Lue keskustelun säännöt.
”Työpaikkakiusaaminen”
01.02.2022 |
Työpaikka- tai koulukiusaaminen=erittäin vaikea asia, sillä joskus koulukiusaaminenkin on tällaista kuin tässä is:n jutussa mies joka on kokenut itsensä työpaikkakiusatuksi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008579203.html
Eli siis selvästi jokin miehessä itsessään vialla, ehkä autisti tms? Mutta mitä tehdä kun pojan koulussa samanlainen tilanne ja tämän itsensä kiusatuksi kokeman pojan vanhemmat soittelevat meille muille vanhemmille? Meidän muiden käsitys on se, että ko. lapsi on käytökseltään hyvin erikoinen ja vaikeasti lähestyttävä. Hän ei tervehdi tavallisesti, ei halua osallistua mihinkään välituntilajiin mikä muita poikia kiinnostaa ja on arvaamaton, oma poikani esim vähän pelkää häntä. Miten tällaista sanoa hänen vanhemmilleen?
Opettajan kanssa olen soitellut lukemattomat kerrat ja hän kiertelee ja kaartelee ympäripyöreyksiä ja lupaa puhua ko.pojan vanhempien kanssa. Mitään näkyvää kiusaamisen ongelmaa opekaan ei ole nähnyt ja siksi kokee ettei ole mitään mihin puuttua, mutta ”me työstämme näitä vuorovaikutuasioita täällä”.
Olen itse aivan kypsä tilanteeseen, ensinnäkin siksi että en halua omaa herkkä ja pelokkaan taipuista lastani leimattavan kiusaajaksi ja toisekseen siksi, että olen oikeasti tosi huolissani mitä tämä kiusatuksi itsensä kokeva lapsi joskus tekee jos ei saa asianmukaista apua.
Tänä is:n juttu todella säikäytti ja järkytti minua juuri oman tilanteemme vuoksi.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta tajuutteko te ap ja se ”ammattiavun” suosittelija, että te käytännössä sanotte, että on ihan ok kiusata vammaisia, koska niillä ei oo normaaleja kykyjä?
Ihan kaikella ystävyydellä, sinulla taitaa olla ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa? Kukaan ei ole edes vihjaissut ketjussa mitään tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä taas kiusaajien vanhemmat tekee syyn kiusatusta hävetkää.
Ennen vanhaan koulussa se kiusaaminen loppui, kun veti toista nenille.
Se on vähän kuin luonnonlaki, että pitää näyttää kyntensä, eikä alistua.
Nykyään jos uhri pistää vastaan, hän on se kaiken pahan alku ja juuri, vaikka se on toisinpäin.
Aika noloa, että nuo vaikeasti lähestyttävän lapsen vanhemmat soittelevat ja tivaavat miksi heidän lastaan "kiusataan". Suorat sanat vaan heille, ketään ei voi pakottaa kaveeraamaan jos itse käyttäytyy luotaantyöntävästi.
Voisiko joku vaikka kuvata todistusaineistoa, että vanhemmat tietäisivät miten heidän oma kullannuppunsa käyttäytyy?
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan koulussa se kiusaaminen loppui, kun veti toista nenille.
Se on vähän kuin luonnonlaki, että pitää näyttää kyntensä, eikä alistua.
Nykyään jos uhri pistää vastaan, hän on se kaiken pahan alku ja juuri, vaikka se on toisinpäin.
Samaa mieltä.
Jos alistuu, itsetunto jää heikoksi ja joutuu tallottavaksi, ja sitten voipi käydä jokerit.
Kyllä se vahvisti aikoinaan itsetuntoa, kun piti itsestään huolta, vaikka löi koulussa toisen nenän verille, mutta se opetti itsekunnioitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MÄ taas kysyn, että miksi "käytökseltään hyvin erikoista ja vaikeasti lähestyttävää" sitten saa kiusata ja syrjiä? Miksi te vanhemmat ette opeta lapsillenne, että joittenkin ihmisten kommunikaatio on vähän erilaista, mutta että he eivät tarkoita pahaa ja että heillä on samanlaiset tarpeet kuin muillakin? Miksi kaikkien pitäisi olla samasta muotista tullakseen hyväksytyiksi?
Ja eikö teidän lapsille olisi tulevaisuudessa etu, kun osaisivat tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa? Eikö se olisi hyväksi opinnoissa ja työelämässä? Eikö esim suunnittelu- ka myyntityö helpottuisi kun osaisi nähdä erilaisten ihmisten tarpeet, eikö johtotehtävät onnistuisi paremmin, kun osaisi kommunikoida monenlaisten ihmisten kanssa? MIKSI sun lapsi on oikeutettu tukee kun hän on "herkkä ja pelokas" mutta joku toinen ei, vaikka on todennäköisesti ihan yhtä herkkä ja pelokas, mutta niin että hänen on vaikea ilmaista itseään vieraille?
Luetaankohan me samaa ketjua? On vähän eri asia jos heikkoudet vuorovaikutustaidoissa on tyyliin ärrävika tai ujous, eikä ketään tietenkään saa kiusata erilaisuudesta. Eihän tässä niin tehtykään.
Tässä kuitenkin vaikutti olevan tilanne se, että tuon toisen pojan heikkoudet vuorovaikutustaidoissa ilmenevät mm tönimisenä ja tilanteiden erilaisena tulkintana. Tuolle pojalle olisi apua jos häntä valmennettaisiin noissa asioissa. Nyt hän ei saa tarvitsemaansa apua, kun vanhempansa vaan kuvittelevat muiden kiusaavan.
Vaikea tilanne. Yhden kommentin mukaan poika, joka on vähän erilainen, kieltäytyi ensin menemästä mukaan peliin Yhtäkkiä hän änkesi mukaan ja alkoi töniä toisia. Jos samanlainen tilanne tulee eteen uudelleen, niin muut lapset voisivat reippaasti sanoa pojalle "Hei, ei saa töniä toisia!" ja ehkä "Sä saat olla mukana pelissä, mutta kaikkien pitää olla reilu toisille". Ainakin voisi kokeilla suullista kommunikointia. Mukaan syöksynyt poika ei ehkä itse hahmottanut mikä meni pieleen. Toiset pyysivät häntä mukaan (vastahakoisesti). Hän ei osannut päättää ja meni sitten peliin yhtäkkiä ja alkoi töniä. Joku juoksi pois tilanteesta japian ryhmä hajaantui. Lopputulos voi olla epäselvä pojalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MÄ taas kysyn, että miksi "käytökseltään hyvin erikoista ja vaikeasti lähestyttävää" sitten saa kiusata ja syrjiä? Miksi te vanhemmat ette opeta lapsillenne, että joittenkin ihmisten kommunikaatio on vähän erilaista, mutta että he eivät tarkoita pahaa ja että heillä on samanlaiset tarpeet kuin muillakin? Miksi kaikkien pitäisi olla samasta muotista tullakseen hyväksytyiksi?
Ja eikö teidän lapsille olisi tulevaisuudessa etu, kun osaisivat tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa? Eikö se olisi hyväksi opinnoissa ja työelämässä? Eikö esim suunnittelu- ka myyntityö helpottuisi kun osaisi nähdä erilaisten ihmisten tarpeet, eikö johtotehtävät onnistuisi paremmin, kun osaisi kommunikoida monenlaisten ihmisten kanssa? MIKSI sun lapsi on oikeutettu tukee kun hän on "herkkä ja pelokas" mutta joku toinen ei, vaikka on todennäköisesti ihan yhtä herkkä ja pelokas, mutta niin että hänen on vaikea ilmaista itseään vieraille?
Luetaankohan me samaa ketjua? On vähän eri asia jos heikkoudet vuorovaikutustaidoissa on tyyliin ärrävika tai ujous, eikä ketään tietenkään saa kiusata erilaisuudesta. Eihän tässä niin tehtykään.
Tässä kuitenkin vaikutti olevan tilanne se, että tuon toisen pojan heikkoudet vuorovaikutustaidoissa ilmenevät mm tönimisenä ja tilanteiden erilaisena tulkintana. Tuolle pojalle olisi apua jos häntä valmennettaisiin noissa asioissa. Nyt hän ei saa tarvitsemaansa apua, kun vanhempansa vaan kuvittelevat muiden kiusaavan.
Mistä sä tiedät, ettei jo valmenneta? et mistään. Sä oot vaan päättänyt, että tämä lapsi on huono ja että sen takia sitä saa kiustata..
Tuo töniminen ja tilanteiden erilainen tulkinta on yleensä seurausta siitä, että niitä lapsia on kiusattu ja syrjitty alakouluun mennessä jo vuosia.
R
Voi olla ihan vaikka nepsy-ongelma, aivoissa eri asetukset kuin muilla.
Olen aikuinen ja jollakin tavalla erilainen. Huomaan sen, kun olen vieraampien henkilöiden kanssa. Joku saattaa joskus katsoa vähän pitkään. En ehkä naura silloin, kun kaikkia muita naurattaa. Etenkin vahingoniloinen nauru tuntuu epämiellyttävältä. Olin sellainen jo lapsena. Jonkun ihmisen epäonni ei tunnu hauskalta.
Hän valittaa kotonaan sitä niin päin, että häntä ei oteta leikkihin vaan jätetään ulkopuolelle. Ja tämä ei todella ole koko totuus.
Olen itsekin nähnyt tämän pojan erikoisen käytöksen koska poikani kutsui vielä viime vuonna kaikki luokan 9 poikaa synttäreilleen.