Mieheni kuoli, ystäväni käytös kun selvisin.
Olen itse päässyt elämässä paljon eteenpäin mieheni kuoleman jälkeen. Ystäväni oli mahtava tuki ja turva hautajaistenkin aikaan, mutta nyt hän on hävinnyt elämästäni. Olen kysynyt milloin taas nähdään. Aina on tärkeämpää. Hän ei taida hyväksyä, että aloitin uuden suhteen. Vai mistä lie kiikastaa. Harmittaa, mutta en jaksa olla ainoa, joka yrittää pitää tätä ystävyyttä yllä. Ystäviä ei tarvita vain huonoilla hetkillä!
Kommentit (56)
Ei me aiemminkaan olla oltu vaan "kriisikamuja". Minäkin olen onnellinen hänen parisuhteestaan. Mutta ai niin, mun parisuhde on eri juttu kun mies kuoli. Minusta lapsellista. :( ap
Mun kaveri sanoi että kyllä puolison muistaa hyvine puolisen aina. Entä jos en halua muistaa? Ja mennä eteenpäin? Oli pahoinpitelyä mistä en halua puhua. Ja sitten loukkaannutaan kun on uusi parisuhde. Kuolleen kanssako mun pitäs aina mieltäni velloa? Nämä kaverit joutaa jorpakkoon.
Parisuhde maksaa aina yhden ystävän. Ystävyys on aina kahden kauppa, jossa pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan tulisi miettiä olisiko kummassakin vikaa. Peilaa omaakin käytöstäsi.
Eikä se puhuminenkaan asiasta varmaan huono tee. Sinä nyt vaan oletat, että syynä on parisuhteesi. Syy voi olla ihan ystäväsi henkilökohtaisessakin elämässä. Hänellä voi ihan oikeasi olla jotain tärkeämpääkin. Et voi olettaa, että ystävä aina hyppää kun se sinulle sattuu sopimaan. Mieti montako kertaa olet esim. vedonnut uuteen suhteesi, kun ystäväsi on tahtonut tavata.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:07"]
Olen päättänyt olla puhumatta tälle ollenkaan, kerta ei ystävyys enää kelpaa. Ap
[/quote]
Lapsiko olet?! Puhuminen onkin yliarvostettua.
Mun kaveri ei muistanut synttäreitä. Oli tasan tarkkaan facebookissa kun muiden onnittelut tulvi seinälle. Ei voinut olla huomaamatta. Kyllä näitä ystäviä riittää joka veneeseen, oli kriisejä tai ei.
Ehkä reppanuutesi palveli ystäväsi tarkoituksia ja nyt tilanne on toinen. Anna mennä, jos tasapainoinen ystävä ei ole hänen mieleensä.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:21"][quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:07"]
Olen päättänyt olla puhumatta tälle ollenkaan, kerta ei ystävyys enää kelpaa. Ap
[/quote]
Lapsiko olet?! Puhuminen onkin yliarvostettua.
[/quote]
Olen puolen vuoden ajan kysellyt hänen kuulumiset ja tiedustellut milloin nähdään. Raja se on mullakin. Ap
Komppaan no 13:sta. Mietipä ystävyyttänne ystäväsi kautta. Hän on auttanut ja tukenut ja vamasti pohtinut itsekseenkin tilannettasi, että miten selviäisit. Nyt kun voit paremmin hän voi käyttää tuon ajan ja vaivan muihin asioihin, ihan omiin asioihin. Aika vittumainen tapa täällä joillain ajatella että ihmiset auttavat kokeakseen ylemmyyttä. No mutta joka tapauksessa jos haluat ystävyyttä niin jos kerta voit jo paremmin niin anna ystäväsikin jo päästää irti huolesta puolestasi. Ota häneen yhteyttä ja puhukaa tällä kertaa vain hänen asioistaan, mitä hänelle kuuluu, mitkä hänen huolensa ja ilonsa tällä hetkellä ovat.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:20"]Parisuhde maksaa aina yhden ystävän. Ystävyys on aina kahden kauppa, jossa pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan tulisi miettiä olisiko kummassakin vikaa. Peilaa omaakin käytöstäsi.
Eikä se puhuminenkaan asiasta varmaan huono tee. Sinä nyt vaan oletat, että syynä on parisuhteesi. Syy voi olla ihan ystäväsi henkilökohtaisessakin elämässä. Hänellä voi ihan oikeasi olla jotain tärkeämpääkin. Et voi olettaa, että ystävä aina hyppää kun se sinulle sattuu sopimaan. Mieti montako kertaa olet esim. vedonnut uuteen suhteesi, kun ystäväsi on tahtonut tavata.
[/quote]
En kertaakaan. Ap
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:22"]Komppaan no 13:sta. Mietipä ystävyyttänne ystäväsi kautta. Hän on auttanut ja tukenut ja vamasti pohtinut itsekseenkin tilannettasi, että miten selviäisit. Nyt kun voit paremmin hän voi käyttää tuon ajan ja vaivan muihin asioihin, ihan omiin asioihin. Aika vittumainen tapa täällä joillain ajatella että ihmiset auttavat kokeakseen ylemmyyttä. No mutta joka tapauksessa jos haluat ystävyyttä niin jos kerta voit jo paremmin niin anna ystäväsikin jo päästää irti huolesta puolestasi. Ota häneen yhteyttä ja puhukaa tällä kertaa vain hänen asioistaan, mitä hänelle kuuluu, mitkä hänen huolensa ja ilonsa tällä hetkellä ovat.
[/quote]
Ei tunnu kelpaavan. Olen yksipuolisesti yrittänyt keskustella ja kysynyt kuulumiset, ollut iloinen hänen jutuista. Mutta nykyään hädin tuskin vastaa lyhyisiin moikkauksiin niin saa olla. Ap
Ihan itsekö päätit, mistä syystä ystäväsi seuraasi välttelee? Tuntuu aika kaukaa haetulta selitykseltä tuo uuden suhteen paheksuminen. Ehkä ystäväsi ei kokenut alunperinkään ystävyyttänne kovin voimaannuttavana ihmissuhteena, mutta ei halunnut hylätä sinua pahimmalla hetkellä..
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:28"]Ihan itsekö päätit, mistä syystä ystäväsi seuraasi välttelee? Tuntuu aika kaukaa haetulta selitykseltä tuo uuden suhteen paheksuminen. Ehkä ystäväsi ei kokenut alunperinkään ystävyyttänne kovin voimaannuttavana ihmissuhteena, mutta ei halunnut hylätä sinua pahimmalla hetkellä..
[/quote]
Jännästi tämä käytös alkoi kun aloin tapaileemaan miestä. Ap
Oletko miettinyt että kenties ystäväsi tuki sinua kriisissäsi kenties oman jaksamisen rajoilla. Nyt kun olet mennyt eteenpäin ja löytänyt miehen, ystäväsi kokee että hänellä on lupa ottaa lomaa sinusta ja keskittyä omaan elämäänsä.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:29"]Oletko miettinyt että kenties ystäväsi tuki sinua kriisissäsi kenties oman jaksamisen rajoilla. Nyt kun olet mennyt eteenpäin ja löytänyt miehen, ystäväsi kokee että hänellä on lupa ottaa lomaa sinusta ja keskittyä omaan elämäänsä.
[/quote]
Puoli vuotta ettei kiinnosta nähdä? Tapansa kullakin. Ap
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:29"][quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:28"]Ihan itsekö päätit, mistä syystä ystäväsi seuraasi välttelee? Tuntuu aika kaukaa haetulta selitykseltä tuo uuden suhteen paheksuminen. Ehkä ystäväsi ei kokenut alunperinkään ystävyyttänne kovin voimaannuttavana ihmissuhteena, mutta ei halunnut hylätä sinua pahimmalla hetkellä..
[/quote]
Jännästi tämä käytös alkoi kun aloin tapaileemaan miestä. Ap
[/quote]
Niin mitä sitten?
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:29"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:28"]Ihan itsekö päätit, mistä syystä ystäväsi seuraasi välttelee? Tuntuu aika kaukaa haetulta selitykseltä tuo uuden suhteen paheksuminen. Ehkä ystäväsi ei kokenut alunperinkään ystävyyttänne kovin voimaannuttavana ihmissuhteena, mutta ei halunnut hylätä sinua pahimmalla hetkellä.. [/quote] Jännästi tämä käytös alkoi kun aloin tapaileemaan miestä. Ap
[/quote]
Jospa hän koki, että olet nyt saanut elämääsi uusia tärkeitä ihmisiä ja siksi koki turvalliseksi siirtyä taka-alalle
Jos se sinun kaverisi väsyi kannattelemaan sinua kriisin aikana ja on nyt iloinen, kun sinulla on joku toinen johon nojautua. Jos hän vain tarvitsee taukoa sinusta.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:31"][quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 10:29"]Oletko miettinyt että kenties ystäväsi tuki sinua kriisissäsi kenties oman jaksamisen rajoilla. Nyt kun olet mennyt eteenpäin ja löytänyt miehen, ystäväsi kokee että hänellä on lupa ottaa lomaa sinusta ja keskittyä omaan elämäänsä.
[/quote]
Puoli vuotta ettei kiinnosta nähdä? Tapansa kullakin. Ap
[/quote]
Et selvästikään arvosta ystävä tapaa toimia miksi haluaisit pitää yhteyttä?
Ap kuulostaa niin ikävältä ihmiseltä, ettei muakaan huvittais tapailla. Ystävyys ei ole vain velvollisuuksia, ystäväsi hoiti ne, anna nyt hänen olla rauhassa ja elä omaa elämääsi.
Jotkut ihmiset jaksavat olla ystävänä, kun sulla menee huonosti. Ajattelevat kai silloin, kuinka hyvin heillä menee. Mutta kun sulla alkaakin tulla onnea, iloa ja menestystä, ystävä ei kestä nähdä sitä. Kauhea järkytys huomata tollaista ihmisestä, jota on pitänyt ystävänä : (
nimim. kokemusta on sellaisesta ystävästä