Ystävä piikittelee ja vähättelee – mikä neuvoksi?
Olemme tunteneet ystäväni kanssa kauan, eikä hän ole aina ollut tällainen. Elämäntilanteemme on aika samanlaiset, olemme molemmat ”ihan tavallisia” keskituloisia ihmisiä. Vuosien saatossa olen huomannut, että kun elämässäni tapahtuu jotain hyvää, ei ystävä osaa enää olla iloinen puolestani (aiemmin on ollut). Sen sijaan hän piikittelee ja vähättelee minua tai noita asioita, joista olen iloinen. Piikittelyn ja vähättelyn lisäksi ystävä välillä "ignooraa" jonkun minulle tärkeän asian eikä suostu kommentoimaan asiaa lainkaan, vaan vaihtaa aihetta. Kyse ei ole siitä, että elämäni olisi mitenkään ”ihmeellistä”. En ole rikas, menestynyt tai huippu missään asiassa. Jouduin muuttamaan vuosia pätkätöiden perässä pitkin Suomea ja minulla on vuosien pätkätöiden jälkeen vakituinen työpaikka. Vuosikausien yksinolon jälkeen löysin miehen, olemme naimisissa ja meillä on lapsi. Asumme vuokralla eli ei ole mitään hulppeaa omistusasuntoa. Elämässäni on omat murheeni ja ystävä on toisinaan piikitellyt niistäkin. On tullut olo, että hän on suorastaan vahingoniloinen, jos minulle tapahtuu jotain ikävää.
On ollut vaikea ymmärtää, miksi ystävä on alkanut piikittelemään ja vähättelemään. Onko jollakulla ollut vastaavaa? Helpottuiko tilanne ajan kanssa? Olen alkanut miettiä, miten jaksaa tämän ystävän kanssa, kun keskustelu on muuttunut tällaiseksi?
Kommentit (37)
No sillä on huono olo ja se purkaa sen tollai.
En olisi tekemisissä sen kanssa.
Kateelliselta kuulostaa. En tosin tajua et miksi, kun ihan normaalilta sun elämä kuulostaa?
Itse otin jonkun viisan lausuman käytön.Koski ystävää,tuttava sukulaista tai lähellä olevaa ihmistä: Minulla on oikeus karsia ne ihmiset pois elämästäni ,jotka kohtelevat minua huonosti! Toimii ja voin todella 100% hyvin !
Aina näitä. Miksi olette tuollaisissa "ystävyyssuhteissa"?
Vierailija kirjoitti:
Kateelliselta kuulostaa. En tosin tajua et miksi, kun ihan normaalilta sun elämä kuulostaa?
En itsekään ymmärrä, miksi ystävä käyttäytyy noin. Hänellä on moni asia elämässä hyvin. On naimisissa ja asuvat miehen omistamassa asunnossa. Tekee töitä (ei ihan koulutustaan vastaavaa, mutta ei ole halunnut muuttaa töiden perässä kotiseudulta). Hänellä on useita ystäviä ja suku lähellä. En ymmärrä, miksi pitää ilkeillä.
Ap
Jos olisi onnellinen suhteessaan, ei olisi tuollainen. Ilmeisesti jostain kateellinen sulle. Olen kokenut samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateelliselta kuulostaa. En tosin tajua et miksi, kun ihan normaalilta sun elämä kuulostaa?
En itsekään ymmärrä, miksi ystävä käyttäytyy noin. Hänellä on moni asia elämässä hyvin. On naimisissa ja asuvat miehen omistamassa asunnossa. Tekee töitä (ei ihan koulutustaan vastaavaa, mutta ei ole halunnut muuttaa töiden perässä kotiseudulta). Hänellä on useita ystäviä ja suku lähellä. En ymmärrä, miksi pitää ilkeillä.
Ap
ei tosta voi mitään päätelmiä vetää. eräs kaverini oli suunnilleen samassa tilanteessa, mut oli tahattomasti lapseton. voi sitä kettuilun määrää, kun kerroin olevani raskaana ja herranjestas - elimme avoliitossa! oli kuulemma niin väärin. ei siis ollut mikään uskonnollinen syy, hänestä ei vaan ollut reilua, että avoliitossa oleva saa lapsen kun he olivat jo olleet vuosia naimisissa.
Masennus aiheuttaa tuollaista käytöstä joskus. Ei toki oikeuta sitä, mutta saattaa olla syy. Oletko sanonut ystävällesi, että piikittely ei tunnu kivalta?
Itselläni on taipumusta tuohon huonoon käytökseen silloin, kun voin henkisesti huonosti. Nykyään osaan kyllä paremmin ottaa muut huomioon, nuorempana olin törkeämpi ja sain siitä onneksi kuulla kunniani myös. Ihme kyllä ystävät jäivät :D Mutta keskustelua se vaati, ja minulta käytöksen muuttamista.
Vierailija kirjoitti:
Masennus aiheuttaa tuollaista käytöstä joskus. Ei toki oikeuta sitä, mutta saattaa olla syy. Oletko sanonut ystävällesi, että piikittely ei tunnu kivalta?
Itselläni on taipumusta tuohon huonoon käytökseen silloin, kun voin henkisesti huonosti. Nykyään osaan kyllä paremmin ottaa muut huomioon, nuorempana olin törkeämpi ja sain siitä onneksi kuulla kunniani myös. Ihme kyllä ystävät jäivät :D Mutta keskustelua se vaati, ja minulta käytöksen muuttamista.
Olen sanonut, mutta ystävä ei koe käyttäytyvänsä mitenkään erityisen ikävästi. Hän on sanonut, että hänellä on itsensä kanssa välillä kurja olla, mutta pyrkii silti tekemään parhaansa. Minulle tuo parhaan tekeminen ei oikein ole välittynyt, koska piikittely on jatkunut.
Ap
Omaa käytöstä voi vaan muuttaa. Toisen ei. Itse voit valita, katseletko "ystävän" käytöstä vai et.
Mä en katselisi. Oikea ystävä ei käyttäydy noin, olipa hänellä vaikeaa itsensä kans tai ei.
Täällä haet säälipisteitä. Unohda tollanen ihminen ja uhriutuminen.
Ei tuollaiselle kannata kertoa enää yhtään mitään omia asioita. Narsistinen häiriö pahenee iän myötä. Narsistit ovat kateellisia toisille ihmisille. On ehkä aiemmin saanut piilotettua sinulta tämän piirteensä. Ystävä ei siis ole muuttunut vaan on osannut naamioida itsensä toiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennus aiheuttaa tuollaista käytöstä joskus. Ei toki oikeuta sitä, mutta saattaa olla syy. Oletko sanonut ystävällesi, että piikittely ei tunnu kivalta?
Itselläni on taipumusta tuohon huonoon käytökseen silloin, kun voin henkisesti huonosti. Nykyään osaan kyllä paremmin ottaa muut huomioon, nuorempana olin törkeämpi ja sain siitä onneksi kuulla kunniani myös. Ihme kyllä ystävät jäivät :D Mutta keskustelua se vaati, ja minulta käytöksen muuttamista.
Olen sanonut, mutta ystävä ei koe käyttäytyvänsä mitenkään erityisen ikävästi. Hän on sanonut, että hänellä on itsensä kanssa välillä kurja olla, mutta pyrkii silti tekemään parhaansa. Minulle tuo parhaan tekeminen ei oikein ole välittynyt, koska piikittely on jatkunut.
Ap
Onko hän halunnut keskustella pahasta olostaan kanssasi, oletteko niin läheisiä? Voisi auttaa ymmärtämään puolin ja toisin. Loputtomiin tietenkään ei tarvitse huonoa käytöstä sietää, mutta hyvältä ystävältä itse ainakin sallin ajoittaiset huonot hetketkin, olen tuota hyväksyntää tosiaan saanut itsekin osakseni vaikken sitä ”ansainnut”. Mutta jos mikään ei auta ja kaveri aiheuttaa jatkuvasti huonoa oloa sinulle eikä suostu muuttamaan käytöstään tai edes tunnustamaan ongelmaa, niin eipähän tuossa pidemmän päälle auta kuin välien etäännyttäminen.
Jos sulla on jotenkin rasittava tapa kertoa asioistasi?
Luepa ketjua Narsistin keskustelutyyli.
Dominoiko ystäväsi kuulumiset teidän keskustelujanne ja oletko sinä se myötäilijä vai onko huomio tasaisesti molemmissa?
En pitäisi ikävää ystävää elämässäni.
Toivottavasti Suomeen saataisiin pian käyttöhuoneet. Ystäväsi voisi siirtyä sinne piikittelemään.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on jotenkin rasittava tapa kertoa asioistasi?
Ei oikeuta ilkeilyyn.
Ystävä on kateellinen, miksi edes vaivaudut olemaan hänen seurassaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on jotenkin rasittava tapa kertoa asioistasi?
Ei oikeuta ilkeilyyn.
Kyllä jatkuva humblebrag voi olla väsyttävää kuunneltavaa.
ei tuo mikään ystävä ole käytöksensä perusteella