Opekollegat! Miten olisitte arvostelleet?
Ysiluokan B-ruotsi. Oppilas saanut kasilla 9 ja 9. Ysiluokalla kursseista 9 ja 10. Ysin numerot painotetaan kahdella. Jos lasken oikein, keskoarvo 9,33. Oppilas ihmetteli, miksei saanut kymppiä päättötorkkaan. On tunneilla mukana, sanakokeet lähes kymppiä. Annoin ysin, koska ei kuitenkaan aivan kympin tasoa. Miten olisitte toimineet itse?
Kommentit (44)
Eli AP mokasi. Harmillinen juttu, erityisesti oppilaan kannalta, joka koki vääryyttä ja vielä osasi sitä ääneen ihmetellä. Ei taida muistella sinua lämmöllä, mutta ei tainnut olla suosikkioppilaasikaan, joten eipä sillä niin väliä. Kaikki olemme joskus kokeneet vääryyttä. Kuka missäkin.
Sinulta on tainnut jäädä tämä lukematta tai ainakin sisäistämättä.
Lukekaapa tämä niin vanhemmat kuin opettajatkin.
Toivon että arviointi otetaan uudestaan tarkasteluun ja todistuksen arvosana korjataan.
Olisiko täydennyskoulutuksen paikka?
Koska yläasteen opinnot oli yleensä kurssitettu ja jaksotettu, monissa kouluissa otettiin käyttöön lukion tyyppinen menettely, jossa oppilaan päättöarvosana muodostui vuosiluokkien 7-9 lukuvuosi- tai jaksoarviointien arvosanojen perusteella. Eri koulut kehittivät omia mallejaan, jossa eri vuosiluokkien kurssiarvosanat vaikuttivat päättöarvosanaan tietyn matemaattisen kaavan ja kertoimen mukaisesti. Myös hallinto-ohjelmat ohjasivat koulujen arviointikäytäntöjä tähän suuntaan. On huomattava, että valtakunnalliset päättöarvioinnin ohjeet eivät ole koskaan ohjeistaneet edellä kuvatun kaltaiseen menettelyyn päättöarvosanan muodostamisessa.
Useissa kouluissa aiemmin noudatettu käytäntö, jossa oppilaan päättöarvosana muodostetaan 8-9 luokkien (tai 7–9 luokkien) kurssiarvosanoista ei ota huomioon yhtä keskeistä muuttujaa: oppilaan oppimisen edistymistä ja osaamisen paranemista. Vaikka esimerkiksi 8. luokan kurssiarvosana tai lukuvuositodistuksen arvosana kuvaisi täysin oikein oppilaan osaamista tuolloin, on joka tapauksessa kyse menneestä ajasta, ja tilanne on voinut muuttua oleellisestikin sen jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 21:22"]
Olisiko täydennyskoulutuksen paikka?
Koska yläasteen opinnot oli yleensä kurssitettu ja jaksotettu, monissa kouluissa otettiin käyttöön lukion tyyppinen menettely, jossa oppilaan päättöarvosana muodostui vuosiluokkien 7-9 lukuvuosi- tai jaksoarviointien arvosanojen perusteella. Eri koulut kehittivät omia mallejaan, jossa eri vuosiluokkien kurssiarvosanat vaikuttivat päättöarvosanaan tietyn matemaattisen kaavan ja kertoimen mukaisesti. Myös hallinto-ohjelmat ohjasivat koulujen arviointikäytäntöjä tähän suuntaan. On huomattava, että valtakunnalliset päättöarvioinnin ohjeet eivät ole koskaan ohjeistaneet edellä kuvatun kaltaiseen menettelyyn päättöarvosanan muodostamisessa.
Useissa kouluissa aiemmin noudatettu käytäntö, jossa oppilaan päättöarvosana muodostetaan 8-9 luokkien (tai 7–9 luokkien) kurssiarvosanoista ei ota huomioon yhtä keskeistä muuttujaa: oppilaan oppimisen edistymistä ja osaamisen paranemista. Vaikka esimerkiksi 8. luokan kurssiarvosana tai lukuvuositodistuksen arvosana kuvaisi täysin oikein oppilaan osaamista tuolloin, on joka tapauksessa kyse menneestä ajasta, ja tilanne on voinut muuttua oleellisestikin sen jälkeen.
[/quote]
Ja samasta tekstistä:
Perusopetuksen päättövaiheessa on siis periaatteessa nähtävissä ja arvioitavana kaikki se osaaminen, jota oppilaalle on kertynyt ja jota hän eritavoin osoittaa, oli se sitten peräisin mistä oppimisen vaiheesta tahansa. Päättöarvosanan muodostamista ei kuitenkaan ole syytä sitoa edellisten vuosien arvosanoihin. Oleellistahan on, mitä oppilas koulun päättyessä osaa, ei se, minkä tasoista hänen osaamisensa on ollut joitakin vuosia aiemmin oppimisprosessin varhaisemmassa vaiheessa.
Ei:
"Sinä osaat kyllä nyt koulun päättyessä ruotsia kuin Svensson, Kuuno-Irmeli, mutta kun vuosi sitten osasit sitä heikommin kuin Katainen, niin nyt saat todistukseen kasin."
Kyllä:
"viime vuonna olit vielä apuoppilas ruotsissa Kuuno-Irmeli, mutta nyt voisit mennä skånelaisesta maanviljelijästä, bra jobbat och 10!".
Minusta sekä ysi että kymppi ovat näiden tietojen perusteella yhtä mahdollisia. Itse olen matikan ope yläkoulussa.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 19:55"]Opetan ainetta, jossa päättöarvioinnin kriteereistä suuri osa koskee seitsemännen tai kahdeksannen luokan sisältöjä. Niistä ei yhdeksännellä puhuta sanaakaan, joten arviointiin on otettava mukaan aikaisemmat vuodet. Huom! Opettaja ei päätä päättöarvioinnin kriteerejä vaan ne lukevat opsissa. [/quote] Niinhän ne lukee ja niissä nimenomaan lukee se että arvosana sen mukaan mitä oppilas on oppimisessaan saavuttanut peruskoulun päättyessä.
[/quote]
Tämä siis sisältää kaikki jaksoarvosanat, koska eihän viimeinen jakso kerro kuin viimeisen jakson aikana opittujen asioiden arvon.
Eri kouluissa on eri menetelmät. Joissain kouluissa kurssit katsotaan irrallisiksi toisistaan, ja perättäisistä jaksoista voi saada ensin 9 ja sitten 5. Päättönumero lasketaan keskiarvosta. Toisissa kouluissa arvosanat kulkevat letkassa, jolloin jostain kurssista voi saada vaikka ysin ja seuraavasta kasin, vaikka jälkimmäisessä jaksossa olisi tullut kokeesta viitonen. Silloin katsotaan, että ysistä lasketaan alaspäin, koska on mennyt huonosti.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 22:17"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 19:55"]Opetan ainetta, jossa päättöarvioinnin kriteereistä suuri osa koskee seitsemännen tai kahdeksannen luokan sisältöjä. Niistä ei yhdeksännellä puhuta sanaakaan, joten arviointiin on otettava mukaan aikaisemmat vuodet. Huom! Opettaja ei päätä päättöarvioinnin kriteerejä vaan ne lukevat opsissa. [/quote] Niinhän ne lukee ja niissä nimenomaan lukee se että arvosana sen mukaan mitä oppilas on oppimisessaan saavuttanut peruskoulun päättyessä.
[/quote]
Tämä siis sisältää kaikki jaksoarvosanat, koska eihän viimeinen jakso kerro kuin viimeisen jakson aikana opittujen asioiden arvon.
Eri kouluissa on eri menetelmät. Joissain kouluissa kurssit katsotaan irrallisiksi toisistaan, ja perättäisistä jaksoista voi saada ensin 9 ja sitten 5. Päättönumero lasketaan keskiarvosta. Toisissa kouluissa arvosanat kulkevat letkassa, jolloin jostain kurssista voi saada vaikka ysin ja seuraavasta kasin, vaikka jälkimmäisessä jaksossa olisi tullut kokeesta viitonen. Silloin katsotaan, että ysistä lasketaan alaspäin, koska on mennyt huonosti.
[/quote]
Eli täysin ops:n vastaisesti (kts. aiempien viestien lainaukset)? Eikö kouluissa osata lukea suosituksia, vai eikö niistä vain välitetä?
kysyn tätä tosissani, ihmetyttää?
Jos on kympin oppilas, on kympin oppilas. Kymppiä ei saa, jos on vain lähes kympin oppilas.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 22:25"]
Jos on kympin oppilas, on kympin oppilas. Kymppiä ei saa, jos on vain lähes kympin oppilas.
[/quote]
Eikö kielen osaaminen ole mielestäsi kumulatiivistä? Eli jos loppupäässä osaaminen on 10 tasoa niin se ei riitä? Ei siinä ole kyse samasta kuin oppiaineissa, joissa kurssit saattavat käsitellä saman aineen eri osa-alueita, vaan kielen osaamisesta. Outo lähestymistapa, mekaaninen numeratiivinen ajattelu, sen sijaan että ajattelisi ihmislähtöisesti, humaanisti. Onko humanistinen tiedekunta nimetty väärin?
Tällä opekollegalla särähtää heti korvaan tuo, että ysiluokka painotetaan kahdella. Ei päättöarvosanaa anneta minkään keskiarvon mukaan eikä edes painottaen mitään. Päättöarviointi annetaan sen mukaan mitä hyvän osaamisen kriteereistä sanotaan päättöarvioinnista. Sekin on tietysti hankalaa, koska hyvän osaamisen kriteerit kertoo vain sen, että onko oppilas kasin tasoa vai yli ei sitä, että onko ysin vai kympin tasoinen.
Työkaverit ovat usein sanoneet, että jos pitää miettiä, että onko numero ysi vai kymppi, niin sitten se on ysi. Itse opetan ainetta, joka ei ole kertyvä, joten minulla arviointi on hivenen toisenlaista kuin kielissä. Äkkiseltään kuulostaa, että tuosta voisi antaa sekä ysin että kympin ja tuskin kovin kauas menee.
Miksi tätä mietit nyt?
Suosittelen vanhemmalle valitusta. Ensin rehtirille ja sitten aviin. Opettajat takaisin koulunpenkille. Luokattoman ala-arvoista ettei tunneta päättöarvioinnin kriteereitä.
Todellakaan enää aikoihin ei ole laskettu keskiarvoja.Itse opetan ainetta joka ei kumuloidu joten ei tarkkaa kuvaa tästä . Tuntiaktiivisuus ratkaisisi mielestäni tässä asian .
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 22:30"]
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 22:25"]
Jos on kympin oppilas, on kympin oppilas. Kymppiä ei saa, jos on vain lähes kympin oppilas.
[/quote]
Eikö kielen osaaminen ole mielestäsi kumulatiivistä? Eli jos loppupäässä osaaminen on 10 tasoa niin se ei riitä? Ei siinä ole kyse samasta kuin oppiaineissa, joissa kurssit saattavat käsitellä saman aineen eri osa-alueita, vaan kielen osaamisesta. Outo lähestymistapa, mekaaninen numeratiivinen ajattelu, sen sijaan että ajattelisi ihmislähtöisesti, humaanisti. Onko humanistinen tiedekunta nimetty väärin?
[/quote]
Yhdessä kurssissa on voitu kirjoittaa essee, toisessa pitää suullinen esitelmä, kolmannessa on ollut kielioppia jne. Ei kielen opiskelunkaan tarvitse mikään samanlaisena pysyvä jatkumo olla.
Onpa tällä palstalla paljon opettajia, vai liekö jotkut muut vastailleet...
Mä ymmärrän tuon sun arvioinnin siinä mielessä että kyseessä on ratkaisu 9 ja 10 välillä ja 10 vaatii erinomaista osaamista. Eli minusta arvioit ihan oikein. Jos tuo sama ongelma ois ollut huonompien arvosanojen välillä, vaikka tyyliin 6 vai 7, niin sitten se 7 ois ollut oikeampi ratkaisu.
[quote author="Vierailija" time="31.05.2015 klo 22:38"]
Suosittelen vanhemmalle valitusta. Ensin rehtirille ja sitten aviin. Opettajat takaisin koulunpenkille. Luokattoman ala-arvoista ettei tunneta päättöarvioinnin kriteereitä.
[/quote]
Minäkin suosittelisin vanhemmille valitusta. Voisit valittaa heille siitä, että seuraisivat alaikäisen lapsensa opintoja tarkemmin, niin kuin laki vaatii. Kun lapsi on täyttänyt 18, sitten voi valittaa suoraan lapselle.
En ymmärrä, miksi tällaista asiaa kysellään vauvapalstalla...Itse kyselisin ennemmin kieltenopettajien liitosta tai alan foorumeilta. Ja täällä taatusti vastailevat muutkin kuin opettajat!
Älä liikaa sure, ap. 10 on numero, johon vaaditaan tosi paljon, ja jos olet arvioidessasi ollut sitä mieltä, ettei päättöarvosana voi olla 10, olet todenmäköisesti oikeassa. Itse olen äikänope, ja päättöarviointi on yleensä aika selkeää, niin hyvin opin oppilaiden taidot tuntemaan. Silti joukossa on aina muutamia, joiden kohdalla joudun todella miettimään. Tänä vuonna käänsin kolmen "siinä rajalla" olleet numerot ylöspäin (seiskasta kasiin tai kasista ysiin), minkä lisäksi annoin kympin kahdelle sellaiselle, joilla ei aiemmin ollut kymppiä ollut, mutta jotka näyttivät todelliset taitonsa ysin kevään haasteissa. Yksi oppilas taas löi ihan läskiksi ysin kevään, ja se valitettavasti näkyi myös arvosanassa. Yksi tapaus kuitenkin muistuttaa omaasi: oppilaalla on ollut välillä ysi, välillä kymppi, mutta todellinen taso on ehdottomasti 9 (oikeinkirjoituksessa on puutteita, oppilas esim. tekee edelleen ysin keväällä yhdyssanavirheitä, vaikka panostus ja muu osaaminen erinomaisia ovatkin). Tiedän, että oppilas itse olisi sen kympin halunnut.
Ymmärrän, että vanhemmat katsovat näitä asioita eri näkökulmasta. Joku kysyy, mitä ope menettää antamalla paremman numeron. Itse ajattelen niin, että vaikka arvioinnin tulee olla kannustavaa, sen on oltava myös realistista. Kun oppilas hakee arvosanoilla seuraavalle asteelle, kyse on desimaaleista. Sekin on väärin, jos arvosanassa on hyvänmielenlisää, jonka ansiosta oppilas ohittaa todellisilta taidoiltaan parempia ikätovereita tiukassa hakutilanteessa.
Tietämättömille tiedoksi: 8. ja 9. luokan suoritukset otetaan huomioon päättöarvioinnissa. Tämä on valtakunnallinen ohjeistus, jota jokaisen opettajan tulee noudattaa. Poikkeuksena tietysti ne aineet, joita ei opiskella 8. ja/tai 9.luokalla.