Voiko yksinäinen löytää puolisoa

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 12:39"]

Ei yksinäinen nainenkaan kelpaa koskaan kenellekään. Ihan turhaa on elää kun tietää tämän asian.

[/quote]

Höpöhöpö

Vähän vaan häiritsee tuo, että "en käy muualla kuin töissä ja salilla". Miksi et käy? Pitääkö sen naisen tulla sinne töihin, saliin tai kotiin kun nettideittailukin on epäaitoa? 

Siinä ei ole mitään vikaa että miehellä ei ole kaveripiiriä yms, mutta jos on sen lisäksi vielä asenneongelma kuten ap:lla niin siinä se tulikin. Ei kiinnosta.

up

OK AP paljastaa nyt itsestään totuuden, käyn töissä, käyn salilla ja lenkillä - siinä ovat harrastukseni. Mulla on pari kaveria joita nään silloin tällöin, harvemmin käydään baarissa tai missään tapahtumissa, en ole baareissa viihtyvää tyyppiä. Olen myös nettideittaillut, mutta en ole löytänyt niistä mitään vakavaa - ikinä.

AP on myös Tinderissä ja teki äskettäin tilin Suoli24 treffeille. Tinderin kautta olen tavannut muutamia naisia, joiden kanssa pääasiassa harrastanut seksiä, en muuta. En ole kokematon naisten suhteen, minulla on ollut paljon ns. yhden illan juttuja - suurin osa löydetty netistä, baarista löytänyt muutaman kun niissä jaksoin käydä.

Olen myös hieman yksinäinen vaikka viihdynkin melko hyvin yksin - kaipaan samanhenkistä seuraa, ns. yhteenkuuluvuuden tunnetta ja jopa sielunkumppanuutta. Olen hirveän läheisyydenkipeä ja sen takia olen pääasiassa yhden illan juttuja tai pieniä säätöjä harrastanut, seksihalut voi hävittää itsetyydyttämällä.

Tuntuu että olen vähän turtunut jopa suhteisiin ja kumppanin etsimiseen. Minulla on sellainen tunne, että en kelpaa juuri kenellekään naiselle kuin seksiin. Tosiasiassa kelpaisin parisuhteeseen, mutta he ovat poikkeuksetta yh:ta, jotka elävät aivan erilaista elämää kuin minä - tupakoivat, eivät harrasta liikuntaa, elävät epäterveellisesti. Haluan itseni kaltaisen naisen, joka elää terveellisesti ja itseään kehittäen.

Olen melko fiksu, lähelle Mensan tasoa, tosin en pidä itseäni mitenkään älykkäänä, järkevänä kylläkin. Kaipaan naiselta jonkinlaista älykkyyttä, että ymmärrämme toisiamme. Olen tehnyt paljon aloitteita ja käynyt paljon treffeillä, mutta kukaan ei saa minussa sellaista kipinää aikaiseksi, että haluaisin vakavampaa - tai minä en saa heissä.

Olen ollut rakastunut kerran elämäni aikana, rakastuin ensi silmäyksellä naiseen bussipysäkiläl ja sen jälkeen tutustuimme netissä, hän tuntui sielunkumppaniltani, mutta mokasin kaiken olemalla niin lapsellinen ja kusipää. Kadun sitä lopun ikääni :(

Minusta tuntuu, että jotkut on vain luotu olemaan yksin elämä, alan hyväksyä tämän kohtalon. Kirjoitin tämän tekstin surumielin, luultavasti saan paljon alapeukutuksia, koitin vain olla mahdollisimman totuudenmukainen tekstissäni.

Haluan kuitenkin toivottaa tsemppiä kaikille muillekkin yksinäisille, joskus se "lottovoitto" voi osua kohdalle - ehkä minullekin. :(

AP

Voi löytää. Toisista yksinäisistä ja erakkoluonteista. Mutta ap:n lista vaikuttaa melko vaativaiselta sentapaisen naisen tapaamiseen. Itse olen introvertti nainen, joka löysin miehen vasta 39-vuotiaana, sittenkään en suomalaista vaan ulkomaalaisen. 

Esim. tuolle ap:lle en olisi missään iässä kelvannut. En ole harrastanut koskaan liikuntaa enkä perusta terveellisyysasioista. En välitä myöskään itseni kehittämisestä. Olen mikä olen ja niin on hyvä. Lisäksi minulla on kammo läheisyydenkipeitä ihmisiä kohtaan, koska itse tarvitsen hyvin paljon omaa rauhaa ja tilaa. Oli superahdistavaa joskus nuorena seurustella sellaisen kanssa joka halusi jatkuvasti nyhjätä kyljessä ja kosketella ja olla lähellä. 

Vaikuttaa, että ap hakee nimenomaan sellaista naistyyppiä, sosiaalista (läheisyydenkaipuu) ja menevää (liikunnallisuus), jota hänen tyyppisensä vähemmän kavereita omaavan yksinäisen miehen on vaikea saada. Niille naisille tosiaan ap:n kaltainen voi näyttäytyä ei-jännittävänä luuserina. Ns. hissukoita olisi varmasti tarjolla paljonkin, mutta ne eivät taas kelpaa ap:lle.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 22:11"]OK AP paljastaa nyt itsestään totuuden, käyn töissä, käyn salilla ja lenkillä - siinä ovat harrastukseni. Mulla on pari kaveria joita nään silloin tällöin, harvemmin käydään baarissa tai missään tapahtumissa, en ole baareissa viihtyvää tyyppiä. Olen myös nettideittaillut, mutta en ole löytänyt niistä mitään vakavaa - ikinä.

AP on myös Tinderissä ja teki äskettäin tilin Suoli24 treffeille. Tinderin kautta olen tavannut muutamia naisia, joiden kanssa pääasiassa harrastanut seksiä, en muuta. En ole kokematon naisten suhteen, minulla on ollut paljon ns. yhden illan juttuja - suurin osa löydetty netistä, baarista löytänyt muutaman kun niissä jaksoin käydä.

Olen myös hieman yksinäinen vaikka viihdynkin melko hyvin yksin - kaipaan samanhenkistä seuraa, ns. yhteenkuuluvuuden tunnetta ja jopa sielunkumppanuutta. Olen hirveän läheisyydenkipeä ja sen takia olen pääasiassa yhden illan juttuja tai pieniä säätöjä harrastanut, seksihalut voi hävittää itsetyydyttämällä.

Tuntuu että olen vähän turtunut jopa suhteisiin ja kumppanin etsimiseen. Minulla on sellainen tunne, että en kelpaa juuri kenellekään naiselle kuin seksiin. Tosiasiassa kelpaisin parisuhteeseen, mutta he ovat poikkeuksetta yh:ta, jotka elävät aivan erilaista elämää kuin minä - tupakoivat, eivät harrasta liikuntaa, elävät epäterveellisesti. Haluan itseni kaltaisen naisen, joka elää terveellisesti ja itseään kehittäen.

Olen melko fiksu, lähelle Mensan tasoa, tosin en pidä itseäni mitenkään älykkäänä, järkevänä kylläkin. Kaipaan naiselta jonkinlaista älykkyyttä, että ymmärrämme toisiamme. Olen tehnyt paljon aloitteita ja käynyt paljon treffeillä, mutta kukaan ei saa minussa sellaista kipinää aikaiseksi, että haluaisin vakavampaa - tai minä en saa heissä.

Olen ollut rakastunut kerran elämäni aikana, rakastuin ensi silmäyksellä naiseen bussipysäkiläl ja sen jälkeen tutustuimme netissä, hän tuntui sielunkumppaniltani, mutta mokasin kaiken olemalla niin lapsellinen ja kusipää. Kadun sitä lopun ikääni :(

Minusta tuntuu, että jotkut on vain luotu olemaan yksin elämä, alan hyväksyä tämän kohtalon. Kirjoitin tämän tekstin surumielin, luultavasti saan paljon alapeukutuksia, koitin vain olla mahdollisimman totuudenmukainen tekstissäni.

Haluan kuitenkin toivottaa tsemppiä kaikille muillekkin yksinäisille, joskus se "lottovoitto" voi osua kohdalle - ehkä minullekin. :(

AP
[/quote]

Yök ei ihme että olet yksin. Järkyttävän kovat vaatimukset naiselle. Sulle ei nainen kelpaa kuin seksiin. Hyi hitto mikä mies. Kehtaatkin täällä valittaa.

Olen itse 34 v yksinäisen miehen ystävä...hän pohtii samaa kuin ap...liiku ap...mene vaikka joka viikonloppu discoon...kotoa naiset eivät sinua löydä

Ap, kaipaisit sosiaalista vuorovaikutusta. Kommentista (51) huomaa todella hyvin, ettei kokemusta ole. Kukaan ei rakastu noin nopeasti ja oikeaa tosirakkautta se ei ole nähnytkään. Lisänä vielä se, että sanot ettet usko pääseväsi rakkauden yli koskaan on huolestuttavaa ja kielii jähmeästä tunne-elämästä.

Se syy mikset kelpaa kun sänkyyn on se ettet oikeasti osaa vaan olla ihmisten kanssa. Miten muodostetaan ihmissuhteita, millaista on OIKEA intiimi läheisyys, miten ylipäänsä edes tutustutaan toisiin. Nuo ovat seikkoja, joita et selkeästikään vaan osaa.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 22:59"]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 22:11"]

[/quote]

Mulla on yksi nainen ja yksi mies kaverina, mutta hyvä kun tiedät paremmin ettei kelpaa nainen kuin seksiin.

AP

Kyllä itsevarma, itsestään huolta pitävä ja toimeentuleva mies (alle 40) aina nuorikon (20-30) rinnalleen löytää, mikäli vaan yrittää... Maailmasta niitä kuitenkin löytyy semmonen n. 600 miljoonaa FYI

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 12:56"]

Vähän vaan häiritsee tuo, että "en käy muualla kuin töissä ja salilla". Miksi et käy? Pitääkö sen naisen tulla sinne töihin, saliin tai kotiin kun nettideittailukin on epäaitoa? 

Siinä ei ole mitään vikaa että miehellä ei ole kaveripiiriä yms, mutta jos on sen lisäksi vielä asenneongelma kuten ap:lla niin siinä se tulikin. Ei kiinnosta.

[/quote]

Vai on minulla asenneongelma, kun olen epäluuloinen nettideittailua kohtaan. Noh tämä on selvä homma sitten.

AP

Minä löysin mieheni irkistä. Eipä häntä oikein muualta olisi voinut löytääkään, hän on sellainen kotona viihtyvä introvertti. Ei siinä seurustelun alkuvaiheessa jaksanut olla edes kiinnostunut miehen kavereista, ei sellainen tullut edes puheeksi. En muista olimmeko ehtineet jo naimisiin asti, kun aloin vasta kysellä, onko hänellä muita kavereita kuin työkaverit. Itselläni oli paljon vilkkaampi sosiaalinen elämä kun aloimme seurustella, mutta perheen myötä se on jäänyt vähemmälle ja nykyisin kaverit ovat netissä, harvemmin heitä livenä tapaan. 

Me viihdytään hyvin koko perhe omissa oloissamme. Riittää kun sukulaisia näkee silloin tällöin. Lapsemmekin on introvertti, joten viikonloput menee usein niin, että kaikki puuhaavat omiaan. Ja sitten välillä kokataan yhdessä ja syödään ja sen jälkeen kaikki vetäytyvät taas omiin oloihinsa :-) Me ollaan tyytyväisiä näin, ei haluta että tänne tulee vierata rikkomaan meidän kotirauhaa.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2015 klo 12:56"]

Vähän vaan häiritsee tuo, että "en käy muualla kuin töissä ja salilla". Miksi et käy? Pitääkö sen naisen tulla sinne töihin, saliin tai kotiin kun nettideittailukin on epäaitoa? 

[/quote]

No missä sen pitäisi käydä, jos sillä ei ole muita harrastuksia? Vai pitäisikö hänen aloittaa joku itselleen epäluonteva harrastus siinä toivossa, että löytää sieltä naisen? Jotain runonlausuntaa tai pitsinnypläystä? Eiköhän se omanhenkinen nainen löydy niistä harrastuksista, jotka itseä kiinnostaa. Jos käy vaan salilla ja kotona roikkuu netissä, niin se nainen löytyy sitten salilta tai netistä, kummankin vaihtoehdon kanssa on joku yhteinen harrastus :-)

Näitä aloituksia riittää. Joku mies pohtii voiko saada naista kun on sitä ja tätä. Sitten sanotaan että missään ei käydä ja nettideittailu ei kiinnosta. Mitä hyötyä on pohtia kelpaisiko tämän tai tuon ominaisuuden vuoksi, kun ei edes yritä saada ketään lähtemään treffeille? Jotkut näistä kyselijöistä eivät ehkä ole lähestyneet naista koko elämänsä aikana ja kyselevät silti.

Se miehen kaveripiiri on tärkeä sosiaalisille naisille. Nämä naiset ovat niitä jotka tekevät luontevasti aloitteita miesten suuntaan. Epäsosiaaliselle naiselle miehen kaveripiiri ei ole tärkeä. Nämä naiset eivät tee luontevasti aloitteita miesten suuntaan.

[quote author="Vierailija" time="06.06.2015 klo 22:33"]

Ei yksinäisenä naisenakaan löydä. Ei ole kavereita eikä sosiaalista elämää juuri lainkaan.

[/quote]

Niinpä.. : /

Jos sulla on ap edes suhteet sukulaisiin ok ja näät niitä niin onhan siinä jo tuttuja joille jutella.Ei ne kaverit ole mikään pakko naista saadakseen.Mutta hiljainen super hissukka ei voi olla koska eihän kukaan nainen voi sinuun ikinä sitten tutustua!Tietty jos kävisit vähän enemmän jossain niin näkisit enemmän naisiakin.Siihen auttaisi Se että sinulla on kavereita edes vaikka pari, jolloin voitte yhdessä mennä ulos tapahtumiin tapaamaan naisia.Kiinnostaako sinua mikään harrastus?Oletko kovinkin urheilullinen jotta pääsisit joukkueurheiluun?Mun veli on tosi hiljainen yms. Mutta Se aloitti paljon sitä kiinnostavia erikoisia harrastuksia ja Se on saanut tyttöystävänkin nyt.Ei mikään kavereita aina saava,mutta osaa onneksi nauttia elämästä sen minkä pystyy.Saisitko sinä vastaavaa inspiraatiota jostain?Älä myöskään ole liian aggressiivinen saadaksesi puolisoa,koska kaikki naiset eivät ole sinusta siinä mielessä kiinnostuneita mutta kavereita voivat silti olla.Älä siis käy liian iholle,jotta et ala karkoittaa naisia yli-innokkuudella(=vaikka joku nainen puhuu sinulle ei tarkoita että Se haluaa sinun kanssasi naimisiin).

Vierailija kirjoitti:

Olen samassa tilanteessa, aika toivottomalta näyttää. Nettideittejä olen kokeillut, mutta olen saanut ehkä kaksi vastausta. Niin suuri miesenemmistö ettei oikein toimi. Lisäksi yksinäisyyden lääkitseminen päihteillä vähentää varmaan myös mun kiinnostavuutta

Tämähän se on ku miehenä etsit seuraa ja mies enemmistö on joka deittipaikassa. Naisille tulvii viestejä