Pitääkö lahjatonta lasta kehua ja kannustaa?
Puolitutun lapsi on pyrkinyt jo neljänä keväänä opiskelemaan laulua eri oppilaitoksiin. Sibelius-Akatemiaan ja ammattikorkeakouluihin sekä ulkomaille. Tuon puolitutun lapsi ei osaa laulaa. Tekniikka löytyy, koska on harrastanut laulua paljon ja osaa muodostaa äänen oikein. Nuottikorvaa vaan ei yksinkertaisesti ole.
Asuvat pienellä paikkakunnalla, jossa tuon puolitutun lapsi on tietenkin kaikenlaisissa kissanristiäisissä ja monitoimitalojen avajaisissa laulamassa. Laulaa kirkon kuorossa ja vaikka missä, mutta eipä noissa piireissä nyt sillä sävelkorvalla mitään väliä olekaan.
Mua oikeasti säälittää se, että koko pikkukylä ja suku kannustaa tuota lasta pyrkimään ensi vuonna uudestaan. Ihmettelevät, ettei vieläkään saanut opiskelupaikkaa.
Miksei sille voi sanoa suoraan, että hakisi jotain muuta? Laulajaa siitä ei tule koskaan, vaikka voi aivan hyvin jatkaa lauluharrastustaan ja laulaa niin paljon kuin ikinä haluaa. Ammattilaisuuten ei taidot vain riitä.
Kommentit (52)
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 13:22"]
Jos laulaa niin pieleen ettei erota E:tä G:stä, niin miten on mahdollista että pyydetään jatkuvasti esiintymään?
[/quote]
No, ei sillä paikkakunnalla taida kukaan muu sen paremmin osata laulaa. Ja kuka nyt ei nuorta ja nättiä tyttöä (naista) haluaisi katsella? Osaa esiintyä hyvin ja ilman ääntä kuunneltaessa niitä videoita on ihan kiva katsoa. Ja kirkkokuoroon pääsee kuka vain.
ap
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 13:22"]
Jos laulaa niin pieleen ettei erota E:tä G:stä, niin miten on mahdollista että pyydetään jatkuvasti esiintymään?
Epävireistä laulua on monen tasoista. Tuskin tämän "lapsen" kohdalla nyt ihan noin karmivasta virheestä on kyse. Ehkä se on pahimmoilleen sen verran falskia, että joidenkin puukorvien mielestä se on siedettävää, mutta oikeasti kohtalaisen musikaaliset (joihin onneksi suurin osa väestöstä kuuluu) sekä akatemian ammattilaiset tajuavat totuuden.
[/quote]
Itse asiassa sekä piirtäminen että laulaminen ovat opittavissa, jos motivaatiota riittää. Ei yleensä niin pitkälle, että täysin ilman taiteellisia taipumuksia olevasta henkilöstä tulisi ammattilainen, mutta sellaiseen perustasoon kyllä, että sukujuhlissa tekee vaikutuksen. Aivot pitää vain opettaa käsittelemään tietoa lajin vaatimalla tavalla.
Yleensä ne, joilla on jo valmiiksi taipumuksia, ovat motivoituneempia harjoittelemaan ja kun ko. asia tulee heille luonnostaan, harjoittelukin on heille hauskempaa ja edistyminen paljon nopeampaa. Mutta mitään ns. lahjattomuutta ei siinä mielessä uusimpien tutkimusten mukaan ole, että jokin asia olisi täysin mahdoton opetella, jos oikein kovasti sitä haluaa.
Tietysti ammatinvalinnassa kannattaa käyttää järkeäkin, mutta joskus ihmisten pitää vain antaa hakata päätään seinään tarpeeksi kauan, että he tekevät itse omat johtopäätöksensä.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 13:11"]
Ei tarvitse, mutta saa jos haluaa. Se lahjattomuuskin kun on usein mielipideasia, eikä välttämättä ap:n tai jonkun muun mielipide ole edes totuus.
Itseänihän ei todellakaan kannustettu eikä kehuttu. Minä olin yläasteella ja osin vielä lukiossa hyvin kiinnostumaton koulunkäynnistä. Pojat ja "kartsalla" kännissä hilluminen vain kiinnosti. Koulu siis meni huonosti. Mutta minä päätin lukiossa että haluan yliopistoon. Vieläpä matemaattiselle alalle, jolla isänikin on. Tuntui että koko maailma yritti latistaa minua. "Ei siitä mitään tule", "Ei meidän suvussa ole lukuihmisiä", "Miksi juuri matemaattinen ala kun olet niin lahjaton juuri matematiikassa, lyhyt matematiikka lukiossakin oli niin kovin vaikeaa". Minä kuitenkin päätin että näytän niille lyttääjille ja valmistuin 4 vuodessa maisteriksi, ja olen erinomaisesti näin lahjattomanakin pärjännyt alani töissä jo 16 vuotta...
Entä sitten jos minulle olisi käynyt kuten tuolle pojalle, että vaikka olisin kuinka hakenut lukemaan toivomaani alaa, en olisi vaan päässyt. Tai olisin päässyt mutta eis iitä olisi tullut mitään. No, enköhän minä jossain vaihesesa olisi ymmärtänyt lopettaa pään hakkaamisen kiviseinään ja luovuttanut. Kannustajilla tai ilman niitä. Mutta siinäkin tapauksessa toivon että olisi joko kannustettu (saamaan kaikki irti itsestä ja uskomaan itseen) tai oltu sanomatta mitään, ei yritetty murskata unelmiani lahjattomuuspuheilla.
[/quote]
Sävelkorkeuden erottamiskyky ei ole mielipideasia. C on eri nuotti kuin D, vaikka jonkun mielestä niillä ei olisi mitään eroa.
[/quote]
En minä toki sitä väitäkään etteikö ne olisi eri nuotteja. Enkä sitäkään etteikö tämä henkilö tällä hetkellä laulaisi sitten väärin kun kerran niin sanot. Mutta epäilen vähän sitä onko tuo muka oikeasti asia jota ei voisi oppia. Kun olen nähnyt miten lapsetkin omassa talossa oppii sitä nuotissa pysymissä konsolipeli-musiikkiohjelmien kanssa, jossa ohjelma antaa palautteen siitä menikö sävel oikein vai ei.
[/quote]
Hyvin yksinkertaista! Nämä mainitsemasi lapset ovat perusmusikaalisia, joten heillä on sisäänrakennettuna valmiudet oppia.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:48"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 12:36"]
Miten ihmeessä tiedät puolitutun asiat noin hyvin? Ja miksi ihmeessä puolitutun asiat vaivaavat sinua noin paljon?
Tilanne kuullostaa lä'hinnä ämmien juoruilukerhon vuosikokoukselta, joissa pääsääntöisesti käsitellään ja tiedetään muiden asiat paremmin kuin omat =)
Puhumattakaan nyt sinun omasta täydellisestä sävelkorvasta... eikö niin?
[/quote]
Olen itse muusikko, joten luulisin, että tiedän jotain. Puolituttu on Facebook-kaverini, joka jakaa kaikki asiat lapsestaan. Tänään sai tiedon, ettei lapsi taaskaan päässyt Sibelius-Akatemiaan ja koko kylä kommentoi, miten se voi mitenkään olla mahdollista.
On olemassa taitoja, joita voi harjoittaa ja opetella. Kuka tahansa voi oppia puhumaan kiinaa. Sokeaa ei voi opettaa näkemään, eikä kuuroa kuulemaan. Jos tuo lapsi ei itse erota E:tä G:stä, niin vuosikymmentenkään harjoitus ei vain auta. Pienistä virheistä voi päästä eroon, mutta jos ei millään tavalla erota sävelkorkeuksia toisistaan, niin eihän sellainen voi ikinä päästä opiskelemaan laulua mihinkään.
Puolituttu on ladannut näitä lauluesityksiä Facebookiin aika monta kymmentä, joten en perusta tätä mielipidettäni vain yhdelle epäonnistuneelle kappaleelle.
ap
[/quote]
Suomi on pullollaan muusikoja ja kuvataiteilijoita, jotka eivät kykene elättämmän itseeään. Siinä mielessä sääli, että joku kannustaan lastaan ko. uralle.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 13:33"]
Itse asiassa sekä piirtäminen että laulaminen ovat opittavissa, jos motivaatiota riittää. Ei yleensä niin pitkälle, että täysin ilman taiteellisia taipumuksia olevasta henkilöstä tulisi ammattilainen, mutta sellaiseen perustasoon kyllä, että sukujuhlissa tekee vaikutuksen. Aivot pitää vain opettaa käsittelemään tietoa lajin vaatimalla tavalla.
Yleensä ne, joilla on jo valmiiksi taipumuksia, ovat motivoituneempia harjoittelemaan ja kun ko. asia tulee heille luonnostaan, harjoittelukin on heille hauskempaa ja edistyminen paljon nopeampaa. Mutta mitään ns. lahjattomuutta ei siinä mielessä uusimpien tutkimusten mukaan ole, että jokin asia olisi täysin mahdoton opetella, jos oikein kovasti sitä haluaa.
Tietysti ammatinvalinnassa kannattaa käyttää järkeäkin, mutta joskus ihmisten pitää vain antaa hakata päätään seinään tarpeeksi kauan, että he tekevät itse omat johtopäätöksensä.
[/quote]
Tutkimukset ja tutkimukset! Turha vedota mihinkään tekemällä tehtyihin tutkimuksiin, jossa ihmiset valitaan satunnaisesti, syventymättä lähtökohtiin. Tai toinen vaihtoehto on se, että valitaan henkilöt niin, että tulos saadaan näyttämään Siltä miltä halutaan!
En oikein tiedä, eikö tuossa iässä ihmisen muutenkin pitäisi enemmän hakea kannustusta tai palautetta muualta kuin omilta vanhemmilta, mikäli he eivät kyseisen alan asiantuntijoita ole? Ja itse asiassa kaiken järjen mukaan tuossa vaiheessa lapsi (siis itse asiassa aikuinen) olisi tajunnut ettei vanhempien mielipide ole millään muotoa objektiivinen. En nyt taidetta koskaan lapsena harrastanut, mutta kouluaineissa jne luotin kyllä lukioiässä ja itse asiassa yläasteellakin enemmän opettajien tietämykseen, enkä edes vanhemmilta hakenut palautetta urasuunnitelmiin, kun selvää oli ettei heillä tähän ollut rahkeita. Olen kuvitellut että normaaliin kasvamiseen kuuluu sen ymmärtäminen etteivät vanhemmat ole kaikkitietäviä ja että omien lastensa suhteen he ovat täysin subjektiivisia (yleensä), joko positiivisessa mielessä tai negatiivisessa, esim monet ajattelvat ettei lapsi voi olla hyvä asioissa joissa he itsekääne ivät ole pärjänneet. eri asia, jos vanhemmat ovat alan ihmisiä mutta ainakin sivusta seurattuna he tällöin ovat myös aika suoria sen suhteen jos lapsen vahvuudet ja lahjakkuudet eivät ole samalla alalla. Ilmeisesti siis nykyajan lapset eivät kypsy ollenkaan, kun vanhempien mielipide vielä aikuisenakin on jotain jumalan sanaa.
toinen asia sitten on mikä on jo aiemminkin mainittu että taidealalla lahjakkaallekin voi tehdä tiukkaa saada elantoa.
Vähän sama kun lahjaton jääkiekkojunnu on menossa Nhl:ään. Luulin että on vitsi mutta tosissaan ovat...tosin nyt tajuavat, että tarvitaan myös se puuttuva lahjakkuus.
Siksi, että on keskinkertaisuus, jota maallikot kehuvat. Kukaan ei ilmeisesti kykene sanomaan, että laulat kauniisti, mutta et ole niin lahjakas että olisit Sibeliusakatemia ainesta. On eriasia olla hyvä laulaja jossain pikkukaupungissa, kuin olla hyvä koko maan mittakaavassa, puhumattakaan että olisi kansainvälistä tasoa.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 13:21"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 13:11"]
Ei tarvitse, mutta saa jos haluaa. Se lahjattomuuskin kun on usein mielipideasia, eikä välttämättä ap:n tai jonkun muun mielipide ole edes totuus.
Itseänihän ei todellakaan kannustettu eikä kehuttu. Minä olin yläasteella ja osin vielä lukiossa hyvin kiinnostumaton koulunkäynnistä. Pojat ja "kartsalla" kännissä hilluminen vain kiinnosti. Koulu siis meni huonosti. Mutta minä päätin lukiossa että haluan yliopistoon. Vieläpä matemaattiselle alalle, jolla isänikin on. Tuntui että koko maailma yritti latistaa minua. "Ei siitä mitään tule", "Ei meidän suvussa ole lukuihmisiä", "Miksi juuri matemaattinen ala kun olet niin lahjaton juuri matematiikassa, lyhyt matematiikka lukiossakin oli niin kovin vaikeaa". Minä kuitenkin päätin että näytän niille lyttääjille ja valmistuin 4 vuodessa maisteriksi, ja olen erinomaisesti näin lahjattomanakin pärjännyt alani töissä jo 16 vuotta...
Entä sitten jos minulle olisi käynyt kuten tuolle pojalle, että vaikka olisin kuinka hakenut lukemaan toivomaani alaa, en olisi vaan päässyt. Tai olisin päässyt mutta eis iitä olisi tullut mitään. No, enköhän minä jossain vaihesesa olisi ymmärtänyt lopettaa pään hakkaamisen kiviseinään ja luovuttanut. Kannustajilla tai ilman niitä. Mutta siinäkin tapauksessa toivon että olisi joko kannustettu (saamaan kaikki irti itsestä ja uskomaan itseen) tai oltu sanomatta mitään, ei yritetty murskata unelmiani lahjattomuuspuheilla.
[/quote]
Sävelkorkeuden erottamiskyky ei ole mielipideasia. C on eri nuotti kuin D, vaikka jonkun mielestä niillä ei olisi mitään eroa.
[/quote]
En minä toki sitä väitäkään etteikö ne olisi eri nuotteja. Enkä sitäkään etteikö tämä henkilö tällä hetkellä laulaisi sitten väärin kun kerran niin sanot. Mutta epäilen vähän sitä onko tuo muka oikeasti asia jota ei voisi oppia. Kun olen nähnyt miten lapsetkin omassa talossa oppii sitä nuotissa pysymissä konsolipeli-musiikkiohjelmien kanssa, jossa ohjelma antaa palautteen siitä menikö sävel oikein vai ei.
[/quote]
Mutta jos ihminen on vuosikausia opetellut ja tosissaan harrastanut tuota laulamista (ammattilaisten johdolla), eikä vielä aikuisiässäkään osaa niin ehkei siitä laulamisesta kannattaisi ammattia haaveilla? Ei sitä kaikki opi. Toisaalta lapsethan taas oppii ( ne, jotka on oppiakseen), joten ei siitä voi vetää johtopäätöstä että jokaikinen ihminen oppii tämän kun mun lapsetkin.
En ehkä suoraan sanoisi, mutta ehdottelisin vaikka jotain loukkaamatta. "Kannattaisiko vaikka välissä hakea vähän paremmin työllistävää ammattia ja sen jälkeen kokeilla uudestaan jos vaikka tärppää?" jne
Ei lapselle pitäisi luoda ja vahvistaa täysin epärealistista käsitystä omista kyvyistä. Siinä tekee vain hallaa lapselle. Vaikka jokaista lasta pitää kehua ja kannustaa, niin ei tuolla tavalla :(