Omat halut hävettää

Se mihin aloituksellani viittasin oikeastaan on siis, että partneri voisi näyttää minulle, että on ok haluta...kun minussa on sellainen vamma tai vika, että koen, että ei oo. Epäilen kyllä, että se on paljon haluttu. Yleensähän ihmiset vain sekstaavat. Se on molemmille iisi biisi. No, mulle ei oo. Kärsin tästä sitten. 

Ap

En edes kehtaisi sanoa seksuaaliterapeutille, että minusta ei ole ok haluta seksiä. Se varmaan sanoisi: aha, selvä, älä sitten halua, 40 euroa, kiitos!

Ap

Tai se sanoisi: "ei kenenkään ole pakko haluta". Ihan vitun paljon apua siitäkin sitten.

Ap

Jos sanoisin seksuaaliterapeutille, että "minusta ei ole ok haluta seksiä", niin oikeastaan ihan mitä tahansa, mitä hän siihen voisi vastata, tuntuu jo etukäteen loukkaavalta. 

Tai sitten ne voi jopa kysyä: "miksi sä sitten haet apua?" Aivan kuin vittuillakseen, vaikka mä olen asiakas. Eivät vain kykene ymmärtämään, että tilanne on yhtä aikaa se, että jonkun mielestä ei ole ok haluta seksiä ja tulee hakemaan siihen apua. Kun en mä osaa sanoa, miks mä sitten haen apua. En halua haluta, koska se hävettää, mutta olen kuullut, että seksi on antoisaa puuhaa ja jotkut sanoo, että on sairas jos ei halua ja että se tekee hyvää? Ja miksi mun pitäisi tietää miksi haen apua, eikö ne terapeutit ole siellä siksi, että ne kertoo minulle?

Ap

Ap käy vuoropuhelua seksuaaliterapeuttinsa kanssa. Seuraamme valppaina mukaansatempaavaa ajatustenvaihtoa.

[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 00:35"]

Ap käy vuoropuhelua seksuaaliterapeuttinsa kanssa. Seuraamme valppaina mukaansatempaavaa ajatustenvaihtoa.

[/quote]

Miksi kaikki tai sä ainakin, pilkkaavat, onko nää asiat sit sulle ihan helppoja? 

Ap

[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 00:47"][quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 00:35"]

Ap käy vuoropuhelua seksuaaliterapeuttinsa kanssa. Seuraamme valppaina mukaansatempaavaa ajatustenvaihtoa.

[/quote]

Miksi kaikki tai sä ainakin, pilkkaavat, onko nää asiat sit sulle ihan helppoja? 

Ap
[/quote]
Viittaan lukijakollegan tarkkanäköiseen kommenttiin nro 37 ja 40.

[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 01:49"]

[quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 00:47"][quote author="Vierailija" time="17.06.2015 klo 00:35"] Ap käy vuoropuhelua seksuaaliterapeuttinsa kanssa. Seuraamme valppaina mukaansatempaavaa ajatustenvaihtoa. [/quote] Miksi kaikki tai sä ainakin, pilkkaavat, onko nää asiat sit sulle ihan helppoja?  Ap [/quote] Viittaan lukijakollegan tarkkanäköiseen kommenttiin nro 37 ja 40.

[/quote]

Eihän hän siinä mun terapeuttina yrittänyt esiintyä, mitä sä oikein selität?

ap

Ei sun tartte hävetä mitään. Laita sormet sinne kun siltä tuntuu ;)

(Aiemmalla pilkka-kommentilla taidettiin viitata siihen, että sinun epäillään olevan provo.)
Minunkin on sanottava, että viestisi ovat sisällöltään niin ristiriitaisia, että en osaa ymmärtää tilannettasi enää lainkaan.
Sulla on aika paljon retorisia kysymyksiä ketjussa. Voisit ehkä koittaa poimia niitä ja jatkat asian pohdiskelua niiden pohjalta itseksesi ja miehesi kanssa, tai sitten jatkat asioiden auki kirjoittamista tänne - mutta älä välitä sitten pilkallisista kommenteista joita väistämättä tulee.
n43

No, et eikä kukaan muukaan varmaan sitten ymmärtänyt tilannettani ainakaan täysin alunalkaenkaan, mutta se on ainoastaan minun syyni, koska en osaa selittää sitä mikä se on. Tiedän vain, että seksi ei ole kovin nautittavaa, enkä osaa toimia siinä kuten haluaisin enkä saa miehestäni mitään tai riittävästi irti ja loukkaannuin kun häntä ei sen vertaa minun seksuaalisuuteni, joka on ollut tätä ennen täysin lukossa vuosia kiinnostanut, että olisi nyt vihdoin halunnut kuulla, kun mä jotain sellaista törmään, mikä ainakin minusta voisi olla eteenpäin menoa. Hän on sanonut tekevänsä mitä tarvitaan, eli leikkii kiinnostunutta, mutta ei sitten tosipaikan tullen edes huomaa, että tässä voisi nyt tehdä jotain. 

Ap

Miksi leikkii, että aikoo ttai haluaa tehdä jotain, kun ei siis tee? Sanoisi, että en tee mitään muuta kuin mikä minulle itselleni sopii, niin en turhaa toivoisi minusta kiinnostunutta keskustelukumppania hänestä mun asioihini. Hän sanoo, että mä en tunne häntä, enkä varmaan tunnekaan, mutta hän ei olekaan pyytänyt mua tekemään asiaa x ja sitten olen luvannut enkä teekään. Ja vaikken tuntisikaan häntä, niin kuka ujo, estoinen, omia halujaan häpeävä nainen haluaa miehen, joka osoittautuu tuollaiseksi? Ilkeästi sanottu, eikä kukaan ole velvoitettu haluamaan minuakaan, mutta olen aika epätoivoinen eikä se liity vain tähän aiheeseen. Menee huonosti elämässä kaikilla mittareilla just nyt. 

Ap

Minua kiinnostaisi tietää, mikset kommentoi mitään ketjussa olleisiin konkreettisiin käytännönehdotuksiin (lukuunottamatta terapeutille menoa).
Käsittelet edelleenkin asioitasi loputtomasti vain ajatuksen tasolla upoten pohjattomaan mieleesi, mutta sinulla ei ole minkäänlaista konkreettista tuntumaa asioiden muuttamiseen. Viimeisessä postauksessasi sanot useasti tehdä/ei tee/en tee. Seksi todellakin on konkreettista tekemistä nautinnon saavuttamiseksi, ei sen ajattelua.
n43

[quote author="Vierailija" time="09.06.2015 klo 01:37"]

Stressaat vaan vähän liikaa. Hyväksy itses.

[/quote]

Onko tämä käytännön neuvo? 

Mielestäni en stressaa. En kykene ilmaisemaan miehelleni haluja, stressasin tai en. Olemme olleet yhdessä 8 vuotta, joista vajaat kaksi vuotta mulla on ollut haluja ylipäätään. 

Hyväksy itsesi. 

Se on vaikeaa, koska kotikasvatuksessani sellaisia ihmisiä on pidetty ilkeinä ja ylpeinä, ja luulenpa, että sille on naurettu, mitä mä haluan. Eli siitä on kiusattu, että mulla on haluja ja siis ihan yleisellä tasolla puhun, eli vanhempi voi varmaaan vaurioittaa lasta nauramalla tälle ylipäätään, ja se säteilee seksiinkin.

Miten toi nyt auttoi minua? Ei mitenkään. Noin se on ja that's it. Seuraava...

[quote author="Vierailija" time="11.06.2015 klo 06:31"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2015 klo 00:17"]

Olen sanonut miehelle, että tarttisin tukea näihin, mutta ei se tajua. Sille ilmeisesti seksin taso riittää ja vaikka hän haluaisi, että mäkin nautin niin ei mitään tapahdu. Väkisinkin tulee mieleen, että mikä vika on myös miehessä. Tai että miksei auta mua mitenkään. Ei koita vakuuttaa että nauttii minusta eikä mitään. Ylipäätään inhoaa kuulemma vakuuttelua. Kun sit se asia ei just olis niin muka, miten vakuuttelee. Hän siis sanoo, että itse kokisi niin, jos hänelle vakuuteltaisiin. 

[/quote]

Kyllähän tuossa miehenkin halut hiipuu vähitellen, jos tarvii jatkuvasti vakuutella ja nostattaa toisen itsetuntoa seksuaalisesti tai muuten. Kun kerran väheksyt seksiterapeuttien ammattitaitoa, niin aloita työstää ongelmaa aivan itse. Hanki muutamia seksikkäitä alusvaatteita ja käytä niitä omissa oloissasi. Katsele itseäsi peilistä ja opettele tykkäämään sinusta. Seuraavaksi kokeile pari kivaa dildoa itseksesi. Kun olet varmempi kehostasi ja sen toiminnoista, tee tätä samaa miehesi kanssa. Kuuntele myös miehesi toiveita ja opettele ottamaan kunnolla suihin ja eri asentoja. Kerro miehellesi, mikä sinusta tuntuu hyvältä. Keskity tilanteeseen ja anna homman  viedä mukanaan. Kyse on heittäytymisestä, se kannattaa.

[/quote]

En kyllä koe kaipaavani noita seksikkäitä alusvaatteita, varsinkaan yksin, jos ei ole ketään kehumassa mua niistä. Mies jotenkin kai kaihtaa hiukan sellaista, taitaa tykätä luonnollisesta eniten. Ei ole ainakaan ikinä innostunut pukeutumisesta seksihepeniin, mikä on vähän sääli. Aiemmin se oli mullekin evvk, kun seksi ei ollut mulle tärkeää. En pue niitä, ellei mies kannustavasti ole innostunut, mun häpeää saattaisi vain lisätä, jos mies nolostelis jotenkin mun kaipuuta näyttää seksikkäälle ja käyttää siihen hepeniä. 

Enkä vaan usko, että dildoistakaan on apua. Kun kaipaan nyt syvää ja hyvää yhteyttä siihen kumppaniin. Toiseen ihmiseen. Joka minulta nimenomaan on puuttunut. 

Kuuntele miehen toibeita. Olen aiemminkin jo sanonut, ettei niitä taida olla, kun ei ainakaan kerro. Ja olen sanonut, että älä siksi jätä kertomatta, että pelkäät mun aiemman estoisuuden loukkaantuvan niistä, eli että haluan kuulla! Niin ei oo, kai sille se oma yhdyntä oikeasti antaa hyvän nautinnon.

Juuri heittäytyminen on nyt se vaikea osa, kun mieskään ei vedä yhtään sellaiseen mukaan. 

No niin, ei auttaneet nääkään ideat. Next...

Ap

[quote author="Vierailija" time="12.06.2015 klo 13:04"]

Oot sä kyllä vaikea. Et pidä seksistä miehesi kanssa ja aiempi intohimo toiseen mieheen kaivelee, samalla uskot, että todellisuudessa miehesikin oikeasti haluaisi seksiä jonkun ihan toisen kanssa. Päästä miehesi menemään. Rupea sinkuksi ja harrasta vain randomeita. Joko huomaat että muut miehet ovat parempia tai sitten vika on omissa estoissasi. Jos ette eroa, miehesi tulee varmasti pettämään sua ja vaihtaa jokatapauksessa toisen jossain vaiheessa, koska ei vaan jaksa noita sun syyllistäviä estoisuuksia.

[/quote]

Tavallaan kaipaisinkin nyt seksuaalisuuteni löytyessä alkuun randomeita mutta koitan velä pitää perhettä koossa. Mies on mulle muussa hyvä, niin olis surullista erota seksin takia. Eli päästää mies menemään. Sitä varten melkein pitäis kuitenkin minun sanoa, että erotaan.

Ap

[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 14:09"]

 Minä en keksi muuta vaihtoehtoa kuin puhua miehelle avoimesti seksistä positiivisesti, eli keskustelun lähtökohta ei ole negatiivinen estoisuutesi ja tyytymättömyytesi vaan se mistä pidät miehessä ja mikä tuntuu hyvältä ja mitä haluaisit kokeilla - ja samaan aikaan koskettelette toisianne juuri siten mistä puhe. Seksiähän kun ei voi loputtomasti analysoida tai jäsennellä, se on yhdessä koettava ja kokeiltava, päästettävä toinen iholle ja sydämeen. Mutta koska et tähän pysty etkä uskalla kiihottumistasi edes näyttää, olette melkoisessa umpikujassa. Toivon, että löydät jonkin ratkaisun. n43

[/quote]

Juuri tuollaiseen keskusteluun en pysty. Pelko, että mies nauraisi on suuri. Myös se olisi paha, jos hän ymmärtäisi minua vinoon tai väärin ja se kävisi ilmi, kokisin silloin, ettei ilmaisuni toimi -> taas yksi aihe hävetä ja kärsiä, jota en osaa ja jossa mies ei edes osaa käsittää, että kärsin tunteesta että sekin puhumisyritys meni pieleen. Mies ei puhu sängyssä juuri mitään. Ei vain puhu. Miten mä siis sen aloittaisin? Paljastaisin uhkaavasti, että mä kyllä haluan puhua tai jotain muuta, kuin sä annat, haluan puhua, vaikka sä et halua tai et ainakaan puhu. Olisin erilainen kuin mieheni siis, hirveä uhka yhteydelle, minusta. 

Miksi mä osoittaisin miehelle, että hänessä on sängyssä jokin asia eli ei puhu, jonka mä tekisin eri lailla? Mitä hyötyä siitä olisi? Kun kai mä jos mä puhun tykkäisin, jos hänkin puhuisi? En tietty tiedä, puhuisiko hän mutta jos ei niin mä oikeasti loukkaantuisin. Ai et puhu, etpä taida tykätä minusta sitten, emme ole yhtään samanlaisia, ei tästä vain tule mitään. Mua loukkaisi, ettei ymmärrä puhua sit. Ei tarvii loukata mua, ottaisinko sen riskin? Häiritsisi tietää sitten, ettei edes puhe onnistu. 

Kuten ei se mun tantrajutunkaan kuunteleminen. Sekin vain kertoi, ettei mun ajatukset nyt NIIN paljon kiinnostakaan.  Jos saisin orgasmin ja nauttisin, niin eihän tämmöisillä silloin oliskaan niin väliä.

Ap

[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 00:14"]

Koitin myös puhua tänään seksistä miehen kanssa tai omista haluistani. Keskustelu meni jotenkin näin:

Minä: "Hei, aika mielenkiintoinen juttu täällä Kuukausiliitteessä Kirsi Salosta, tässä puhutaan Tantrasta." 

Mies: "Ahaa, joo."

hiljaisuus. Mietin, haluaako mies kysyä mitään. Ei ala kysyä. Alan ärsyyntyä, että eikö sitä kiinnosta, mutta ajattelen antaa vähän aikaa, että jospa se sitten.

Mies: "Hei, täällä Paikallsilehdessä on asiaa (en muista enää mistä, ei mitään kauhean relevanttia)".

Minä: Ahaa, joo. (Mietin koko ajan kuumeisesti omaa puheenaihettani.) 

hiljaisuus. Lopulta:

Mies: "Ai niin, mitä sulla siellä olikaan?"

Minä: (ilahtuen, että miestä jaksaa kiinnostaa) "Niin, luin Kirsi Salon juttuja Tantrasta ja eksyin tällaisille sivuille, jossa on aiheesta lisää. Tää on oikeasti aika mielenkiintoista. Täällä on sellaisia juttuja seksistä, jotka oikeastaan kuvaa kauhean hyvin mun ajatusmaailmaani seksistä ja jonka koen olevan ihan toisenlainen kuin oppikirjoissa tms yleensä puhutaan (tarkoitin suorituskeskeisyyttä). Eli nää kuvaa sitä, miten mä ajattelen, tosi hyvin."

Mies: "Aha, joo."

Sittten hiljaisuus. Odotin, josko miestä sitten yhtään kiinnostaisi kuulla, että mikähän se asia oli, mitä mä sieltä löysin, ja mikä aukaisisi mun ajatusmaailmaa, mutta ei. Mies ei kysy mitään. 

Ja siis mun oli vaikea tuosta enää jatkaa, koska tuollaisia asioita kerron vain ihmiselle, jonka voin luottaa olevan todella kiinnostunut mun ajatuksista ja mä en voinut luottaa, että mies on, kun puhuu (eli ei) noin. 

Myönnän, että se on vika, mutta onko ihan pakko olla noin vähän kiinnostunut, mun estoisen ajatuksista? Eikö luulisi, että ois sanonut heti tai ainakin aika pian, että no, mitä siellä sitten oli?? Miten sä ajattelet? 

Mutta ei. Siitäkin tuli sitten riitaa :/

Ap

[/quote]

Niin, siis onko tilanne se, että teitä on KAKSI estoista samassa veneessä?