Pahimmat "tää ei kai haittaa"-kokemukset

Juuri nyt, tiistaina 24.3.2026 kello 19:54, bussissa 41 menossa Pohjois-Haagan asemalle, sinä IDIOOTTI ÄITYLI kahden vahinkokersas kanssa, jotka levitittw vaununne ja ahterinne pitkin KOKO vaunutilaa, vaikka pyysin väistämään, niin KYLLÄ HAITTASI. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsuin kaverin meille syömään ja tarjosin kanakeittoa. Kaveri pokkana onki keitosta isot kanapalat lautaselleen ja kun sanoin että tuohan on keittoa, josta otetaan myös lientä tasapuolisesti, vastasi "ei se haittaa". Enpä kutsunut enää kylään ja myöhemmin katkasin välitkin kun tyyppi yritti hyötyä minusta. 

Meillä vieras teki vähän samoin. Oli ruuaksi kanapihvejä ,kastike ja perunat  ja salaattia. Vieras otti perunoita ja pihvit mutta jätti lautaselle kaiken muun paitsi ne pihvit, ne kyllä söi hyvällä ruokahalulla.  Seuraavalla kerralla valmistan ihan vaan "tavallista", vaikka jauhelihakiusausta.  Siinäpä sitten valitsee ne parhaat palat.

Miks tommosta moukka-ri pu li aivoa ees kutsuttais uudestaan kylään? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lupasin korjata työkaverin trikooneuleesta silmäpaon. Hän toi seuraavana päivänä muovikassillisen perheensä vaatteita, jotka ajatteli saavansa korjatuiksi siinä samalla. Saatteeksi hän sanoi, että nämä hänen miehensä vaatteet ovat pesemättä, koska hän pesisi ne vasta sitten, kun ne on korjattu. Kyllä haittasi.

Mikä on silmäpao?? :O

Se on tyhmien versio sanasta silmäpako, kun tyhmät eivät osaa taivuttaa aanoja eivätkä käyttää tieson etsimisen tueksi hakukoneita, kuten googlea. 😂

Mistä sinä haet tiesosi? 

Paremmasta paikasta kuin sinä "paosi". Mene töihin siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Audi oli parkkeerattu ruutuuni, kun tulin yövuorosta kotiin. 

Tein laittomat eli motitin auton ruutuun omalla autollani ja laitoin pyyhkijän alle lapun:

Käytä toki ruutuani. Oma autoni siirtyy tästä klo 20. Ei kai haittaa.

Ilmeisesti oli haitannut, kun oli ajanut nurmikon kautta ja puskan yli pois.

Hmm, mitenköhän tuo automerkki liittyy tarinaan?

Jos sinulla olisi rahaa, omistaiait varmasti audin. Asenteeai on yhtä ala-arvoinen ja vaikutat yhtä tyhmältä kuin monet muut audistit. 

Ei kai haittaa, ettet osaa kirjoittaa?

Ei haittaa yhtään, hyvin pärjään 😎🤑

Kaverini äiti lainasi lehteäni ja palautti sen aivan riekaleina, kansi kuulakärkikynälkä sotkettuna. Aikuinen ihminen. En teininä uskaltanut mitään sanoa mutta kyllä ärsytti ja haittasi. 

Juhliin änkeytyjät. Kun pyydät ystävää juhliisi niin hän kysyy haittaako jos puoliso, lapsi, naapuri, mummi tai kummikin tulisi. Haittaa se! Kun on suunnitellut juhlat tiettyyn tilaan, tietyllä budjetilla niin yksikin ylimääräinen haittaa. 

Suurpiirteinen kusipäinen naapuri varaa pesutupavuoronsa mutta tulee paikalle tunnin etuajassa, kailottaa puhelimeen jotain kammottavia juttuja ja leviträä pyykkikassinsa ja pesuaineensa pitkin pyykkitupaa. Sanpi että oho hups hihihihi hän myisti ajan väärin mutta sinähän et varmaan enää pyykkää vai mitä.

Kyllä haittasi. Kyllä pyykkäsin. 

Ajoin moukas rappuun ja laitoin koneeseen veetuillakseni pari rättiä tunniksi pyörimään. 

Vierailija kirjoitti:

Kaverini äiti lainasi lehteäni ja palautti sen aivan riekaleina, kansi kuulakärkikynälkä sotkettuna. Aikuinen ihminen. En teininä uskaltanut mitään sanoa mutta kyllä ärsytti ja haittasi. 

Mulle kävi vähän vastaava yliopistossa noin 15 v sitten, mutta kyseessä oli kurssikaveri joka pyysi lainaan oppikirjaa, jota ei itse ollut syystä x ostanut ja minulla se oli. Hyvää hyvyyttäni annoin sen vähäksi aikaa lainaan. Kirja palautui täynnä lyijykynällä ilman viivotinta tehtyjä sotkuisia alleviivauksia. Tyyppi ei sanallakaan edes viitannut siihen, että olisi tuhonnut kirjan. Nykyäänhän tuota ongelmaa tuskin enää tulee, kun ei kirjojakaan taida olla enää käytössä missään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin ohiksena, käy sääliksi tuota 2 v pikkusisarusta. Varmasti isona välit poikki isosisarukseen ja vanhempiin.

Toinen ohis täällä, on tosiaan surullista. Miten voi olla noin totaalisen "älyttömiä" vanhempia. Voi pikkusisarus ressukka.  Tosin luulen että meikäläisen temperamentilla olisin vieraana kyllä sanonut nätisti jotain , myös lapselle hänen ymmärtämis tasoisesti. 

Se isompi ei varmaan ollut ns. normaali.

Sääli, etteivät vanhemmat hallinneet tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini äiti lainasi lehteäni ja palautti sen aivan riekaleina, kansi kuulakärkikynälkä sotkettuna. Aikuinen ihminen. En teininä uskaltanut mitään sanoa mutta kyllä ärsytti ja haittasi. 

No, mun lehti ei edes tullut takaisin. Lainaaja "lainasi" edelleen, vaikka nimenomaan sanoin, että haluan sen takaisin, koska siinä on se tietty resepti, jonka takia hänkin sen halusi lainaan.

Vierailija kirjoitti:

Juuri nyt, tiistaina 24.3.2026 kello 19:54, bussissa 41 menossa Pohjois-Haagan asemalle, sinä IDIOOTTI ÄITYLI kahden vahinkokersas kanssa, jotka levitittw vaununne ja ahterinne pitkin KOKO vaunutilaa, vaikka pyysin väistämään, niin KYLLÄ HAITTASI. 

En ollut tilanteessa mukana enkä todistamassa mitä siinä oikeasti kävi, joten en osaa sanoa oliko pyyntösi asialliseen sävyyn tehty. On kuitenkin selvää että tilaa pitää tehdä ja antaa, ja lapsia tulee opettaa huomioimaan kanssamatkustajat mahdollisimman varhain.
Ei silti tarvitse haukkua yhtäkään lasta vahingoksi. Ymmärrän turhautumisesi silti oikein hyvin. 
 

Vierailija kirjoitti:

Tämä varmaankin sopii tähän jatkoksi. 

Olin jokin aika sitten vieraana lapsen syntymäpäiväjuhlilla. Päivänsankari täytti 2 v. Hänellä on vähän yli 4 v. isosisarus. 

Veimme synttärisankarille lahjaksi pattereilla toimivan lelun, sekä pienemmän lelun/sisustusesineen. Isosisarus otti paketit ja alkoi repiä niiden papereita, vaikka hänelle sanottiin, että ne kuuluvat pikkusisarukselle.

Kun pattereilla toimiva lelu oli kasattu, isosisarus alkoi välittömästi leikkiä sillä. Pikkusisarus yritti lähestyä lelua, mutta isosisarus omi sen täysin. Hetken päästä vanhemmat sanoivat, että nyt on pikkusisaruksen vuoro. Isosisarus nosti kuitenkin hirveän itku- ja raivokohtauksen, jonka seurauksena hän sai jatkaa leikkimistä. Vanhemmat yrittivät sanoa, että synttärisankarin pitää saada leikkiä lahjallaan, mutta isosisarus alkoi ulvoa heti, joten he jättivät asian sikseen. 

Hetken kuluttua syötiin kakkua. Isosisarus nosti hirveän itkuhysteriakohtauksen, kun pikkusisarus puhalsi kakun kynttilät. Vanhemmat yrittivät sanoa, että kyseessä on toisen syntymäpäiväkakku, mutta lopulta he sytyttivät ne uudelleen, jotta isosisaruskin sai puhaltaa. 

Myöhemmin, kun teimme jo lähtöä, isosisarus otti pienemmän antamamme lelu/sisustusesineen, vei sen huoneeseensa, ja sanoi, että sen paikka tulee olemaan hänen huoneessaan. 

Olin aika äimistynyt tästä käytöksestä. Minulla ei ole lapsia, mutta kun muistelen omaa ja nuorempien sukulaislasten lapsuutta, ei meillä puhalleltu toisten kakkukynttilöitä tai omittu lahjoja. Sanokaahan, "lapselliset", onko tällainen käytös sekä lapselta että vanhemmilta ihan tavallista nykypäivänä? 

 

Itse "lapsellisena" en haluaisi tarinan isosisarusta lähellekään omaa lastani. 
Ei ole normaalia käytöstä eikä hyvää kasvatusta lainkaan.

"Ymmärrän että haluaisit tuon, mutta se ei ole sinun.  Muiden tavaroita pitää kunnioittaa. Jos et kunnioita että se on pikkusisaruksen lelu, ei meidänkään tarvitse kunnioittaa sitä että sinun lelusi ovat sinun. Annat sen nyt heti takaisin tai annan sinun lelusi pois."

Ja itkupotkuraivarikohtauksien kohdalla pyytäisin häntä menemään omaan huoneeseen rauhoittumaan. Kakkua saa sitten kun on taas rauhoittunut, se maistuu silloin paremmalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä varmaankin sopii tähän jatkoksi. 

Olin jokin aika sitten vieraana lapsen syntymäpäiväjuhlilla. Päivänsankari täytti 2 v. Hänellä on vähän yli 4 v. isosisarus. 

Veimme synttärisankarille lahjaksi pattereilla toimivan lelun, sekä pienemmän lelun/sisustusesineen. Isosisarus otti paketit ja alkoi repiä niiden papereita, vaikka hänelle sanottiin, että ne kuuluvat pikkusisarukselle.

Kun pattereilla toimiva lelu oli kasattu, isosisarus alkoi välittömästi leikkiä sillä. Pikkusisarus yritti lähestyä lelua, mutta isosisarus omi sen täysin. Hetken päästä vanhemmat sanoivat, että nyt on pikkusisaruksen vuoro. Isosisarus nosti kuitenkin hirveän itku- ja raivokohtauksen, jonka seurauksena hän sai jatkaa leikkimistä. Vanhemmat yrittivät sanoa, että synttärisankarin pitää saada leikkiä lahjallaan, mutta isosisarus alkoi ulvoa heti, joten he jättivät asian sikseen. 

Hetken kuluttua syötiin kakkua. Isosisarus nosti hirveän itkuhysteriakohtauksen, kun pikkusisarus puhalsi kakun kynttilät. Vanhemmat yrittivät sanoa, että kyseessä on toisen syntymäpäiväkakku, mutta lopulta he sytyttivät ne uudelleen, jotta isosisaruskin sai puhaltaa. 

Myöhemmin, kun teimme jo lähtöä, isosisarus otti pienemmän antamamme lelu/sisustusesineen, vei sen huoneeseensa, ja sanoi, että sen paikka tulee olemaan hänen huoneessaan. 

Olin aika äimistynyt tästä käytöksestä. Minulla ei ole lapsia, mutta kun muistelen omaa ja nuorempien sukulaislasten lapsuutta, ei meillä puhalleltu toisten kakkukynttilöitä tai omittu lahjoja. Sanokaahan, "lapselliset", onko tällainen käytös sekä lapselta että vanhemmilta ihan tavallista nykypäivänä? 

 

Itse "lapsellisena" en haluaisi tarinan isosisarusta lähellekään omaa lastani. 
Ei ole normaalia käytöstä eikä hyvää kasvatusta lainkaan.

"Ymmärrän että haluaisit tuon, mutta se ei ole sinun.  Muiden tavaroita pitää kunnioittaa. Jos et kunnioita että se on pikkusisaruksen lelu, ei meidänkään tarvitse kunnioittaa sitä että sinun lelusi ovat sinun. Annat sen nyt heti takaisin tai annan sinun lelusi pois."

Ja itkupotkuraivarikohtauksien kohdalla pyytäisin häntä menemään omaan huoneeseen rauhoittumaan. Kakkua saa sitten kun on taas rauhoittunut, se maistuu silloin paremmalta.

Just näin. Voi jeesus näitä kädettömiä vanhempia. Ja ihan sama vaikka isompi olisi nepsylapsi tai ihan mitä tahansa ( minullakin on yksi, mutta mitään tuollaista ei ikinä olisi sallittu), toista lasta ja hänen itsetuntoaan, hyvinvointiaan ja mielenterveyttään EI UHRATA isomman oikkujen takia. Ihan sama mistä ne oikut johtuu.

Jos isompi sisarus ei pysty olemaan juhlissa läsnä ollenkaan, silloin hän lähtee sitten vaikka toisen vanhemman kanssa puistoon siksi aikaa, että toinen saa edes yhtenä päivänä vuodessa sen huomion tasan itseensä.

Sanon vielä, että mun on helppo uskoa tuo juttu, kun tunnen itsekin ihan vastaavalla tavalla toimivat vanhemmat. Lapset on tosin nyt jo aikuisia, millaisiahan heistä tuli? Varsinkin siitä isommasta, täysin emaptiakyvyttömästä ja väkivaltaisesta hirviöstä. Joka muuten olisi ollut ihan tavallinen tyttö, jos vanhempansa olisivat olleet sitä mitä heidän olisi pitänyt olla: kasvattajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainasin kaverille autoa. Etuoven tuli lommo, kun oli avannut oven kiveä vasten. Ei kai se haittaa. No eipä hänellä ollut rahaa sitä korjauttaa, ilkesi vielä myöhemmin pyytää autoa lainaan. En lainannut.

Tuli tästä mieleen sisareni lapsi, joka heitti kivellä autoani. Lommo tuli. Sisareni ei edes pahoitellut, saatikka että olisi korvannut mitään. Ja on huomattavasti varakkaampi kuin minä. Sama kakara hajotti antiikkisen lamppuni lasikuvun. Ei haitannut, juu...

Eikä minua haittaa enää yhtään etten ole koko perheen kanssa enää missään tekemisissä.

Tämä on niin huolestuttavaa nykyajassa. Materia on tärkeämpää kuin sisaren lapsi, IHMISLAPSI. Toki tuollainen saa harmittaa, mutta yhteydenpidon katkaiseminen sen takia, niin huh huh.

Ootko tarinan sisar vai kivilapsensa? Yhtä tyhmä joka tapauksessa. 

Löysin torista (tori.fi) sopivan kukkapöydän ja kysyin myyjältä milloin hänelle sopisi nouto. Kerroin, että pääsen heti seuraavana arkipäivänä esim. 11-12 (lounastauollani) tai illalla. Myyjä vastasi, että 11:30 jälkeen hänelle sopii ja kertoi osoitteen. Vahvistin, että tulen silloin paikalle. 

Olin paikalla 11:31 ja laitoin viestin, että olen tässä oven edessä. (Kyseessä siis kerrostalo ja lukittu rappu.) Vartin päästä löhdin  koska myyjästä ei kuulunut mitään. 

Myyjästä ei koskaan kuulunut mitään. Kyllä haittasi. Veemäistä ajanhukkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä serkumpaa sen herkumpaa.

Taidat olla serkuslapsi juttusi perusteella 😂

Vierailija kirjoitti:

Seurustelin miehen kanssa joka halusi muuttaa yhteen kanssani ja jonka mielestä oli itsestäänselvyys että koska asumiskuluni olisivat samat asui hän luonani tai ei, hänen ei tarvitsisi maksaa asumisesta mitään. Ruoat piti hänen mielestään minun maksaa siksi että tienasin enemmän kuin hän. Itse hän ajatteli laittaa oman asuntonsa vuokralle + siitä syntyvillä tuloilla sekä säästöillä jota olisi tehnyt  asuessaan ilmaiseksi luonani, hän voisi rahoittaa tulevia ulkomaanmatkojaan. Ja kun luulin ensin tätä ehdotusta vitsiksi ja nauroin, hän oli aidosti täysin hämmentynyt että miksi järjestely ei sopisi minulle. Aika nopeasti tästä miehestä tuli tämän jälkeen ex, ja kuulin hänen puhuneen ystävillemme että ero tuli mm. koska minä olin niin pihi. 

Ollaankohan tapailtu samaa miestä, mulla on aivan samanlainen kokemus! Tyyppi totesi että ei aio rikastuttaa mua maksamalla vuokraa, vaikka valtasi puolet asunnostani tavaroillaan, suuttui kun sanoin että yhteinen ruokakassamme ei ole se mistä hän voi ottaa rahaa jos haluaa ostaa itselleen kaljaa tai naposteltavaa, ja ehsotti vielä että minä maksaisin kaiken ja hän laittaiai rahaa sivuun joka kuukausi jotta voisimme niillä rahoilla lomailla. Muuten kivan kuuloista, mutta 11,5 kk minä maksan kaiken ja 2 viikkoa vuodessa mies maksaa jonkun loma-asumisen? Mitä helvettiä. Jätin sen sian koska haittasi. 

Taloyhtiöömme palkattu uusi isännöitsijä on ihan helvetin avuton idiootti, mutta ei kai haittaa? Hän tilaa milloin mitäkin tehtäviä töitä taloon vaikka ei (aina) ole tarvis eikä ilmoita niistä mitään. Ei kai haittaa, että koteihin soitellaan klo 8 aamulla kesken tarhaan, kouluun ja töihinlähdön valmistelujen ja vieras mies pönöttää ovella että päivää, tarkistaisin kaasumittarin - ei meillä ole sellaista - ahaa no tulen myöhemmin - siis mitä? Isännöitsijä on niin täynnä itseään että repeää varmaan saumoistaan pian mutta ei kai se haittaa, että hän ohittaa useita hyviä tapoja ja myös lakejakin toiminnassaan. Eikä kai haittaa jos taloyhtiön hallitus on nysvääviä nössöjä täynnä myös, jotka eivät auditoi eivätkä ojenna isännöitsijää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Virtsa on melko puhdasta itse asiassa, mutta haisee toki. Ulosteet onkin sitten toinen juttu.

 

Turhaan niitä eritetahrasiivouksia sitten tehdään :)

On aivan varmaa, että pelkän tuoreen pissan takia ei tehdä yhtä ainoaa eritetahrasiivousta. Virtsa on steriiliä, jos ymmärrät mitä se tarkoittaa. Kuten ylläoleva on kirjoittanut, ulosteet, oksennuset, veri yms onkin sitten ihan eri asia.



Mutta pelkkää pissaa ei todella tarvitse millään desinfioivilla aineilla puhdistaa, ja se lähtee tekstiileistä ihan normaalilla pesulla pois.

Juuri näin. Vanhan kansan pieneen haavaan sylkäistään, isoon haavaan virtsataan perustuu juuri tähän. Googlatkaapa jos ette usko. Sen sijaan mikään vanhan kansan sanonta ei kehota ulostamaan tai oksentamaan haavaan.

Hahahaha, että mä nauroin. Myös vanhat sanonnat "walk it off" ja "rub some sirt on it" on varmasti pelastaneet henkiä suorastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän eri tulokulma, mutta kuitenkin. 

Menin erään miehen 50v juhliin jonka kutsussa sanottiin mm. "lahjoja en halua" - enkä sitten vienyt lahjaa. Henkilö on mulle tuttu ja ajattelin, ettei hän siis ihan oikeasti halua yhtään mitään; että niistä kukkasista ja kaikesta olisi esim kuljetusvaivaa juhlapaikalta ( ravintola, jonne myöhemmin vapaa pääsy kaikilta asiakkailta )  kotiin tms. 

Mutta sitte tietenkin: siellä oli pöytä, joka oli täynnä lahjoja, kukkia, kallista shampanjaa ja kallista viskiä jne. Nolotti ihan järjettömästi ja sitäkin enemmän kun päinvänsankari sanoi mulle ystävällisesti "eihän se nyt mitään haittaa" - kun kauhistelin, ettei mulla ole lahjaa. 

Eli siis häntäkin nolotti, ettei mulla ollut mitään, näin sen hänen naamastaan. Tämä asia nolottaa mua edelleen niin paljon, että tulee vähän hiki tätä kirjoittaessa. 

 

Vähän samaan teemaan: meillä oli eräässä työpaikassa tapana kahvitella pienimuotoisesti sekä kerätä vähän rahaa ja ostaa jotain pientä tasavuosia täyttäville kollegoille. Erään työkaverin 50-vuotispäivän lähestyessä hän kielsi ainakin parin kuukauden ajan useaan otteeseen ponnekkaasti meitä noteeraamasta tapahtumaa millään tavalla. Kunnioitettiin toki hänen toivettaan. Ehkä kolmisen kuukautta tämän jälkeen toinen kollega täytti 50, ja mehän toimittiin kuten siihen mennessä aina. Kerättiin pieni kolehti ja ostettiin muistaakseni lahjakortti jalkahoitoon tai jotain sinne päin ja juotiin porukalla synttärikahvit (juhlakalu toi itse täytekakut ja muut pullat). Tämä edellinen mökötti varmaan puoli vuotta sen jälkeen, kun hän ei ollut saanut osakseen mitään huomiota omana syntymäpäivänään. No ei kai, kun oikein vasiten jyrkästi kielsi. Mutta meidän olisi kuitenkin pitänyt tajuta, että ei hän sitä oikeasti tarkoittanut 

Tuosta muistui toinen tapaus, jossa hyvin ujo (ja myöhemmin selvisi, että työpaikkakiusattu) kollega kertoi minulle, ettei todellakaan halua mitään huomiota täyttäessään 50 vuotta. Työpaikalla oli tapana huomioida puheella, lahjalla ja kakkukahveilla, ja uusi nuori pomo kävisikin minulta kysymässä (koska tunsin hyvin tämän ujon synttärisankarin) mikä lahja annetaan. Kerroin lahjaidean, mutta painotin että ei mitäön huomiota sitten muuten, ei onnittelulauluja tmv. No ei kai haitannu että pomo toimi ihan toisin.