Ennen kun oli maatiloilla hevonen ja tuli vanhaksi ja lopetettiin, niin syötiinkö se hevonen
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin että on ennemmin viety teuraaksi, jollekin paikalliselle joka saa pollen hengiltä tai isäntä itse pistänyt kuulan kalloon, sitä kuka lihan söi niin mielikuvitus vain rajana. tuskin minekään maalaistaloon on ell tullut nukuttamaan heppaa viimeiseen uneen ja käsipelinkö se kuoppa on sitten sille kaivettu?
Luuletko tosiaan että ennen maataloissa on ollut silkkihanska jätkiä? Tiedätkö milloin kaivurit alkoi yleistyä.
Miten ne pellot on raivattu ja ojitettu ennen kaivureita?
Vierailija kirjoitti:
Meetwursti on hevosenlihaa.
Kaikissa metukoissa ei ole hevosenlihaa.
Isovanhemmilla oli lehmien ja sikojen lisäksi myös ainakin kanoja sekä lampaita. Niistäkin saivat lisää lihaa samoin kalastivat ahkerasti. Hevosia eivät syöneet eivätkä koiria. Ne olivat työtä tekeviä eivätkä ruokaa varten kasvatettuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin että on ennemmin viety teuraaksi, jollekin paikalliselle joka saa pollen hengiltä tai isäntä itse pistänyt kuulan kalloon, sitä kuka lihan söi niin mielikuvitus vain rajana. tuskin minekään maalaistaloon on ell tullut nukuttamaan heppaa viimeiseen uneen ja käsipelinkö se kuoppa on sitten sille kaivettu?
Luuletko tosiaan että ennen maataloissa on ollut silkkihanska jätkiä? Tiedätkö milloin kaivurit alkoi yleistyä.
Miten ne pellot on raivattu ja ojitettu ennen kaivureita?
Ei niitä pihalle haudattu, upotettiin suohon.
Kyllä hevoset aikoinaan laitettiin pääsääntöisesti lihoiksi ja syötiin. Hyvää kyllä hepan liha on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa syödään edelleen miljoonia kiloja hevosenlihaa vuodessa. Keskimäärin suomalainen syö 400 grammaa hevosenlihaa vuodessa.
Miten tämä liittyy tähän keskusteluun?
Siten että koska Suomessa yltäkylläisyyden aikanakin syödään hevosta niin mitä luulet syötiinkö silloin, kun liha oli kallista ja arvokasta?
Kaikki syömäsi hevosenliha tulee omista rakkaista työhevosistasi?
Ajattelitko, että talonpoika kasvatti erikseen rakkaita työhevosia ja syötäviä hevosia? Tai osti kallista lihaa ja hautasi syömäkelpoista lihaa?
Ennen eläimestä käytettiin kaikki. Lehmistäkin syötiin jalat ja pää. Hevosen lihasta sai mm. makkaraa kuten nykyäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa syödään edelleen miljoonia kiloja hevosenlihaa vuodessa. Keskimäärin suomalainen syö 400 grammaa hevosenlihaa vuodessa.
Miten tämä liittyy tähän keskusteluun?
Siten että koska Suomessa yltäkylläisyyden aikanakin syödään hevosta niin mitä luulet syötiinkö silloin, kun liha oli kallista ja arvokasta?
Kaikki syömäsi hevosenliha tulee omista rakkaista työhevosistasi?
Meetvurstin väri tulee ruoskanjäljistä ravihevosten lihasta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä hevoset aikoinaan laitettiin pääsääntöisesti lihoiksi ja syötiin. Hyvää kyllä hepan liha on.
Täällä Etelä-Pohjanmaalla ei ainakaan omia hevosia syöty, eikä syöty toistenkaan hevosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meetwursti on hevosenlihaa.
Kaikissa metukoissa ei ole hevosenlihaa.
Silloin kun ei ole saatavana. Välillä on parempia ravihevosia niin ei mene lihoiksi.
Yksikin hevonen oli arvokas ja ehkä korkeintaa kymmenen vuoden välein sattui kuolemaan ellei onnettomuuksia sattunut. Yleensä eli pitempään. Ei sen ajan ihmisten eliniällä hevosta monta kertaa maistettu. Jos sattui vielä johonkin epäilyttävämpään tautiin kuolemaan niin ei edes uskallettu ruuaksi pistää.
Venäläiset on aina syöneet hevosia, ei suomalaiset. Minulla on tallessa vanhoja valokuvia, joissa isoisäni poseeraa kahden (2 kpl) hevosensa kanssa. Ei niitä syöty vaan haudattiin. Ja se pitää tosiaan paikkansa, että ennen vanhaan paheksuttiin hevosia huonosti kohtelevia. Koirat ei olleet niin tärkeitä.
Hevonen oli erityisasemassa monissa taloissa ja kyllä näitä tilojen hevosia haudattiin, hevonen ei vertautunut maatilan muihin eläimiin (paitsi ehkä koiriin ja kissoihin, joita ei myöskään laitettu pataan). Toki varmaan joillain tiloilla on syötykin. Hevosten (ihan nimettömien, ei siis esim. vain tilan siitosorin tai paremman ravihevosen) hautoja on löydetty peltojen laidoilta, hautalöydöissä on ollut niin varsomiseen kuolleita varsoja ja tammoja kuin talon pitkäaikaisia vanhuuden vaivoihin mennei työhevosiakin). Ihan hevoskalmistojakin tunnetaan ja näistä hautalöydöistä on saatu myöhemmin tietoa esim. suomenhevosen perimästä jouhinäytteiden ohella. Tästä tietoa löytyy mm. kalmistopiiri.fi:n sivulta (laittaa hakuun "suomenhevonen".
Pappa kertoi, että hevonen oli niin hyvä ja tärkeä eläin, että vielä kuolemankin jälkeen auttoi köyhää perhettä. Piti mahat täynnä pitkään. Lihojen haaskaaminen olisi ollut pahinta mahdollista häpäisyä eläintä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa on jengi pihalla kun luulee, että mitään ruokaa olisi heitetty hukkaan. Liha oli arvokasta ja talonpojan pöydässä sitä oli harvoin. Parhaat osat myytiin ja omaan pöytään jäi ne osat, jotka ei myyntiin kelvanneet.
Ootpa sä pihalla että aina olis ollut jotenkin köyhää.
Olet pihalla jos et tiennyt että melkein aina oli. Tavallinen rahvas on elänyt hyvin yksipuolisella ravinnolla välillä nälkää nähden ja pettuleipää syöden. Ei todellakaan hyvää lihaa heitetty hukkaan.
Eihän tämmöisillä köyhillä edes ollut omaa hevosta, jota olisi voinut syödä.
Vierailija kirjoitti:
Jopa on jengi pihalla kun luulee, että mitään ruokaa olisi heitetty hukkaan. Liha oli arvokasta ja talonpojan pöydässä sitä oli harvoin. Parhaat osat myytiin ja omaan pöytään jäi ne osat, jotka ei myyntiin kelvanneet.
Riippunut tosi paljon perheestä ja ihmisistä. Mun äitini lapsuudenkoti oli köyhä pientila, mutta hevonen haudattiin, kukaan ei olisi kyennyt syömään. Myös kissoja kohdeltiin hyvin, olivat aina ns. tupakissoja eivätkä joutuneet petojen syömiksi, koska kutsuttiin aina yöksi kotiin.
Ihmisten tavoissa pitää eläimiä oli eroja ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa on jengi pihalla kun luulee, että mitään ruokaa olisi heitetty hukkaan. Liha oli arvokasta ja talonpojan pöydässä sitä oli harvoin. Parhaat osat myytiin ja omaan pöytään jäi ne osat, jotka ei myyntiin kelvanneet.
Riippunut tosi paljon perheestä ja ihmisistä. Mun äitini lapsuudenkoti oli köyhä pientila, mutta hevonen haudattiin, kukaan ei olisi kyennyt syömään. Myös kissoja kohdeltiin hyvin, olivat aina ns. tupakissoja eivätkä joutuneet petojen syömiksi, koska kutsuttiin aina yöksi kotiin.
Ihmisten tavoissa pitää eläimiä oli eroja ennenkin.
Ilmeisesti tässä keskustelussa ei ihan ymmärretä, että "ennen" ei tarkoita vain omien vanhempien lapsuutta.
Vierailija kirjoitti:
Haudattu kunniakkaasti.
Missä ne haudat oli? En ole nähnyt ensimmäistäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa on jengi pihalla kun luulee, että mitään ruokaa olisi heitetty hukkaan. Liha oli arvokasta ja talonpojan pöydässä sitä oli harvoin. Parhaat osat myytiin ja omaan pöytään jäi ne osat, jotka ei myyntiin kelvanneet.
Ootpa sä pihalla että aina olis ollut jotenkin köyhää.
Olet pihalla jos et tiennyt että melkein aina oli. Tavallinen rahvas on elänyt hyvin yksipuolisella ravinnolla välillä nälkää nähden ja pettuleipää syöden. Ei todellakaan hyvää lihaa heitetty hukkaan.
Eihän tämmöisillä köyhillä edes ollut omaa hevosta, jota olisi voinut syödä.
Talonpojilla oli usein hevonen. Jos ei ollut, oli entistä heikompi tilanne. Mitään ruokaa ei heitetty hukkaan.
Kyllä on käsittämätöntä, että palstalla oikeasti luullaan että Suomessa olisi jätetty syömäkelpoista lihaa syömättä.
Syön joka viikko tänäkin päivänä hevosen lihaa. Saa ihan Prismasta jauhelihana, eikä maksa paljon.
Kaikki syömäsi hevosenliha tulee omista rakkaista työhevosistasi?