia. Jatkuva stressitila päällä.
Mun 2v harrasti muskaria, tanssia, perhekerhoa, luistelua, uimista ja jalkapalloa - tosin minun kanssani yhdessä, menoja/lajeja vaihdellen 2-6 kertaa viikossa. Oli ihanaa mennä yhdessä vanhempainvapaalla lapsen kanssa paikkoihin. Mitään pakkoa ei ollut, oli hauskaa tehdä kaikkea yhdessä. Ei kaksivuotiaalle ole tarjolla mitään mihin hän menisi ilman omaa vanhempaa. Jos joku jaksaa työpäivän päälle harrastaa noin paljon niin aikamoista.
Vierailija kirjoitti:
Jo on päiväkotilapsi, niin tuo on suorastaan lasun paikka. Päiväkodin jatkuva virikkeellisyys kestää ensin koko päivän ja sitten jatkuu myös illan?
Missä lepo, vapaa hetki?
Kuinka monta kertaa lastenpsykiatrit ovatkaan sanoneet, ettei päiväkoti-ikäinen tarvitse harrastuksia. Jatkuva stressitila päällä.
Mitä sinä ajattelet siellä harrastuksessa tapahtuvan, jos se aiheuttaa jatkuvaa stressiä?
Ja miten eroavat toisistaan vaikkapa perheparkour puistossa ja iltaulkoilu siinä samassa puistossa? Ainakin meillä päin päiväkoti oikein suosittelee ulkoilua vielä illalla.
Vierailija kirjoitti:
Mun 2v harrasti muskaria, tanssia, perhekerhoa, luistelua, uimista ja jalkapalloa - tosin minun kanssani yhdessä, menoja/lajeja vaihdellen 2-6 kertaa viikossa. Oli ihanaa mennä yhdessä vanhempainvapaalla lapsen kanssa paikkoihin. Mitään pakkoa ei ollut, oli hauskaa tehdä kaikkea yhdessä. Ei kaksivuotiaalle ole tarjolla mitään mihin hän menisi ilman omaa vanhempaa. Jos joku jaksaa työpäivän päälle harrastaa noin paljon niin aikamoista.
Niin hän ei ollut ilmeisesti joka päivä 8h hoidossa lisäksi. Aikalailla eri asia silloin.
Vierailija kirjoitti:
Mun 2v harrasti muskaria, tanssia, perhekerhoa, luistelua, uimista ja jalkapalloa - tosin minun kanssani yhdessä, menoja/lajeja vaihdellen 2-6 kertaa viikossa. Oli ihanaa mennä yhdessä vanhempainvapaalla lapsen kanssa paikkoihin. Mitään pakkoa ei ollut, oli hauskaa tehdä kaikkea yhdessä. Ei kaksivuotiaalle ole tarjolla mitään mihin hän menisi ilman omaa vanhempaa. Jos joku jaksaa työpäivän päälle harrastaa noin paljon niin aikamoista.
Niin, tämä oli sinusta ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 2v harrasti muskaria, tanssia, perhekerhoa, luistelua, uimista ja jalkapalloa - tosin minun kanssani yhdessä, menoja/lajeja vaihdellen 2-6 kertaa viikossa. Oli ihanaa mennä yhdessä vanhempainvapaalla lapsen kanssa paikkoihin. Mitään pakkoa ei ollut, oli hauskaa tehdä kaikkea yhdessä. Ei kaksivuotiaalle ole tarjolla mitään mihin hän menisi ilman omaa vanhempaa. Jos joku jaksaa työpäivän päälle harrastaa noin paljon niin aikamoista.
Niin hän ei ollut ilmeisesti joka päivä 8h hoidossa lisäksi. Aikalailla eri asia silloin.
Mistä kristallipallosta sinä katsoit päivän pituuden?
Ihmiset, hei relatkaa. Toisilla on virtaa enemmän kuin toisilla, ja usein he saavat kaltaisiaan lapsia. Ei kaksivuotiasta voi väkisin viedä sellaiseen paikkaan, missä hän ei viihdy, ei meidän lapsia ainakaan voinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on päiväkotilapsi, niin tuo on suorastaan lasun paikka. Päiväkodin jatkuva virikkeellisyys kestää ensin koko päivän ja sitten jatkuu myös illan?
Missä lepo, vapaa hetki?
Kuinka monta kertaa lastenpsykiatrit ovatkaan sanoneet, ettei päiväkoti-ikäinen tarvitse harrastuksia. Jatkuva stressitila päällä.Mitä sinä ajattelet siellä harrastuksessa tapahtuvan, jos se aiheuttaa jatkuvaa stressiä?
Ja miten eroavat toisistaan vaikkapa perheparkour puistossa ja iltaulkoilu siinä samassa puistossa? Ainakin meillä päin päiväkoti oikein suosittelee ulkoilua vielä illalla.
No onhan siinä selvä ero. Toinen on ohjattua toimintaa ja toinen vapaata olemista. Jos vanhemmat eivät ymmärrä eroa, niin onko ihme että lapsilla ei esim riitä mielikuvitus leikkiin enää tänä päivänä. Pelkkää ohjattua toimintaa ja sirkusta aamusta iltaan kaikki päivät. Aivot ja mielikuvitus kehittyy parhaiten kun välillä ei ole yhtään mitään tekemistä. Sääli että ilmeisesti toisille lapsille ei edes anneta mahdollisuutta keksiä itse tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on päiväkotilapsi, niin tuo on suorastaan lasun paikka. Päiväkodin jatkuva virikkeellisyys kestää ensin koko päivän ja sitten jatkuu myös illan?
Missä lepo, vapaa hetki?
Kuinka monta kertaa lastenpsykiatrit ovatkaan sanoneet, ettei päiväkoti-ikäinen tarvitse harrastuksia. Jatkuva stressitila päällä.Mitä sinä ajattelet siellä harrastuksessa tapahtuvan, jos se aiheuttaa jatkuvaa stressiä?
Ja miten eroavat toisistaan vaikkapa perheparkour puistossa ja iltaulkoilu siinä samassa puistossa? Ainakin meillä päin päiväkoti oikein suosittelee ulkoilua vielä illalla.
Ulkoilu vanhemman kanssa on vähän eri kuin ohjattu harrastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 2v harrasti muskaria, tanssia, perhekerhoa, luistelua, uimista ja jalkapalloa - tosin minun kanssani yhdessä, menoja/lajeja vaihdellen 2-6 kertaa viikossa. Oli ihanaa mennä yhdessä vanhempainvapaalla lapsen kanssa paikkoihin. Mitään pakkoa ei ollut, oli hauskaa tehdä kaikkea yhdessä. Ei kaksivuotiaalle ole tarjolla mitään mihin hän menisi ilman omaa vanhempaa. Jos joku jaksaa työpäivän päälle harrastaa noin paljon niin aikamoista.
Niin, tämä oli sinusta ihanaa.
Hei hälytys, nyt lastensuojelu paikalle. Joku vanhempi on tehnyt jotain omasta mielestään ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on päiväkotilapsi, niin tuo on suorastaan lasun paikka. Päiväkodin jatkuva virikkeellisyys kestää ensin koko päivän ja sitten jatkuu myös illan?
Missä lepo, vapaa hetki?
Kuinka monta kertaa lastenpsykiatrit ovatkaan sanoneet, ettei päiväkoti-ikäinen tarvitse harrastuksia. Jatkuva stressitila päällä.Mitä sinä ajattelet siellä harrastuksessa tapahtuvan, jos se aiheuttaa jatkuvaa stressiä?
Ja miten eroavat toisistaan vaikkapa perheparkour puistossa ja iltaulkoilu siinä samassa puistossa? Ainakin meillä päin päiväkoti oikein suosittelee ulkoilua vielä illalla.
Ulkoilu vanhemman kanssa on vähän eri kuin ohjattu harrastus.
Millä tavalla vähän eri? Kerro vaikkapa tämän perheparkourin kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on päiväkotilapsi, niin tuo on suorastaan lasun paikka. Päiväkodin jatkuva virikkeellisyys kestää ensin koko päivän ja sitten jatkuu myös illan?
Missä lepo, vapaa hetki?
Kuinka monta kertaa lastenpsykiatrit ovatkaan sanoneet, ettei päiväkoti-ikäinen tarvitse harrastuksia. Jatkuva stressitila päällä.Mitä sinä ajattelet siellä harrastuksessa tapahtuvan, jos se aiheuttaa jatkuvaa stressiä?
Ja miten eroavat toisistaan vaikkapa perheparkour puistossa ja iltaulkoilu siinä samassa puistossa? Ainakin meillä päin päiväkoti oikein suosittelee ulkoilua vielä illalla.
No onhan siinä selvä ero. Toinen on ohjattua toimintaa ja toinen vapaata olemista. Jos vanhemmat eivät ymmärrä eroa, niin onko ihme että lapsilla ei esim riitä mielikuvitus leikkiin enää tänä päivänä. Pelkkää ohjattua toimintaa ja sirkusta aamusta iltaan kaikki päivät. Aivot ja mielikuvitus kehittyy parhaiten kun välillä ei ole yhtään mitään tekemistä. Sääli että ilmeisesti toisille lapsille ei edes anneta mahdollisuutta keksiä itse tekemistä.
Jos perheparkour estää lapsen luovuuden, niin hippa varmaan on aivan s*tanasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on päiväkotilapsi, niin tuo on suorastaan lasun paikka. Päiväkodin jatkuva virikkeellisyys kestää ensin koko päivän ja sitten jatkuu myös illan?
Missä lepo, vapaa hetki?
Kuinka monta kertaa lastenpsykiatrit ovatkaan sanoneet, ettei päiväkoti-ikäinen tarvitse harrastuksia. Jatkuva stressitila päällä.Mitä sinä ajattelet siellä harrastuksessa tapahtuvan, jos se aiheuttaa jatkuvaa stressiä?
Ja miten eroavat toisistaan vaikkapa perheparkour puistossa ja iltaulkoilu siinä samassa puistossa? Ainakin meillä päin päiväkoti oikein suosittelee ulkoilua vielä illalla.
No onhan siinä selvä ero. Toinen on ohjattua toimintaa ja toinen vapaata olemista. Jos vanhemmat eivät ymmärrä eroa, niin onko ihme että lapsilla ei esim riitä mielikuvitus leikkiin enää tänä päivänä. Pelkkää ohjattua toimintaa ja sirkusta aamusta iltaan kaikki päivät. Aivot ja mielikuvitus kehittyy parhaiten kun välillä ei ole yhtään mitään tekemistä. Sääli että ilmeisesti toisille lapsille ei edes anneta mahdollisuutta keksiä itse tekemistä.
Pitääkö tämä nyt ymmärtää niin, että esimerkillinen vanhempi ei ota mitään
kontaktia lapseensa leikkipuistossa, koska hän stimuloi tämän aivoja äärimmäisellä tylsyydellä?
Paljon tätä kieltämättä näkeekin. Aika usein nuo lapset alkavat peesata sitä puiston ainoaa leikittävää aikuista.
Riippuu monesta asiasta. Muun muassa hoitopäivien pituudesta, millaisia harrastukset ovat, onko siellä harrastuksissa oman aikuisen kanssa yhdessä jne.
Ensin nimittäin kauhistuin, mutta sitten rupesin hieman miettimään, etä tuollalailla olisi omankin elämän voinut sanoittaa.
Yhtenä iltana kävimme perhemuskarissa, toisena iltana seurakunnan järjestämässä perhekerhossa. Perhekerhossa näimme niitä kavereita, joita oli hoitovapaalla nähty aamupäivän perhekerhossa. Samoin muskarissa olis jo tuttuja kavereita vauvamuskarin ajoilta.
Lisäksi osallistuimme viikonloppuna taaperouintiin, jossa myös oli tuttuja kavereita vauvauinnin ajoilta. Omasta mielenkiinnosta aloitimme viikonloppuisin myös perhepartion. Tuossa oli kokoontumiset aina ulkona retkeillen.
Olisimme me toki voineet musisoida, tavata perhekerhon kavereita ilman perhekerhoa, käydä uimahallissa muuten vain ja retkeillä yksinkin. Lapsi kuitenkin erityisesti rakasti nähdä vanhoja tuttuja kavereita hoitovapaan ajalta. Noissa ryhmissä tapaamiset sujuivat jouhevasti mukavan tekemisen merkeissä.
Minulla on 17 mielipidettä siitä, mutta kello 23.00 kommentointi päätyy, enkä aloita nyt, koska jää kesken kumminkin.
Riippuu vähän, jos on täydet päivät hoidossa (8h tai enemmän), niin sitten on kyllä rääkkäystä. Lapsi varmaan pirteänä siellä päiväkodissa etenkin loppuviikosta…
Väitän, että ne on vanhemman harrastuksia. Oma kaksivuotias ei ollut vielä hoidossa. Ja siksi meillä oli kerhoja ja harrastuksia. Mutta hoitopäivän jälkeen en olisi raskinut viedä lasta mihinkään ryhmätoimintaan. Oltiin kyllä paljon ulkona luistelemassa ja hiihtämässä yms. Eli lapsi jaksoi touhuta. Kerran viikossa oli luistelukoulu. Se oli ohjattu harrastus päiväkoti-iässä.