Vuoroviikko, isommista hankinnoista ongelma
Lapsi on vuoroviikoin kummankin vanhemman luona, se on ihan sovittu juttu ja siitä ei ole ongelmaa. Elatusmaksuja ei puolin tai toisin ole, kumpikin vanhempi hoitaa omaan kotiinsa lapselle tarvittavat asiat. Tämä toimii ihan hyvin. Ongelmana on se, että isommat hankinnat ollaan sovittu maksettavan puoliksi, mutta tämä menee lähinnä niin, että asioista ei neuvotella, vaan toinen vanhempi hankkii ja laittaa vaan viestiä, että se ja se maksoi sen verran. Eli isommista hankinnoista ei ole minkään sortin neuvotteluja ja siitä, miten toisen vanhemman talous niitä kestää. Tulotaso on molemmilla kuitenkin aika sama.
Miten asian voisi oikein ratkaista? Asiasta on kyllä sanottu, mutta menee suhteellisen kuuroille korville :/
Kommentit (5)
Kyllä kannattaisi melkein sopia niin, että toinen vanhemmista hankkii hankinnat pääasiassa, ja toinen maksaa hänelle niistä elareita.
Meillä ei ole vuoroviikkosysteemiä, enkä todellakaan sitä halua. On paljon selkeämpää, että on elatusmaksut käytössä. Minä hankin kaikki isommat hankinnat (no, pienemmätkin), maksan harrastukset ym. Meille sanottiin oikeudessa jopa, että on parempi, että on jokin tietty summa kuukaudessa sovittu.
Meillä ei tosin ole vuoroviikkosysteemiä. Lapset ovat kahden viikon aikana 5 yötä isänsä luona.
Siis epäselvä viesti tuo äskeinen (3).
En muutenkaan halua vuoroviikkosysteemiä, mutta selkeää on, että on jokin summa sovittu, mikä maksetaan toiselle vanhemmalle kuukaudessa siitä, että tämä ostaa isommat hankinnat ja maksaa harrastukset yms.
Tulisin hulluksi, jos eksän kanssa pitäisi joka vaiheessa asioista vääntää ja olla kaikista ostoksista yhteydessä.
Mitä ne isommat hankinnat ovat? Tulee mieleen puhelin ja harrastusmaksut?
Mitä ne isommat hankinnat ovat? Tulee mieleen puhelin ja harrastusmaksut?
Miten usein niin isoja hankintoja sitten tulee? Joku läppäri? Talvikamppeet ja kegät? Fillari?