Miten psykiatriksi voi kouluttautua?
Kommentit (29)
Ei ole kuin yksi. Ensin lääkikseen ja myöhemmin erikoistut psykiatriaan. Menee aikas monta vuotta.
"Mitä eri vaihtoehtoja on?". Kysymys kertoo, ettei välttämättä kapasiteetti riitä... (ellei kysyjä ole lapsi).
Jahas, on kai sitten pakko mennä lääkikseen jos kerta pstkiatriksi haluan. Tietääkö kukaan, että millaista porukkaa lääkiksessä on? Ei muuten mutta minua on koko ala-aste- ja yläasteikä kiusattu enkä jaksais samaa helvettiä 12 vuotta minkä se kouluttautuminen sitten vissiin ottaa
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:14"]Jahas, on kai sitten pakko mennä lääkikseen jos kerta pstkiatriksi haluan. Tietääkö kukaan, että millaista porukkaa lääkiksessä on? Ei muuten mutta minua on koko ala-aste- ja yläasteikä kiusattu enkä jaksais samaa helvettiä 12 vuotta minkä se kouluttautuminen sitten vissiin ottaa
[/quote]
Kannattaa varmaan harkita jotain muuta uravaihtoehtoa :).
Lääkiksessä on ihan normaaleja ihmisiä. Ei siellä opiskelevat ole mitään homogeenista ryhmää.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:15"][quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:14"]Jahas, on kai sitten pakko mennä lääkikseen jos kerta pstkiatriksi haluan. Tietääkö kukaan, että millaista porukkaa lääkiksessä on? Ei muuten mutta minua on koko ala-aste- ja yläasteikä kiusattu enkä jaksais samaa helvettiä 12 vuotta minkä se kouluttautuminen sitten vissiin ottaa
[/quote]
Kannattaa varmaan harkita jotain muuta uravaihtoehtoa :).
[/quote]
Tarkoitin tuolla siis sitä että jos minua kiusattaisiin sitten sielläkin xDD Anteeksi, ilmaisin asian vähän epäselvästi. Eo minulla mitään pitkää kouluttautumista vastaan ole, kunhan saan olla kiusaamiselta rauhassa. Huhhuh kun kuullostin typerältä :p
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:18"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:15"][quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:14"]Jahas, on kai sitten pakko mennä lääkikseen jos kerta pstkiatriksi haluan. Tietääkö kukaan, että millaista porukkaa lääkiksessä on? Ei muuten mutta minua on koko ala-aste- ja yläasteikä kiusattu enkä jaksais samaa helvettiä 12 vuotta minkä se kouluttautuminen sitten vissiin ottaa [/quote] Kannattaa varmaan harkita jotain muuta uravaihtoehtoa :). [/quote] Tarkoitin tuolla siis sitä että jos minua kiusattaisiin sitten sielläkin xDD Anteeksi, ilmaisin asian vähän epäselvästi. Eo minulla mitään pitkää kouluttautumista vastaan ole, kunhan saan olla kiusaamiselta rauhassa. Huhhuh kun kuullostin typerältä :p
[/quote]
Jos on omat pasmat sekaisin, niin ei kannata lähteä mihinkään psykiatrin, psykologin tms. työhön. Ei edes psyk. sairaahoitajaksi. Sillä ei omat ongelmat ratkea, pahenee vain, eikä onnistu auttamaan muita ihmisiä. Vapaaehtoistukiryhmät eri juttu.
Jos itsellä on jo "painolastia" entuudestaan, niin kannattaa valita jokin muu suunta kuin psykologia tai psykiatria. On liian paljon esimerkkejä siitä, että henkiset vammat vain pahenevat eikä opinnoista tule mitään. On paras hoidattaa omat traumansa ammattilaisilla eikä ruveta itse puoskaroimaan itseään.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:21"]Jos itsellä on jo "painolastia" entuudestaan, niin kannattaa valita jokin muu suunta kuin psykologia tai psykiatria. On liian paljon esimerkkejä siitä, että henkiset vammat vain pahenevat eikä opinnoista tule mitään. On paras hoidattaa omat traumansa ammattilaisilla eikä ruveta itse puoskaroimaan itseään.
[/quote]
Nyt ollaan asian ytimessä.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:20"][quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:18"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:15"][quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:14"]Jahas, on kai sitten pakko mennä lääkikseen jos kerta pstkiatriksi haluan. Tietääkö kukaan, että millaista porukkaa lääkiksessä on? Ei muuten mutta minua on koko ala-aste- ja yläasteikä kiusattu enkä jaksais samaa helvettiä 12 vuotta minkä se kouluttautuminen sitten vissiin ottaa [/quote] Kannattaa varmaan harkita jotain muuta uravaihtoehtoa :). [/quote] Tarkoitin tuolla siis sitä että jos minua kiusattaisiin sitten sielläkin xDD Anteeksi, ilmaisin asian vähän epäselvästi. Eo minulla mitään pitkää kouluttautumista vastaan ole, kunhan saan olla kiusaamiselta rauhassa. Huhhuh kun kuullostin typerältä :p
[/quote]
Jos on omat pasmat sekaisin, niin ei kannata lähteä mihinkään psykiatrin, psykologin tms. työhön. Ei edes psyk. sairaahoitajaksi. Sillä ei omat ongelmat ratkea, pahenee vain, eikä onnistu auttamaan muita ihmisiä. Vapaaehtoistukiryhmät eri juttu.
[/quote]
Mistä päättelet, että minulla olisi jotain suurempia ongelmia elämässäni (muuta kuin kiusaaminen koulussa) tai että pasmani olisi sekaisin? Tai että lähtisin lääkikseen vain ratkomaan omia ongelmiani? Ei, ihan lähtökohtaisesti minulla on kuitenkin halu auttaa henkilöitä, jotka ovat mieleltään epätasapainossa
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:20"]
Jos on omat pasmat sekaisin, niin ei kannata lähteä mihinkään psykiatrin, psykologin tms. työhön. Ei edes psyk. sairaahoitajaksi. Sillä ei omat ongelmat ratkea, pahenee vain, eikä onnistu auttamaan muita ihmisiä. Vapaaehtoistukiryhmät eri juttu.
[/quote]
Itse asiassa vapaaehtoistöihinkin, sellaisiin joissa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, halutaan yleensä myös henkisesti tasapainossa olevia ihmisiä.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:21"]Jos itsellä on jo "painolastia" entuudestaan, niin kannattaa valita jokin muu suunta kuin psykologia tai psykiatria. On liian paljon esimerkkejä siitä, että henkiset vammat vain pahenevat eikä opinnoista tule mitään. On paras hoidattaa omat traumansa ammattilaisilla eikä ruveta itse puoskaroimaan itseään.
[/quote]
Vaikka kiusaaminen painaakin minua asiana yhä niin minulla on kuitenkin lääkitykset masennukseen, ja olen ollut aina tunnollinen oppilas. Sitäpaitsi lääkiksessä opiskelijat ovat itsekin niin motivoituneita opiskeluun, että tuskin he edes jaksaisivat kiusata
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:21"]Jos itsellä on jo "painolastia" entuudestaan, niin kannattaa valita jokin muu suunta kuin psykologia tai psykiatria. On liian paljon esimerkkejä siitä, että henkiset vammat vain pahenevat eikä opinnoista tule mitään. On paras hoidattaa omat traumansa ammattilaisilla eikä ruveta itse puoskaroimaan itseään. [/quote] Vaikka kiusaaminen painaakin minua asiana yhä niin minulla on kuitenkin lääkitykset masennukseen, ja olen ollut aina tunnollinen oppilas. Sitäpaitsi lääkiksessä opiskelijat ovat itsekin niin motivoituneita opiskeluun, että tuskin he edes jaksaisivat kiusata
[/quote]
VOi herranen aika, taidat olla provo. Ei tässä ole kyse siitä, että sinua joku lääkiksessä kiusaisi. Omat traumasi vain nousisivat pinnalle kun joutuisit ratkomaan muiden ongelmia. Psykiatrin ja psykologin vastaanotoilla käy henkisesti pahoinvoivia ihmisiä. Sinä voit jo valmiiksi itsekin henkisesti huonosti.
Yleensäkään en suosittele mitään hoitoalaa erityisen herkille ja empaattisille ihmisille. Sellaiset kuluvat vain puhki. Parempi on olla tasapainoinen ja jopa hieman "kova" niin, että pystyy auttamaan repimättä itseään rikki toisten kohtaloissa.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:24"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:20"]
Jos on omat pasmat sekaisin, niin ei kannata lähteä mihinkään psykiatrin, psykologin tms. työhön. Ei edes psyk. sairaahoitajaksi. Sillä ei omat ongelmat ratkea, pahenee vain, eikä onnistu auttamaan muita ihmisiä. Vapaaehtoistukiryhmät eri juttu.
[/quote]
Itse asiassa vapaaehtoistöihinkin, sellaisiin joissa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, halutaan yleensä myös henkisesti tasapainossa olevia ihmisiä.
[/quote]
Joo. Ne henkisesti tasapainottomat on sellaista väkeä että sais hävittää. Ei ne kelpaa edes vapaaehtoishommiin.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:30"][quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:21"]Jos itsellä on jo "painolastia" entuudestaan, niin kannattaa valita jokin muu suunta kuin psykologia tai psykiatria. On liian paljon esimerkkejä siitä, että henkiset vammat vain pahenevat eikä opinnoista tule mitään. On paras hoidattaa omat traumansa ammattilaisilla eikä ruveta itse puoskaroimaan itseään. [/quote] Vaikka kiusaaminen painaakin minua asiana yhä niin minulla on kuitenkin lääkitykset masennukseen, ja olen ollut aina tunnollinen oppilas. Sitäpaitsi lääkiksessä opiskelijat ovat itsekin niin motivoituneita opiskeluun, että tuskin he edes jaksaisivat kiusata
[/quote]
VOi herranen aika, taidat olla provo. Ei tässä ole kyse siitä, että sinua joku lääkiksessä kiusaisi. Omat traumasi vain nousisivat pinnalle kun joutuisit ratkomaan muiden ongelmia. Psykiatrin ja psykologin vastaanotoilla käy henkisesti pahoinvoivia ihmisiä. Sinä voit jo valmiiksi itsekin henkisesti huonosti.
Yleensäkään en suosittele mitään hoitoalaa erityisen herkille ja empaattisille ihmisille. Sellaiset kuluvat vain puhki. Parempi on olla tasapainoinen ja jopa hieman "kova" niin, että pystyy auttamaan repimättä itseään rikki toisten kohtaloissa.
[/quote]
En vain tiedä minne muuallekaan siten menisin. Ja ei, en ole provo, vaikka siltä saattaisin ehkä mielestäsi vaikuttaakin.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:30"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:21"]Jos itsellä on jo "painolastia" entuudestaan, niin kannattaa valita jokin muu suunta kuin psykologia tai psykiatria. On liian paljon esimerkkejä siitä, että henkiset vammat vain pahenevat eikä opinnoista tule mitään. On paras hoidattaa omat traumansa ammattilaisilla eikä ruveta itse puoskaroimaan itseään. [/quote] Vaikka kiusaaminen painaakin minua asiana yhä niin minulla on kuitenkin lääkitykset masennukseen, ja olen ollut aina tunnollinen oppilas. Sitäpaitsi lääkiksessä opiskelijat ovat itsekin niin motivoituneita opiskeluun, että tuskin he edes jaksaisivat kiusata
[/quote]
VOi herranen aika, taidat olla provo. Ei tässä ole kyse siitä, että sinua joku lääkiksessä kiusaisi. Omat traumasi vain nousisivat pinnalle kun joutuisit ratkomaan muiden ongelmia. Psykiatrin ja psykologin vastaanotoilla käy henkisesti pahoinvoivia ihmisiä. Sinä voit jo valmiiksi itsekin henkisesti huonosti.
Yleensäkään en suosittele mitään hoitoalaa erityisen herkille ja empaattisille ihmisille. Sellaiset kuluvat vain puhki. Parempi on olla tasapainoinen ja jopa hieman "kova" niin, että pystyy auttamaan repimättä itseään rikki toisten kohtaloissa.
[/quote]
Kyllä pehmeäkin ihminen pystyy kovettamaan itseään sen verran että pystyy hoitotyöhön. Mutta hoitoalan matalampitasoiset koulutuksethan on suosittuja kiusaaja-pissisten keskuudessa.
Ei kai se nyt oikeasti niin mene että se että tämä aloittaja on joskus ollut kiusattu nyt muka sulkee uravaihtoehtoja? Ei sen tarvitse niin tehdä.
Jos aloittaja nyt on vaikka lukioon menossa tai käy sitä niin kannattaa ihan varmuuden vuoksi panostaa niihinkin aineisiin joita lääkikseen päästäkseen pitää lukea eli biologia, kemia, fysiikka, matematiikka. Jos nuo selvittää hyvin niin on ihan hyvät lähtökohdat hakea monenlaiseen koulutukseen.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:36"][quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:30"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:21"]Jos itsellä on jo "painolastia" entuudestaan, niin kannattaa valita jokin muu suunta kuin psykologia tai psykiatria. On liian paljon esimerkkejä siitä, että henkiset vammat vain pahenevat eikä opinnoista tule mitään. On paras hoidattaa omat traumansa ammattilaisilla eikä ruveta itse puoskaroimaan itseään. [/quote] Vaikka kiusaaminen painaakin minua asiana yhä niin minulla on kuitenkin lääkitykset masennukseen, ja olen ollut aina tunnollinen oppilas. Sitäpaitsi lääkiksessä opiskelijat ovat itsekin niin motivoituneita opiskeluun, että tuskin he edes jaksaisivat kiusata
[/quote]
VOi herranen aika, taidat olla provo. Ei tässä ole kyse siitä, että sinua joku lääkiksessä kiusaisi. Omat traumasi vain nousisivat pinnalle kun joutuisit ratkomaan muiden ongelmia. Psykiatrin ja psykologin vastaanotoilla käy henkisesti pahoinvoivia ihmisiä. Sinä voit jo valmiiksi itsekin henkisesti huonosti.
Yleensäkään en suosittele mitään hoitoalaa erityisen herkille ja empaattisille ihmisille. Sellaiset kuluvat vain puhki. Parempi on olla tasapainoinen ja jopa hieman "kova" niin, että pystyy auttamaan repimättä itseään rikki toisten kohtaloissa.
[/quote]
Kyllä pehmeäkin ihminen pystyy kovettamaan itseään sen verran että pystyy hoitotyöhön. Mutta hoitoalan matalampitasoiset koulutuksethan on suosittuja kiusaaja-pissisten keskuudessa.
Ei kai se nyt oikeasti niin mene että se että tämä aloittaja on joskus ollut kiusattu nyt muka sulkee uravaihtoehtoja? Ei sen tarvitse niin tehdä.
Jos aloittaja nyt on vaikka lukioon menossa tai käy sitä niin kannattaa ihan varmuuden vuoksi panostaa niihinkin aineisiin joita lääkikseen päästäkseen pitää lukea eli biologia, kemia, fysiikka, matematiikka. Jos nuo selvittää hyvin niin on ihan hyvät lähtökohdat hakea monenlaiseen koulutukseen.
[/quote]
Kemia ja fysiikka on ollut minulla aina kymppi, joten se tuskin tuottanee ongelmia :) Bilsakin on ihan helppoa, matikka tuottaa hieman vaikeuksia mutta eiköhän siitä kuitenkin selvitä. Kiitos ymmärryksestäsi!
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:36"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:30"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:21"]Jos itsellä on jo "painolastia" entuudestaan, niin kannattaa valita jokin muu suunta kuin psykologia tai psykiatria. On liian paljon esimerkkejä siitä, että henkiset vammat vain pahenevat eikä opinnoista tule mitään. On paras hoidattaa omat traumansa ammattilaisilla eikä ruveta itse puoskaroimaan itseään. [/quote] Vaikka kiusaaminen painaakin minua asiana yhä niin minulla on kuitenkin lääkitykset masennukseen, ja olen ollut aina tunnollinen oppilas. Sitäpaitsi lääkiksessä opiskelijat ovat itsekin niin motivoituneita opiskeluun, että tuskin he edes jaksaisivat kiusata
[/quote]
VOi herranen aika, taidat olla provo. Ei tässä ole kyse siitä, että sinua joku lääkiksessä kiusaisi. Omat traumasi vain nousisivat pinnalle kun joutuisit ratkomaan muiden ongelmia. Psykiatrin ja psykologin vastaanotoilla käy henkisesti pahoinvoivia ihmisiä. Sinä voit jo valmiiksi itsekin henkisesti huonosti.
Yleensäkään en suosittele mitään hoitoalaa erityisen herkille ja empaattisille ihmisille. Sellaiset kuluvat vain puhki. Parempi on olla tasapainoinen ja jopa hieman "kova" niin, että pystyy auttamaan repimättä itseään rikki toisten kohtaloissa.
[/quote]
Kyllä pehmeäkin ihminen pystyy kovettamaan itseään sen verran että pystyy hoitotyöhön. Mutta hoitoalan matalampitasoiset koulutuksethan on suosittuja kiusaaja-pissisten keskuudessa.
Ei kai se nyt oikeasti niin mene että se että tämä aloittaja on joskus ollut kiusattu nyt muka sulkee uravaihtoehtoja? Ei sen tarvitse niin tehdä.
Jos aloittaja nyt on vaikka lukioon menossa tai käy sitä niin kannattaa ihan varmuuden vuoksi panostaa niihinkin aineisiin joita lääkikseen päästäkseen pitää lukea eli biologia, kemia, fysiikka, matematiikka. Jos nuo selvittää hyvin niin on ihan hyvät lähtökohdat hakea monenlaiseen koulutukseen.
[/quote]
Se sulkee pois, jos on kiusaaminen repinyt rikki niin, että sen takia on masennuslääkitys päällä tälläkin hetkellä.
Aloittajan pitäisi nyt päästä yli tästä unelmastaan: Se että on tutustunut psykiatrin ammattiin pöydän toiselta puolelta ei tosiaankaan tarkoita sitä, että itsekin pitäisi ryhtyä siihen ammattiin. Nyt tarvitaan kunnollista ammatinvalinnanohjausta. Suosittelen masennusdiagnoosin saaneelle jotain rauhallisessa ympäristössä tehtävää työtä, johon ei liity ylenmääräistä stressiä eikä varsinkaan toisten masentuneiden hoitamista.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:43"][quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:36"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:30"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:26"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 21:21"]Jos itsellä on jo "painolastia" entuudestaan, niin kannattaa valita jokin muu suunta kuin psykologia tai psykiatria. On liian paljon esimerkkejä siitä, että henkiset vammat vain pahenevat eikä opinnoista tule mitään. On paras hoidattaa omat traumansa ammattilaisilla eikä ruveta itse puoskaroimaan itseään. [/quote] Vaikka kiusaaminen painaakin minua asiana yhä niin minulla on kuitenkin lääkitykset masennukseen, ja olen ollut aina tunnollinen oppilas. Sitäpaitsi lääkiksessä opiskelijat ovat itsekin niin motivoituneita opiskeluun, että tuskin he edes jaksaisivat kiusata
[/quote]
VOi herranen aika, taidat olla provo. Ei tässä ole kyse siitä, että sinua joku lääkiksessä kiusaisi. Omat traumasi vain nousisivat pinnalle kun joutuisit ratkomaan muiden ongelmia. Psykiatrin ja psykologin vastaanotoilla käy henkisesti pahoinvoivia ihmisiä. Sinä voit jo valmiiksi itsekin henkisesti huonosti.
Yleensäkään en suosittele mitään hoitoalaa erityisen herkille ja empaattisille ihmisille. Sellaiset kuluvat vain puhki. Parempi on olla tasapainoinen ja jopa hieman "kova" niin, että pystyy auttamaan repimättä itseään rikki toisten kohtaloissa.
[/quote]
Kyllä pehmeäkin ihminen pystyy kovettamaan itseään sen verran että pystyy hoitotyöhön. Mutta hoitoalan matalampitasoiset koulutuksethan on suosittuja kiusaaja-pissisten keskuudessa.
Ei kai se nyt oikeasti niin mene että se että tämä aloittaja on joskus ollut kiusattu nyt muka sulkee uravaihtoehtoja? Ei sen tarvitse niin tehdä.
Jos aloittaja nyt on vaikka lukioon menossa tai käy sitä niin kannattaa ihan varmuuden vuoksi panostaa niihinkin aineisiin joita lääkikseen päästäkseen pitää lukea eli biologia, kemia, fysiikka, matematiikka. Jos nuo selvittää hyvin niin on ihan hyvät lähtökohdat hakea monenlaiseen koulutukseen.
[/quote]
Se sulkee pois, jos on kiusaaminen repinyt rikki niin, että sen takia on masennuslääkitys päällä tälläkin hetkellä.
Aloittajan pitäisi nyt päästä yli tästä unelmastaan: Se että on tutustunut psykiatrin ammattiin pöydän toiselta puolelta ei tosiaankaan tarkoita sitä, että itsekin pitäisi ryhtyä siihen ammattiin. Nyt tarvitaan kunnollista ammatinvalinnanohjausta. Suosittelen masennusdiagnoosin saaneelle jotain rauhallisessa ympäristössä tehtävää työtä, johon ei liity ylenmääräistä stressiä eikä varsinkaan toisten masentuneiden hoitamista.
[/quote]
Lääkitys olisi tarkoitus lopettaa kesällä, kun nykyään minulla menee ihan hyvin. Mikä tarve sinulla on lytätä unelmani, kun et edes tunne minua etkä tiedä millainen ihminen oikeasti olen?
Eka lääkis ja sit erikoistuminen psykiatrian erikoislääkäriksi. Ei ole muita vaihtoehtoja.