Lue keskustelun säännöt.
Minkälaiset ihmiset eivät pidä sinusta?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka olettavat olevansa jotenkin ylemmässä asemassa allekirjoittaneeseen nähden.
En usko auktoriteetteihin, vaan pidän kaikkia ihmisiä samanarvoisina.
Täällä sama 😃 Ja sehän niitä vasta ketuttaakin, kun en suostu ketään pokkuroimaan/mielistelemään. Ihmisarvo on jokaisella, oli sitten tuomari tai juomari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neuronormaaleita eli ”fanikuntaa” riittää :( T: ADHD/asperger
Onko vika yksinomaan tässä ”fanikunnassa”?
Minusta ei yleisesti ottaen pidetä. Tämä ei ole oikein koskaan auennut että miksi ei pidetä. Mutta nyt naapurit on alkaneet inhoamaan ja katselemaan oudosti. Miestäni tervehtivät iloisesti mutta minua tuijotetaan kuin halpaa makkaraa. Tavallinen ihminen olen josta ei häiriötä kenellekkään.
-Kapanteri.- kirjoitti:
Huumorintajuttomat.
Voin kuvitella miten tämmöinen kaveri tottunut olemaan oman elämänsä stand up -koomikko ja olettaa että on hyvä huumorin heittäjä ja naisten naurattaja joka paikassa ja kaikille. Ja sitten tulee poru kun kaikki ei naurakkaan muka hauskoille sutkautuksille ja niille 1000 vitsille joita viljellään...
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että sellaiset "rempseät" röökiämmät katsovat minua nenänvarttansa pitkin 😆
Mulla sama homma näiden miesvastineiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisiä joille parisuhde/avioliitto/talot/lapset on tärkeimpiä asioita.
Ei voisi vähempää kiinnostaa.
Ei itselleni, eikä jaksa kiinnostaa ihmiset jotka näillä asioilla kuvittelee brassailevansa.
Myöskään naiset ja miehet, jotka haluavat paapoa miehiä ei pidä minusta.
En pidä miehiä parempina, enkä ole keksimässä tekosyitä niiden touhuille.
Hmm, kuvittelisin, että musta ei erikoisesti pidä sellaiset naiset, jotka mielellään halailee tai hihkuu kun kaikki on ihanaa, joilla on kestohymy naamalla. Kaikki pelkkää posia vaan ja ylisanoja ei säästellä.
Olen aika pidättyväinen ja enemmän sellainen tarkkailija tai sarkastinen vinoon hymyilijä. En oikein istu sellaisiin perinteisiin "tyttö-porukoihin". Parhaat ystävät on silti naisia, että en ole mikään "yksi jätkistäkään"
Haluaisin slti tuoda vähän enemmän tunteitani esille, siis ystävilleni, en kellekään puolitutuille. Pitää koittaa kehittyä tähän suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vahvat ja pätemishaluiset tosikot. Olen itsekin pätemishaluinen, mutta huumorintajuinen. Huomaan, että sellainen huumorintajuton tietynlainen pomottaja on aivan kypsä muhun aina. Tavallaan kaksi vastakkaista luonnetta sitten kuitenkin samalla kentällä eli tarpeessa sanoa viimeinen sana.
Varmaan 50/50 tapaamistani ihmisistä, eli paljon erilaisia.
Minulla ei ole sosiaalista silmää, saatan loukata heitä vahingossa yrittäessäni olla hauska. Sitten, kun en yritä olla hauska tai vitsikäs, ihmiset erehtyvät minun olevan vihainen/ murjottavan, vaikka olen mielestäni neutraali. Luulen siis, että varsinkin sosiaalisesti taitavat kavahtavat seuraani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaiset jotka kaipaavat hovia ympärilleen. Sama kuvio on toistunut niin töissä kuin opiskellessa. Sen sijaan löydän sydänystäviä niiden keskuudesta jotka eivät sitoudu kuppikuntiin, se on tämän kolikon onnekas kääntöpuoli.
Vierailija kirjoitti:
-Kapanteri.- kirjoitti:
Huumorintajuttomat.
Voin kuvitella miten tämmöinen kaveri tottunut olemaan oman elämänsä stand up -koomikko ja olettaa että on hyvä huumorin heittäjä ja naisten naurattaja joka paikassa ja kaikille. Ja sitten tulee poru kun kaikki ei naurakkaan muka hauskoille sutkautuksille ja niille 1000 vitsille joita viljellään...
Tämä ja olen huomannut myös itsessä, miten useasti tai pikemminkin harvemmin nauran kenenkään vitseille tai noille muka hauskoille sutkautuksille. Minun mielestä ole huumorin tajuinen ja huumorissa tykkäön tilanne huumorista, mutta kun yleensä noilla huumorityypeillä se huumorin taso sattuu olemaan janne katajan tasoa ja se ei vaan kaikkia naurata.
Omasta mielestään varmaan kuvittelee olevansa todella huumorin tajuisia kun vitsejä viljelee, mutta ei...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkilöt, joilla on vain yksi ja ainoa totuus ja hyvin mustavalkoinen ja näköalaton maailmankuva eivät voi yleensä sietää minua. Päästän usein suustani lausahduksia kuten: "Pyrin ajattelemaan, että kaikilla on oma tarinansa ja syy käytökseensä" tai "En mielelläni tuomitse henkilöä pelkän yksittäisen kommentin perusteella."
Edellinen kampaajani täällä pienellä paikkakunnalla on kova jakamaan "viimeisiä tuomioita" ihmisistä, jotka me molemmat tunnemme. Hän ei voinut sietää, kun lähdin kyseenalaistamaan hänen käsityksiään tai jopa korjaamaan ja oikaisemaan hänen vääriä tietojaan. Joo, vaihdoin kampaajaa. Myös työkavereissani on eräs yhden totuuden toitottaja ja näin ollen minua kohtaan varsin nihkeä naishenkilö.
Vaikea sanoa, mutta kai se johonkin vallankäyttöön liittyy. Monella miehellä niin työelämässä kuin parisuhteissakin ollut kumma tarve näyttää heti "kaapin paikka". Kai minun olemuksessa jo ärsyttää se että pidän kaikkia samanarvoisina enkä katsele ketään ylös-tai alaspäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suuna päänä -ihmiset, olen liian hiljainen ja arka. Tunne on molemminpuoleinen, en jaksa tuollaisia ihmisiä hetkeäkään.
Sellaiset, jotka tekevät luonnearvion pärstän perusteella. Kun sattuu olemaan äkäinen perusilme, niin ei siinä hymyily auta.
"Kyllä minä osaan ensinäkemältä sanoa luonteen!"
Vierailija kirjoitti:
Koko ajan äänessä olevat hössöttäjät. Väsyn hyvin nopeasti sellaisten ihmisten parissa. Tai no sanotaanko että noita pahempia ovat itsestään taukoamatta pälättävät itserakkaat huomiohuorat. Äidin puolen mummo on aika tavalla tommonen hössöttäjämummo eli normaali savolaismummo.
T: asperger nuorimies joka tykkää pohtia syvällisesti maailmanmenoa ja eri asioita
Tämä.
Mulla vaan tuo ihminen on oma äiti. Aika ikävää, ettei voi sietää omaa äitiään. En vaan jaksa, kun se puhe on tosiaan tauotonta pälinää vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
T. tavallinen nainen, joka osaa antaa toisillekin tilaa ja jonka ei itse tarvitse olla maiilmankaikkeuden keskipiste
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei yleisesti ottaen pidetä. Tämä ei ole oikein koskaan auennut että miksi ei pidetä. Mutta nyt naapurit on alkaneet inhoamaan ja katselemaan oudosti. Miestäni tervehtivät iloisesti mutta minua tuijotetaan kuin halpaa makkaraa. Tavallinen ihminen olen josta ei häiriötä kenellekkään.
Sama ilmiö täälläkin. Jo kouluikäisenä olin se joukon viimeinen ja syrjitty ulkopuolinen. En ollut mikään pikkuprinsessa ennemmin peikkotyttö, olisko se ollut sitten syynä. Työelämässä jäin myös sivuun, vaikka yritin olla ystävällinen. Vaateliaat pitivät hissukkana ja erikoisena, kun ei sitä näköä ja kokoa ollut. Ylimieliset naapuritkin kenkkuilevat juuri minulle, teenpä mitä hyvänsä tai miehenkin mokaamisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuronormaaleita eli ”fanikuntaa” riittää :( T: ADHD/asperger
Onko vika yksinomaan tässä ”fanikunnassa”?
Huomaatko, itsekin valitsit penätä vastausta juuri tähän kommenttiin, etkä kenenkään muun vastaukseen, näin nopeesti sen suhtautumisen laadun nepsyihin huomaa joten päättele itse…
Terve Susanna!