Lue keskustelun säännöt.
Lapsen kaverin vanhemmat
02.02.2022 |
Mulla on eskarilainen joka kaverustui erään pojan kanssa heti eskarin alettua. Lähes joka päivä kerrottiin että pojat ovat touhunneet koko päivän yhdessä ja monesti tämä toinen poika odottaa aamulla omaani saapuvaksi.
Nyt joululoman jälkeen aloitin uudessa työssä ja aikataulumme muuttui niin että haen lapseni samaan aikaan kun tämä pojan äiti. Itse yleensä tervehdin kaikkia vanhempia jotka tukevat koukun pihalla vastaan ja juttelen oman poikani kavereiden vanhemmille.
Törmäämme siis joka arkipäivä tämän kaverin äidin kanssa, mutta hän ei ole kertakaan tervehtinyt takaisin, saatikka jutellut kanssani niitä näitä. Yhden kerran näin kuinka hän jäi autoon odottamaan kun näki että olin hakemassa poikaani, kun päästiin autolle hän nousi autosta ja kiirehti sisälle. Myös tämän poika on alkanut vältellä minua (aikaisemmin tuli juttelemaan) ja katsoa jotenkin kulmien alta.
Olemme ihan tavallinen perhe, minulla on punainen tukka ja vedän vahvat rajaukset silmiini mutta muuten en ole sen kumnoidemman näköinen kuin kukaan muukaan. Itse koen olevani hymyilevä ja puhelias, eli en ymmärrä miksi tämä äiti kiertää minut kaukaa.
Harmittaa oman poikani puolesta kun häntä ei nyt ole kutsuttu tämä pojan synttäreille ja selvästi syy on siinä että hänen äitinsä jostain syystä karsastaa minua.
Onko muilla ollut vastaavaa ja ratkesiko tilanne koskaan?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletat, että kanssasi on pakko puhua? Normaali kohteliaisuus kun nimenomaan on sitä, että pelkästään nyökätään tervehdykseksi eikä oleteta, että koska lapsemme ovat samassa eskarissa, niin meidän kuuluu jutella. Vaikutat päällekäyvältä tyypiltä, jota sietääkin varoa. Todennäköisesti vihjailet koko ajan, että tarvitset yökyläilypaikkaa eli ilmaista viikonloppuhoitajaa lapsellesi ja paras tapa suojautua vaatimuksiltasi on pysyä kaukana.
Meillä lapsi sai valita synttärijuhlien vieraat ja hän jätti päiväkodin kivaksi kaveriksi nimeämän pojan pois listalta. Syynä se, että tämä lapsi määräilee aina. Lapseni halusi rauhalliset ja kivat juhlat, ei ylimääräistä pomoa.
Ainoastaan Suomessa voi saada yläpeukkuja, jos katsoo ettei tervehdykseen tarvitse vastata tervehdyksellä. Muualla maailmassa normaalit käytöstavat eivät myöskään tee ihmisestä vastenmielistä vihjailijaa tai epäilyttävää takiaista.
Normaaleihin käytöstapoihin ei kuulu oman ulkomuotonsa ihastelu! Eikä sen selittely, että joku lapsi katsoo kulmiensa alta. Ap tässä epäkohtelias on, kun hänelle ei kelpaa tervehdyksesi nyökkäys, maskin takaa ei ole pakko huudella heippoja.
Omille lapsille olen opettanut, että moni kuvittelee normaalin ystävällisyyden olevan jotain ihan muuta, joten kaikille ei tarvitse olla kohtelias. Jos huomaa, että toinen pyrkii puheisiin hyötymistarkoituksessa, niin silloin on lupa perääntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika päiväkodista on sanonut äidilleen ettei halua kutsua lastasi heille. Näitäkin on nähty.
Tai sitten poikasi on muuten ärsyttåvä eikä tuota kaverisuhdetta haluta tukea.
Eivät välttämättä edes mene samaan kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun painajainen oli päiväkodissa ja eskarissa vanhemmat jotka halusivat numeroni ja etsivät minut jopa somesta vaikka olen yksityinen siellä(kin) - ei olisi tullut mieleenkään avata omaa elämää vieraille sillä tavalla. Lasta vein kaverisynttäreille ja omatkin toki järkättiin mutta mulla on omat ystävät ja elämä, välttelin kans aktiivisesti näitä jutustelijoita.
Ei tämä ole mikään joko tai asia. Juttelen monien vanhempien kanssa eikä meillä ole mitään kaverisuhdetta omassa elämässä.
Puhelinnumerot on hyvä olla, voi sopia kyläilyjä ja synttäreitä kun lapset on vielä niin pieniä, etteivät itse niitä voi sopia. Lapset voi haluta vaikka samaan harrastukseen.
Jos eteisessä totean kauniista säästä tai vaikka mainitsen, että olipa lapsilla kiva metsäretki eilen en ole etsimässä kyseistä vanhempaa somesta ja luulemassa, että olemme kavereita. Ei minuakaan kiinnosta kaveerata lasteni kavereiden vanhempien kanssa mutta ei se ainoa toinen vaihtoehto ole, etten voi heille ikinä mitään sanoa ja että juoksisin pakoon kun heitä näen.
Eli, juuri sanoit puhelinnumeroiden olevan hyvä olla kyläilyjen vuoksi. Kaikki vanhemmat euvät halua kyläilyjä ennen kuin lapset ovat tarpeeksi isoja hoitaakseen ne ilman välikäsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun painajainen oli päiväkodissa ja eskarissa vanhemmat jotka halusivat numeroni ja etsivät minut jopa somesta vaikka olen yksityinen siellä(kin) - ei olisi tullut mieleenkään avata omaa elämää vieraille sillä tavalla. Lasta vein kaverisynttäreille ja omatkin toki järkättiin mutta mulla on omat ystävät ja elämä, välttelin kans aktiivisesti näitä jutustelijoita.
Ei tämä ole mikään joko tai asia. Juttelen monien vanhempien kanssa eikä meillä ole mitään kaverisuhdetta omassa elämässä.
Puhelinnumerot on hyvä olla, voi sopia kyläilyjä ja synttäreitä kun lapset on vielä niin pieniä, etteivät itse niitä voi sopia. Lapset voi haluta vaikka samaan harrastukseen.
Jos eteisessä totean kauniista säästä tai vaikka mainitsen, että olipa lapsilla kiva metsäretki eilen en ole etsimässä kyseistä vanhempaa somesta ja luulemassa, että olemme kavereita. Ei minuakaan kiinnosta kaveerata lasteni kavereiden vanhempien kanssa mutta ei se ainoa toinen vaihtoehto ole, etten voi heille ikinä mitään sanoa ja että juoksisin pakoon kun heitä näen.
Jos lapsi ei osaa sopia kyläilystä, niin vanhemman tehtävänä ei ole pakkokyläilyjä järjestää. Jos joku vanhempi päiväkodilla ehdottaa leikkitreffejä, olen kertonut, että valitettavasti ei sovi. Lapsella on pihassa tarpeeksi kavereita, en halua kuljetella lasta työpäivän jälkeen muille leikkimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletat, että kanssasi on pakko puhua? Normaali kohteliaisuus kun nimenomaan on sitä, että pelkästään nyökätään tervehdykseksi eikä oleteta, että koska lapsemme ovat samassa eskarissa, niin meidän kuuluu jutella. Vaikutat päällekäyvältä tyypiltä, jota sietääkin varoa. Todennäköisesti vihjailet koko ajan, että tarvitset yökyläilypaikkaa eli ilmaista viikonloppuhoitajaa lapsellesi ja paras tapa suojautua vaatimuksiltasi on pysyä kaukana.
Meillä lapsi sai valita synttärijuhlien vieraat ja hän jätti päiväkodin kivaksi kaveriksi nimeämän pojan pois listalta. Syynä se, että tämä lapsi määräilee aina. Lapseni halusi rauhalliset ja kivat juhlat, ei ylimääräistä pomoa.
Ainoastaan Suomessa voi saada yläpeukkuja, jos katsoo ettei tervehdykseen tarvitse vastata tervehdyksellä. Muualla maailmassa normaalit käytöstavat eivät myöskään tee ihmisestä vastenmielistä vihjailijaa tai epäilyttävää takiaista.
Normaaleihin käytöstapoihin ei kuulu oman ulkomuotonsa ihastelu! Eikä sen selittely, että joku lapsi katsoo kulmiensa alta. Ap tässä epäkohtelias on, kun hänelle ei kelpaa tervehdyksesi nyökkäys, maskin takaa ei ole pakko huudella heippoja.
Omille lapsille olen opettanut, että moni kuvittelee normaalin ystävällisyyden olevan jotain ihan muuta, joten kaikille ei tarvitse olla kohtelias. Jos huomaa, että toinen pyrkii puheisiin hyötymistarkoituksessa, niin silloin on lupa perääntyä.
Missähän kohtaa minä olen antanut kuvan että yritän "hyötyä" heistä, olen vain tervehtinyt ja saattanut kommentoida jotain ympärillä tapahtuvaa. Ehkä jotkut vain pelkäävät muita niin kovasti että käytöstavatkin unohtuu.
Ja jos poikani on niin kamala "tyranni" mitä täällä yritetään maalata, niin miksihän kaikki muut pojat ovat kutsuneet hänet synttäreilleen ja lapset leikkivät hyvässä hengessä eskarissa? Myös lähtiessä tämä poika kysyy pojaltani usein että millon hän tulee heille leikkimään.
Mutta kuten täällä on jo todettu, minä olen riistäjä tyrkky, joka etsii koulun käytäviltä viattomia vanhempia joita voin käyttää hyväkseni ja poikani öykkäri joka hallitsee koko eskariryhmää ilman että yksikään ohjaaja huomaa mitään.
Ei ole ollut mitään vastaavaa, tosin minulla ei ole punaista tukkaa ja vahvoja rajauksia, joten en ole kanssasi samassa tilanteessa.
Muutamalle kaltaisellesi olen joutunut päiväkodin pihassa sanomaan, että minulla on kiire, pitää noutaa lapsi hoidosta. Ei minulla ole aikaa ja halua jäädä juttelemaan joutavia, olen ollut 8 tuntia töissä, joten ajatukset on ihan jossain muualla kuin siinä, että lapsilla oli kiva metsäretki. Mistä minä siitä tiedän, olen vasta hakemassa lastani!
En tarvitse sosiaalisten suhteitteni jatkoksi jotain päiväkotimammaa, joka kaikesta päätellen etsii tilaisuutta saada lapsensa meille leikkimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikasi on tunkeileva. Tullut äitiinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletat, että kanssasi on pakko puhua? Normaali kohteliaisuus kun nimenomaan on sitä, että pelkästään nyökätään tervehdykseksi eikä oleteta, että koska lapsemme ovat samassa eskarissa, niin meidän kuuluu jutella. Vaikutat päällekäyvältä tyypiltä, jota sietääkin varoa. Todennäköisesti vihjailet koko ajan, että tarvitset yökyläilypaikkaa eli ilmaista viikonloppuhoitajaa lapsellesi ja paras tapa suojautua vaatimuksiltasi on pysyä kaukana.
Meillä lapsi sai valita synttärijuhlien vieraat ja hän jätti päiväkodin kivaksi kaveriksi nimeämän pojan pois listalta. Syynä se, että tämä lapsi määräilee aina. Lapseni halusi rauhalliset ja kivat juhlat, ei ylimääräistä pomoa.
Ainoastaan Suomessa voi saada yläpeukkuja, jos katsoo ettei tervehdykseen tarvitse vastata tervehdyksellä. Muualla maailmassa normaalit käytöstavat eivät myöskään tee ihmisestä vastenmielistä vihjailijaa tai epäilyttävää takiaista.
Normaaleihin käytöstapoihin ei kuulu oman ulkomuotonsa ihastelu! Eikä sen selittely, että joku lapsi katsoo kulmiensa alta. Ap tässä epäkohtelias on, kun hänelle ei kelpaa tervehdyksesi nyökkäys, maskin takaa ei ole pakko huudella heippoja.
Omille lapsille olen opettanut, että moni kuvittelee normaalin ystävällisyyden olevan jotain ihan muuta, joten kaikille ei tarvitse olla kohtelias. Jos huomaa, että toinen pyrkii puheisiin hyötymistarkoituksessa, niin silloin on lupa perääntyä.
Missähän kohtaa minä olen antanut kuvan että yritän "hyötyä" heistä, olen vain tervehtinyt ja saattanut kommentoida jotain ympärillä tapahtuvaa. Ehkä jotkut vain pelkäävät muita niin kovasti että käytöstavatkin unohtuu.
Ja jos poikani on niin kamala "tyranni" mitä täällä yritetään maalata, niin miksihän kaikki muut pojat ovat kutsuneet hänet synttäreilleen ja lapset leikkivät hyvässä hengessä eskarissa? Myös lähtiessä tämä poika kysyy pojaltani usein että millon hän tulee heille leikkimään.
Mutta kuten täällä on jo todettu, minä olen riistäjä tyrkky, joka etsii koulun käytäviltä viattomia vanhempia joita voin käyttää hyväkseni ja poikani öykkäri joka hallitsee koko eskariryhmää ilman että yksikään ohjaaja huomaa mitään.
"Milloin tulet meille leikkimään" on nimenomaan sitä kohteliasta käytöstä, jota peräänkuulutat. Se on samanlainen fraasi kuin "olisi kiva joskus nähdä" tai "tulkaa kesällä käymään mökillä". Oikeastaan ei tarkoiteta, että tule meille leikkimään, noin vain kuuluu sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun painajainen oli päiväkodissa ja eskarissa vanhemmat jotka halusivat numeroni ja etsivät minut jopa somesta vaikka olen yksityinen siellä(kin) - ei olisi tullut mieleenkään avata omaa elämää vieraille sillä tavalla. Lasta vein kaverisynttäreille ja omatkin toki järkättiin mutta mulla on omat ystävät ja elämä, välttelin kans aktiivisesti näitä jutustelijoita.
Ei tämä ole mikään joko tai asia. Juttelen monien vanhempien kanssa eikä meillä ole mitään kaverisuhdetta omassa elämässä.
Puhelinnumerot on hyvä olla, voi sopia kyläilyjä ja synttäreitä kun lapset on vielä niin pieniä, etteivät itse niitä voi sopia. Lapset voi haluta vaikka samaan harrastukseen.
Jos eteisessä totean kauniista säästä tai vaikka mainitsen, että olipa lapsilla kiva metsäretki eilen en ole etsimässä kyseistä vanhempaa somesta ja luulemassa, että olemme kavereita. Ei minuakaan kiinnosta kaveerata lasteni kavereiden vanhempien kanssa mutta ei se ainoa toinen vaihtoehto ole, etten voi heille ikinä mitään sanoa ja että juoksisin pakoon kun heitä näen.
Kun lapset tuosta kasvavat ja alkavat liikkua itsenäisemmin, tulet huomaamaan kuinka hyvä on tuntea oman lapsensa kaverien vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletat, että kanssasi on pakko puhua? Normaali kohteliaisuus kun nimenomaan on sitä, että pelkästään nyökätään tervehdykseksi eikä oleteta, että koska lapsemme ovat samassa eskarissa, niin meidän kuuluu jutella. Vaikutat päällekäyvältä tyypiltä, jota sietääkin varoa. Todennäköisesti vihjailet koko ajan, että tarvitset yökyläilypaikkaa eli ilmaista viikonloppuhoitajaa lapsellesi ja paras tapa suojautua vaatimuksiltasi on pysyä kaukana.
Meillä lapsi sai valita synttärijuhlien vieraat ja hän jätti päiväkodin kivaksi kaveriksi nimeämän pojan pois listalta. Syynä se, että tämä lapsi määräilee aina. Lapseni halusi rauhalliset ja kivat juhlat, ei ylimääräistä pomoa.
Ainoastaan Suomessa voi saada yläpeukkuja, jos katsoo ettei tervehdykseen tarvitse vastata tervehdyksellä. Muualla maailmassa normaalit käytöstavat eivät myöskään tee ihmisestä vastenmielistä vihjailijaa tai epäilyttävää takiaista.
Normaaleihin käytöstapoihin ei kuulu oman ulkomuotonsa ihastelu! Eikä sen selittely, että joku lapsi katsoo kulmiensa alta. Ap tässä epäkohtelias on, kun hänelle ei kelpaa tervehdyksesi nyökkäys, maskin takaa ei ole pakko huudella heippoja.
Omille lapsille olen opettanut, että moni kuvittelee normaalin ystävällisyyden olevan jotain ihan muuta, joten kaikille ei tarvitse olla kohtelias. Jos huomaa, että toinen pyrkii puheisiin hyötymistarkoituksessa, niin silloin on lupa perääntyä.
Missähän kohtaa minä olen antanut kuvan että yritän "hyötyä" heistä, olen vain tervehtinyt ja saattanut kommentoida jotain ympärillä tapahtuvaa. Ehkä jotkut vain pelkäävät muita niin kovasti että käytöstavatkin unohtuu.
Ja jos poikani on niin kamala "tyranni" mitä täällä yritetään maalata, niin miksihän kaikki muut pojat ovat kutsuneet hänet synttäreilleen ja lapset leikkivät hyvässä hengessä eskarissa? Myös lähtiessä tämä poika kysyy pojaltani usein että millon hän tulee heille leikkimään.
Mutta kuten täällä on jo todettu, minä olen riistäjä tyrkky, joka etsii koulun käytäviltä viattomia vanhempia joita voin käyttää hyväkseni ja poikani öykkäri joka hallitsee koko eskariryhmää ilman että yksikään ohjaaja huomaa mitään.
Kyllä ohjaajat sen huomaavat, mutta koska sinulla on punainen tukka ja rajaukset, niin katsovat parhaaksi olla asiasta hiljaa. Nostat kuitenkin metakan ja väität, että pojassa ei ole vikaa, vika on siinä pälyilevässä kaverissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun painajainen oli päiväkodissa ja eskarissa vanhemmat jotka halusivat numeroni ja etsivät minut jopa somesta vaikka olen yksityinen siellä(kin) - ei olisi tullut mieleenkään avata omaa elämää vieraille sillä tavalla. Lasta vein kaverisynttäreille ja omatkin toki järkättiin mutta mulla on omat ystävät ja elämä, välttelin kans aktiivisesti näitä jutustelijoita.
Eihän siinä nyt tarvi omaa elämää avata kellekään vaan lapsen elämä oman perheen ulkopuolelle.
Omalla lapsellani on kaverit ja harrastukset muualla.
Enpä ole ajatellut että tämäkin voisi olla ongelma, moikata pihalla lapsen päiväkotikaverin äitiä :D Taitaa olla “vain suomijutut”. Itse kyllä moikkaan kaikkia vanhempia jotka näen ja saatetaan muutama sana vaihtaakin. Myös vkloppuisin on kiva joskus sopia puistotreffejä päiväkotikavereiden perheiden kanssa, niin ei tarvitse yksin ulkona kököttää. Lapset vielä sen verran pieniä että tarvitsevat sen aikuisen mukaan kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät halua antaa puhelinnumeroa, sopii kyläilyjä ym.
Tietää, että ruinaat, joten mieluummin odottaa poistuvasi ensin.
Itselläni oli tällainen äiti aikoinaan, jolle muutaman kerran jouduin sanomaan päin naamaa ettei meille sovi.Ja jokaisella on oikeus päättää näin. Mutta kieltämättä en ole vielä sellaiseen lapseen törmännyt joka ei haluaisi synttärikutsuja ja kyläilyjä, joten jokseenkin ikävää varmaan lapselle tuollainen vanhempi, joka estää lapsensa mahdollisuudet saada kutsuja.
Niissä päiväkodeissa, joissa synttärikutsujen jakaminen sallitaan, kutsut jätetään yleensä kutsutun lokeroon, jotta saamatta jääneet eivät loukkaannu. Kutsukorteissa on vastauspyyntö ja puhelinnumero.
Muuhun tarkoitukseen et tarvitse puhelinnumeroa.
Ihmeellistä. Todella silmiä avaavaa. Täällä on yleistä, että on vanhempaintoimikuntia, perustetaan yhteisiä keskustelufoorumeita, saatetaan järjestää yhteislahjoja. En ole kehenkään näin yhteistyökyvyttömään törmännyt omien lasten myötä.
Tuntuu että osa täällä on sosiaalisesti ihan pönttöjä. Saan aina todella huonon kuvan ihmisestä joka ei tervehdi takaisin vaikka tervehdyksen kuulee,ihan sama miten sitä vääntää ja selittelee. Kyllä pihalla on ihan peruskohteliasta tervehtiä muita aikuisia ja vaikka muutama sana vaihtaa niitä näitä. Lapsi toivoo silloin tällöin leikkitreffejä päiväkotikavereiden kanssa ja niitä järjestetään ilman paineita ja harvakseltaan kun meille ja toisille sopii. Sitä voi olla mukava toisille aikuisille ystävystymättä lähemmin. Älä AP välitä,täällä paljon provoa liikkeellä.
Niissä päiväkodeissa, joissa synttärikutsujen jakaminen sallitaan, kutsut jätetään yleensä kutsutun lokeroon, jotta saamatta jääneet eivät loukkaannu. Kutsukorteissa on vastauspyyntö ja puhelinnumero.
Muuhun tarkoitukseen et tarvitse puhelinnumeroa.