Voiko yksinäinen löytää puolisoa
Voiko yksinäinen mies edes löytää kumppania itselleen, kun olet oletusarvoisesti säälittävä, jos et omaa hirveästi kavereita ja sinulla ei ole ns. "elämää". Ja missäs yksinäinen mies edes tapaisi potentiaalisia naisia, kun ei käy juuri missään muualla kun töissä ja salilla tms.
Tässä eräs yksinäinen nuorehko mies pohtii tällaista, että tulenko tosiaan viettämään loppuelämänikin yksin kuten tähän asti. Aika surullinen ajatus kaikenkaikkiaan, mutta tasanhan eivät mene onnenlahjat.
Kommentit (57)
Ei yksinäisenä naisenakaan löydä. Ei ole kavereita eikä sosiaalista elämää juuri lainkaan.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 22:33"]
Ei yksinäisenä naisenakaan löydä. Ei ole kavereita eikä sosiaalista elämää juuri lainkaan.
[/quote]
Juu tiedän tunteen. Mulla on pieni toivonkipinä, että löydän vielä joskus itselleni ystävän & elämänkumppanin, niin jaksan sinnitellä tässä maailmassa :)
AP
Minusta mies ei ole millään tapaa säälittävä, jos sillä ei ole hirveästi kavereita. Eihän läheskään kaikilla ole hirveästi kavereita. Itse arvostan enemmän muutamia syvällisempiä ihmissuhteita. Tosin niitäkään ei ole läheskään kaikilla. Mutta ei tähän mikään säälittävyys liity. .
.
.
Minulle tulisi ahdistus siitä, jos olisin toisen ihmisen ainoa ihmissuhde. Pelkäisin, että vaikuttaisin liikaa toisen elämään, eikä sillä olisi muita ihmissuhteita, jotka toisivat tasapainoa ja muita näkökulmia. Ja pelkäisin toisen olevan kanssani siksi, että sen ei tarvitse olla yksin eikä siksi, että se ihan oikeasti olisi kiinnostunut minusta. Ja että siksi se olisi vaikka valmis mukautumaan ja miellyttämään liikaa, eikä se sitten olisi tasaveroinen ihmissuhde. Ja pelkäisin, että se ei haluaisi esimerkiksi keskustella mistään ongelmista, sillä sille ihmissuhteen ristiriitojen esiin nostaminen ja jopa ihmissuhteen katkeamisen mahdollisuus olisi suurempi paha kuin käsittelemättömien asioiden selvittely. Myös minua hieman arveluttaisi miehen sopeutuminen yhteisasumiseen, mikäli se ei olisi oppinut kämppisten myötä joustamaan jossain määrin omista tavoistaan. Ja tällaiset asiat sitten tekisivät siitä suhteesta hankalan.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 22:39"]Minusta mies ei ole millään tapaa säälittävä, jos sillä ei ole hirveästi kavereita. Eihän läheskään kaikilla ole hirveästi kavereita. Itse arvostan enemmän muutamia syvällisempiä ihmissuhteita. Tosin niitäkään ei ole läheskään kaikilla. Mutta ei tähän mikään säälittävyys liity. .
.
.
Minulle tulisi ahdistus siitä, jos olisin toisen ihmisen ainoa ihmissuhde. Pelkäisin, että vaikuttaisin liikaa toisen elämään, eikä sillä olisi muita ihmissuhteita, jotka toisivat tasapainoa ja muita näkökulmia. Ja pelkäisin toisen olevan kanssani siksi, että sen ei tarvitse olla yksin eikä siksi, että se ihan oikeasti olisi kiinnostunut minusta. Ja että siksi se olisi vaikka valmis mukautumaan ja miellyttämään liikaa, eikä se sitten olisi tasaveroinen ihmissuhde. Ja pelkäisin, että se ei haluaisi esimerkiksi keskustella mistään ongelmista, sillä sille ihmissuhteen ristiriitojen esiin nostaminen ja jopa ihmissuhteen katkeamisen mahdollisuus olisi suurempi paha kuin käsittelemättömien asioiden selvittely. Myös minua hieman arveluttaisi miehen sopeutuminen yhteisasumiseen, mikäli se ei olisi oppinut kämppisten myötä joustamaan jossain määrin omista tavoistaan. Ja tällaiset asiat sitten tekisivät siitä suhteesta hankalan.
[/quote]
Mutta ne ovat tietenkin vain sellaisia pelkoja, jotka eivät välttämättä tosielämässä pitäisi paikkaansa.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 22:39"]
Minusta mies ei ole millään tapaa säälittävä, jos sillä ei ole hirveästi kavereita. Eihän läheskään kaikilla ole hirveästi kavereita. Itse arvostan enemmän muutamia syvällisempiä ihmissuhteita. Tosin niitäkään ei ole läheskään kaikilla. Mutta ei tähän mikään säälittävyys liity. . . . Minulle tulisi ahdistus siitä, jos olisin toisen ihmisen ainoa ihmissuhde. Pelkäisin, että vaikuttaisin liikaa toisen elämään, eikä sillä olisi muita ihmissuhteita, jotka toisivat tasapainoa ja muita näkökulmia. Ja pelkäisin toisen olevan kanssani siksi, että sen ei tarvitse olla yksin eikä siksi, että se ihan oikeasti olisi kiinnostunut minusta. Ja että siksi se olisi vaikka valmis mukautumaan ja miellyttämään liikaa, eikä se sitten olisi tasaveroinen ihmissuhde. Ja pelkäisin, että se ei haluaisi esimerkiksi keskustella mistään ongelmista, sillä sille ihmissuhteen ristiriitojen esiin nostaminen ja jopa ihmissuhteen katkeamisen mahdollisuus olisi suurempi paha kuin käsittelemättömien asioiden selvittely. Myös minua hieman arveluttaisi miehen sopeutuminen yhteisasumiseen, mikäli se ei olisi oppinut kämppisten myötä joustamaan jossain määrin omista tavoistaan. Ja tällaiset asiat sitten tekisivät siitä suhteesta hankalan.
[/quote]
Kiitos mielipiteestäsi. Mitkään noista mainitsemistasi asioista eivät pidä paikkaansa kohdallani, paitsi tuo asumisjuttu ehkä olisi aluksi erittäin outoa minulle, kun olen asunut koko aikuisikäni yksin, muuten en ole kyllä mitenkään roikkuvaa tyyppiä ja uskallan omata mielipiteitä ja myös sanoa ne.
Luulisi että löytää puolison helpomminkin koska ei ole niitä kavereita myöskään dissaamassa ja haukkumassa potentiaalista puolisoa. Yksikään mies kun ei kestä sitä että kaveri saa paremman naisen kuin hän itse. Sen vuoksi he dissaavat kavereiden liian hyviä naisehdokkaita koska kyseinen nainenhan on heiltä pois.
Meillä ilmiö kävi niin että miehen kaveri väitti miehelläni olevan toinen kun olimme menossa naimisiin. Sitä toista ei ollut ja menimme naimisiin miehen halusta.
Olen kokeillut nettideittailua, mutta se tuntuu jotenkin väkisin väännetyltä. Luonnottomalta. Onko joku täällä onnistunut löytämään netistä itselleen "täydellisen" puolison? Monta treffikumppania se vaati? Olen harkinnut jos liittyisin alan sivustoille ja katselisin tarjontaa siellä.
AP
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:08"]Olen kokeillut nettideittailua, mutta se tuntuu jotenkin väkisin väännetyltä. Luonnottomalta. Onko joku täällä onnistunut löytämään netistä itselleen "täydellisen" puolison? Monta treffikumppania se vaati? Olen harkinnut jos liittyisin alan sivustoille ja katselisin tarjontaa siellä.
AP
[/quote]
Sulla taitaa olla hieman epärealistiset odotukset kumppanille. Jos haet täydellistä, joudut todennäköisesti pettymään. Lähes kaikki naiset ovat niitä ihan tavallisia tiinoja ja tainoja kaukana täydellisestä. Oot tainnut katsoa liikaa elokuvia tai haavelet jostain huippumallista joka vie sinut mukanaan onneen ja menestykseen.
Kyllähän miehen kaveripiiri ja sen laajuus on yllättävän tärkeää naisille. Ei välttämättä tapailun alkuvaiheessa, mutta jossakin kohtaa tuokin keskustelu tulee eteen. Ilmeisesti kyse on sosiaalisesta statuksesta, oletusarvosta, julkikuvasta ja muista jutuista, joista johdetaan liiankin suoria johtopäätöksiä miehen viehättävyydestä ja kiinnostavuudesta.
Ei nykypäivänä kannata sanoa lukeneensa viikonlopun kirjaa, vaan järjestäneensä tapas-kestit 20:lle tutulle.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:17"]Kyllähän miehen kaveripiiri ja sen laajuus on yllättävän tärkeää naisille. Ei välttämättä tapailun alkuvaiheessa, mutta jossakin kohtaa tuokin keskustelu tulee eteen. Ilmeisesti kyse on sosiaalisesta statuksesta, oletusarvosta, julkikuvasta ja muista jutuista, joista johdetaan liiankin suoria johtopäätöksiä miehen viehättävyydestä ja kiinnostavuudesta.
Ei nykypäivänä kannata sanoa lukeneensa viikonlopun kirjaa, vaan järjestäneensä tapas-kestit 20:lle tutulle.
[/quote]
Kannattaa mieluummin sanoa lukeneensa kirjaa. Silloin joka tapauksessa yrittää väärää tyyppiä suhteeseen, jos täytyisi huijata jostain yltiösosiaalisuudesta. Suomessa on myös paljon naisia, joilla ei ole kuin muutama kaveri tai ei kavereita ollenkaan. Jotka myös tykkäävät lukea kirjoja viikonloppuisin.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:12"]
Sulla taitaa olla hieman epärealistiset odotukset kumppanille. Jos haet täydellistä, joudut todennäköisesti pettymään. Lähes kaikki naiset ovat niitä ihan tavallisia tiinoja ja tainoja kaukana täydellisestä. Oot tainnut katsoa liikaa elokuvia tai haavelet jostain huippumallista joka vie sinut mukanaan onneen ja menestykseen.
[/quote]
Vähemmänkin täydellisen löytäminen on työn ja tuskan takana. Itse olen vuosien mittaan töissä ja opiskeluissa tutustunut kymmeniin suurin piirtein samaa ikäluokkaa oleviin naisiin, joista yksikään ei ole täyttänyt pariutumisen vähimmäisedellytyksiä, eli vähintään hyvää ystävätasoa olevaa henkistä yhteensopimista ja kohtuullista fyysistä puoleensavetävyyttä. Niinpä olen tällä hetkellä lähemmäs kolmekymppinen ikisinkku... Sen näet tiedän, että sellaisen naisen kanssa ei kannata pariutua jonka kanssa ei viihdy yhdessä, joka ei houkuttele fyysisesti ja joka on esim. huomattavasti vanhempi ja jo lastentekoiän ohittanut. Sellainen johtaa vain nopeaan eroon.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:22"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:17"]Kyllähän miehen kaveripiiri ja sen laajuus on yllättävän tärkeää naisille. Ei välttämättä tapailun alkuvaiheessa, mutta jossakin kohtaa tuokin keskustelu tulee eteen. Ilmeisesti kyse on sosiaalisesta statuksesta, oletusarvosta, julkikuvasta ja muista jutuista, joista johdetaan liiankin suoria johtopäätöksiä miehen viehättävyydestä ja kiinnostavuudesta. Ei nykypäivänä kannata sanoa lukeneensa viikonlopun kirjaa, vaan järjestäneensä tapas-kestit 20:lle tutulle. [/quote] Kannattaa mieluummin sanoa lukeneensa kirjaa. Silloin joka tapauksessa yrittää väärää tyyppiä suhteeseen, jos täytyisi huijata jostain yltiösosiaalisuudesta. Suomessa on myös paljon naisia, joilla ei ole kuin muutama kaveri tai ei kavereita ollenkaan. Jotka myös tykkäävät lukea kirjoja viikonloppuisin.
[/quote]
No, sanotaan että prosenttiosuudet ovat tietynikäisissä naisissa tämän asian suhteen noin 85-15. Eli ihan todennäköisyyksiä pelaamalla kannattaa jättää kirjat mainitsematta ja yrittää hätävalhetta sosiaalisen kulissin ylläpitämiseksi.
Ihmissuhteetkin ovat numeropeliä: voit käyttää koko elämäsi täydellisen kumppanin löytämiseen tai mukautua normiin ja tyytyä hieman vähempään yhteensopivuudessa.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:49"]
No, sanotaan että prosenttiosuudet ovat tietynikäisissä naisissa tämän asian suhteen noin 85-15. Eli ihan todennäköisyyksiä pelaamalla kannattaa jättää kirjat mainitsematta ja yrittää hätävalhetta sosiaalisen kulissin ylläpitämiseksi.
Ihmissuhteetkin ovat numeropeliä: voit käyttää koko elämäsi täydellisen kumppanin löytämiseen tai mukautua normiin ja tyytyä hieman vähempään yhteensopivuudessa.
[/quote]
Jos meinaa perustaa parisuhteen luomisen hätävalheisiin, niin sille suhteelle ei voi kovin pitkää ikää ennustaa.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:52"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:49"]
No, sanotaan että prosenttiosuudet ovat tietynikäisissä naisissa tämän asian suhteen noin 85-15. Eli ihan todennäköisyyksiä pelaamalla kannattaa jättää kirjat mainitsematta ja yrittää hätävalhetta sosiaalisen kulissin ylläpitämiseksi.
Ihmissuhteetkin ovat numeropeliä: voit käyttää koko elämäsi täydellisen kumppanin löytämiseen tai mukautua normiin ja tyytyä hieman vähempään yhteensopivuudessa.
[/quote]
Jos meinaa perustaa parisuhteen luomisen hätävalheisiin, niin sille suhteelle ei voi kovin pitkää ikää ennustaa.
[/quote]
Hätävalhehan se on vain jos tilanne tulee yllätäen eteen. Ei suhdetta valheelle perusteta, yritetään vain siirtää keskustelu omalle mukavuusalieelle. Ehkä jossain kohdin valhe paljastuu ja korttitalo sortuu, mutta onpahan päästy edes koettamaan. Toisessa vaihtoehdossa olisi jääty lähtötelineisiin kiinni.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:08"]
Olen kokeillut nettideittailua, mutta se tuntuu jotenkin väkisin väännetyltä. Luonnottomalta. Onko joku täällä onnistunut löytämään netistä itselleen "täydellisen" puolison? Monta treffikumppania se vaati? Olen harkinnut jos liittyisin alan sivustoille ja katselisin tarjontaa siellä.
AP
[/quote]
Mieheni ja minä löysimme toisemme netistä, deittipasltalta. Minusta nettitreffit eivät ole yhtään sen väkisin väännetympiä kuin muutkaan. Ihmisellä joko on haku päällä tai ei ole. Deittipalstalle rekisteröidyistä sentään tietää, että he etsivät seurustelukumppania ja heihin voi sillä mielellä rohkeasti ottaa yhteyttä. Itse deittailin kahden nettiheilan kanssa ennen nykyistä miestäni. Lisäksi viestittelin parin muun kanssa. Taktiikkani oli toki se, että live-tapaamisiin asti päästyäni tapasin vain yhtä miestä kerrallaan ja jätin aina tapailun ajaksi deittipalstan sikseen. Ihan luonnollisesta tuo minusta tuntui.
Mieheni on aika itsenäinen luonne, oman polkunsa kulkija. Hän pitää ystäviinsä yhteyttä lähinnä verkossa, ja työpaikalla ovat sitten työkaverit. Montaa ystävää ei ole, jokunen vain. Silti mieheni on fiksu, mukava ja keskustelevainen. Kaverittomuus ehkä kertoo vain oman tilan ja rauhallisen oleilun kaipuusta. Mieheni viihtyy kotona koneella, kuntosalilla, lenkillä, mökillä... Hän tarvitsee paljon rauhoittavaa ja rentouttavaa olemista. Sen vastapainoksi hän sitten mielellään lähtee yhdessä tapahtumiin tai vaikka syömään. Sovimme yhteen.
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:12"]
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:08"]Olen kokeillut nettideittailua, mutta se tuntuu jotenkin väkisin väännetyltä. Luonnottomalta. Onko joku täällä onnistunut löytämään netistä itselleen "täydellisen" puolison? Monta treffikumppania se vaati? Olen harkinnut jos liittyisin alan sivustoille ja katselisin tarjontaa siellä. AP [/quote] Sulla taitaa olla hieman epärealistiset odotukset kumppanille. Jos haet täydellistä, joudut todennäköisesti pettymään. Lähes kaikki naiset ovat niitä ihan tavallisia tiinoja ja tainoja kaukana täydellisestä. Oot tainnut katsoa liikaa elokuvia tai haavelet jostain huippumallista joka vie sinut mukanaan onneen ja menestykseen.
[/quote]
No huh, huomasitko kenties sanassa täydellinen? Jonkun toisen roska voi olla itselle täydellinen.
Olen samassa tilanteessa, aika toivottomalta näyttää. Nettideittejä olen kokeillut, mutta olen saanut ehkä kaksi vastausta. Niin suuri miesenemmistö ettei oikein toimi. Lisäksi yksinäisyyden lääkitseminen päihteillä vähentää varmaan myös mun kiinnostavuutta
[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 23:08"]Olen kokeillut nettideittailua, mutta se tuntuu jotenkin väkisin väännetyltä. Luonnottomalta. Onko joku täällä onnistunut löytämään netistä itselleen "täydellisen" puolison? Monta treffikumppania se vaati? [/quote]
Minä olen löytänyt, mutta en deittisivustolta. "Tapasimme" netissä yhteiseen mielenkiinnonkohteeseen liittyvän yhteisön kautta. Sen aiheen lisäksi, jonka takia kumpikin sivustolla pyöri, alkoi löytyä muutakin yhteistä, tutustuttiin, ihastuttiin, rakastuttiin. Ennen sitä koitin myös huvikseni deittipalvelua ja kävin muutamilla treffeillä, mutta alkoi ahdistaa, kun miehet vaikuttivat olevan ensisijaisesti seksiä vailla.
Me oltiin (ja ollaan) miehen kanssa molemmat yksinäisiä, vähän sellaisia erakkoluonteita. Hyvin sovitaan yhteen siis senkin puolesta. En jaksaisi, jos puoliso haluaisi koko ajan järjestää kotonamme jotain pippaloita tai kavereitaan istuisi meillä iltaa harva se päivä.
Ylös. Vastailkaas nyt jotkut, jos olette päässeet yksinäisyyden suosta pois. Miten teitte sen, vai kävikö vain tuuri?