Miehelle tulossa 2 miljoonan perintö
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kolkkoa ilakoida perinnöllä kun se vanhus on vielä hoitokodissa. Mutta onhan se tietysti asia jonka keski-ikäisenä osaa ottaa huomioon. Kun vaihdoin asuntoa viimeksi, otin mahdollisimman pitkän lainan koska arvelin että jompi kumpi vanhemmista kupsahtaa pian, olivat sillä tavoin riskiryhmää. Kyllä se kävi mielessä että JOS ne kuolee niin saan lainat maksettua. Mutta niin siinä kävi että ehdin maksaa lainat pois ja olen kyllä kiitollinen siitä että vanhemmat saivat pitkän ja suht loppuun asti terveen elämän. Nyt on oma tulotasokin noussut kun lainanlyhennyksiä ei enää tule, ja vanhemmilta saatu omaani pienempi omaisuus on siirretty suoraan lapsen nimiin. Mitäpä minä niillä kun elän muutenkin mukavasti.
Vanhus on jo yli 90 mutta hyvässä kunnossa. Hän on elänyt pitkän elämän joten tässä vaiheessa kuolema tietysti harmittaa, mutta vääjäämättä on tiedossa että kovin montaa vuotta ei ole jäljellä
Voi elää vaikka 10 vuotta.
Miehelle, joopa joo. Mulle on tulossa niinkin vaatimaton perintö kuin 12000 ensi viikolla jos se viimeinenkin sukuselvitys on seurakunnasta toimitettu. Tilattu on puoli vuotta sitten mutta seurakunta on sössinyt useasti jo. Aina uusi 7 viikon odotus.
Minusta on vähän noloa lesoilla toistaiseksi elävän ihmisen perinnöllä, saati jonkun muun joskus tulevaisuudessa saamalla, mutta nämä on makuasioita.
Vierailija kirjoitti:
Paljonkohan verottaja ottaa siitä?
En tiedä tarkkaan miten perintövero toimii hänen kotimaassaan
Niin on tulossa minun vaimollenikin. Meillä on avioehto, joten minä en vaurastu euroakaan. Silti se tietysti nostaa halutessamme elintasoamme, kun minun ei enää tarvitse tukea vaimoa taloudellisesti.
En kuitenkaan usko, että elämämme juuri muuttuu. Ei ole juuri muuttunut minun varallisuuteni ja palkkani kasvettuakaan. Suurin muutos on henkisellä puolella, kun ei enää tarvitse pelätä samanlaista taloudellista kurimusta kuin 30 vuotta sitten.
Nuukaksi on opittu pienestä pitäen, eikä luonteemme tästä muuksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kolkkoa ilakoida perinnöllä kun se vanhus on vielä hoitokodissa. Mutta onhan se tietysti asia jonka keski-ikäisenä osaa ottaa huomioon. Kun vaihdoin asuntoa viimeksi, otin mahdollisimman pitkän lainan koska arvelin että jompi kumpi vanhemmista kupsahtaa pian, olivat sillä tavoin riskiryhmää. Kyllä se kävi mielessä että JOS ne kuolee niin saan lainat maksettua. Mutta niin siinä kävi että ehdin maksaa lainat pois ja olen kyllä kiitollinen siitä että vanhemmat saivat pitkän ja suht loppuun asti terveen elämän. Nyt on oma tulotasokin noussut kun lainanlyhennyksiä ei enää tule, ja vanhemmilta saatu omaani pienempi omaisuus on siirretty suoraan lapsen nimiin. Mitäpä minä niillä kun elän muutenkin mukavasti.
Vanhus on jo yli 90 mutta hyvässä kunnossa. Hän on elänyt pitkän elämän joten tässä vaiheessa kuolema tietysti harmittaa, mutta vääjäämättä on tiedossa että kovin montaa vuotta ei ole jäljellä
Voi elää vaikka 10 vuotta.
Voi toki elää vaikka 20 mutta onhan se aika harvinaista että elää yli 100-vuotiaaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kolkkoa ilakoida perinnöllä kun se vanhus on vielä hoitokodissa. Mutta onhan se tietysti asia jonka keski-ikäisenä osaa ottaa huomioon. Kun vaihdoin asuntoa viimeksi, otin mahdollisimman pitkän lainan koska arvelin että jompi kumpi vanhemmista kupsahtaa pian, olivat sillä tavoin riskiryhmää. Kyllä se kävi mielessä että JOS ne kuolee niin saan lainat maksettua. Mutta niin siinä kävi että ehdin maksaa lainat pois ja olen kyllä kiitollinen siitä että vanhemmat saivat pitkän ja suht loppuun asti terveen elämän. Nyt on oma tulotasokin noussut kun lainanlyhennyksiä ei enää tule, ja vanhemmilta saatu omaani pienempi omaisuus on siirretty suoraan lapsen nimiin. Mitäpä minä niillä kun elän muutenkin mukavasti.
Vanhus on jo yli 90 mutta hyvässä kunnossa. Hän on elänyt pitkän elämän joten tässä vaiheessa kuolema tietysti harmittaa, mutta vääjäämättä on tiedossa että kovin montaa vuotta ei ole jäljellä
Voi elää vaikka 10 vuotta.
Tai yli 20. Maailman vanhin mies kuoli juuri noin 113-vuotiaana. Ehkä tulee uusi maailmanennätys.
Mahdottoman törkeää odottaa ja toivoa jonkun kuolemaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kolkkoa ilakoida perinnöllä kun se vanhus on vielä hoitokodissa. Mutta onhan se tietysti asia jonka keski-ikäisenä osaa ottaa huomioon. Kun vaihdoin asuntoa viimeksi, otin mahdollisimman pitkän lainan koska arvelin että jompi kumpi vanhemmista kupsahtaa pian, olivat sillä tavoin riskiryhmää. Kyllä se kävi mielessä että JOS ne kuolee niin saan lainat maksettua. Mutta niin siinä kävi että ehdin maksaa lainat pois ja olen kyllä kiitollinen siitä että vanhemmat saivat pitkän ja suht loppuun asti terveen elämän. Nyt on oma tulotasokin noussut kun lainanlyhennyksiä ei enää tule, ja vanhemmilta saatu omaani pienempi omaisuus on siirretty suoraan lapsen nimiin. Mitäpä minä niillä kun elän muutenkin mukavasti.
Vanhus on jo yli 90 mutta hyvässä kunnossa. Hän on elänyt pitkän elämän joten tässä vaiheessa kuolema tietysti harmittaa, mutta vääjäämättä on tiedossa että kovin montaa vuotta ei ole jäljellä
Voi elää vaikka 10 vuotta.
Voi toki elää vaikka 20 mutta onhan se aika harvinaista että elää yli 100-vuotiaaksi
Sekä minun että mieheni isovanhempi on kuitenkin elänyt. Minun hilkkua vaille 101-vuotiaaksi, miehen yli 102-vuotiaaksi.
Punalappuisten kyttääjät kirjoitti:
Niin on tulossa minun vaimollenikin. Meillä on avioehto, joten minä en vaurastu euroakaan. Silti se tietysti nostaa halutessamme elintasoamme, kun minun ei enää tarvitse tukea vaimoa taloudellisesti.
En kuitenkaan usko, että elämämme juuri muuttuu. Ei ole juuri muuttunut minun varallisuuteni ja palkkani kasvettuakaan. Suurin muutos on henkisellä puolella, kun ei enää tarvitse pelätä samanlaista taloudellista kurimusta kuin 30 vuotta sitten.
Nuukaksi on opittu pienestä pitäen, eikä luonteemme tästä muuksi muutu.
Toivon samanlaista tulevaisuutta meillekin. Eniten takaraivossa pelottaa, jos rikastuminen jotenkin muuttaa miestäni. Tiedän hänen ihailevan luksuselämää mutta toivon ettei hän oikeasti halua tuhlata kaikkea siihen elämäntyyliin
Jospa miehesi ehtii kuolla ensin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kolkkoa ilakoida perinnöllä kun se vanhus on vielä hoitokodissa. Mutta onhan se tietysti asia jonka keski-ikäisenä osaa ottaa huomioon. Kun vaihdoin asuntoa viimeksi, otin mahdollisimman pitkän lainan koska arvelin että jompi kumpi vanhemmista kupsahtaa pian, olivat sillä tavoin riskiryhmää. Kyllä se kävi mielessä että JOS ne kuolee niin saan lainat maksettua. Mutta niin siinä kävi että ehdin maksaa lainat pois ja olen kyllä kiitollinen siitä että vanhemmat saivat pitkän ja suht loppuun asti terveen elämän. Nyt on oma tulotasokin noussut kun lainanlyhennyksiä ei enää tule, ja vanhemmilta saatu omaani pienempi omaisuus on siirretty suoraan lapsen nimiin. Mitäpä minä niillä kun elän muutenkin mukavasti.
Vanhus on jo yli 90 mutta hyvässä kunnossa. Hän on elänyt pitkän elämän joten tässä vaiheessa kuolema tietysti harmittaa, mutta vääjäämättä on tiedossa että kovin montaa vuotta ei ole jäljellä
Voi elää vaikka 10 vuotta.
Tai yli 20. Maailman vanhin mies kuoli juuri noin 113-vuotiaana. Ehkä tulee uusi maailmanennätys.
Mahdottoman törkeää odottaa ja toivoa jonkun kuolemaa.
Vaikka eläisi vielä 30 vuotta, meillä on silti yllin kyllin aikaa nauttia perinnöstä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonkohan verottaja ottaa siitä?
En tiedä tarkkaan miten perintövero toimii hänen kotimaassaan
Onko peräti ulkomaalainen prinssi? Kauanko olette tunteneet? Totta kai autat miestäsi maksamalla, että hän saa perinnön Suomeen? Oletko vielä tavannut miestäsi? Missä rahayksikössä hän saa sen 2000000?
Punalappuisten kyttääjät kirjoitti:
Niin on tulossa minun vaimollenikin. Meillä on avioehto, joten minä en vaurastu euroakaan. Silti se tietysti nostaa halutessamme elintasoamme, kun minun ei enää tarvitse tukea vaimoa taloudellisesti.
En kuitenkaan usko, että elämämme juuri muuttuu. Ei ole juuri muuttunut minun varallisuuteni ja palkkani kasvettuakaan. Suurin muutos on henkisellä puolella, kun ei enää tarvitse pelätä samanlaista taloudellista kurimusta kuin 30 vuotta sitten.
Nuukaksi on opittu pienestä pitäen, eikä luonteemme tästä muuksi muutu.
Unohtui lisätä, että appivanhemmat on jo haudattu, joten kyse on enää kuukausista. Kun täällä näköjään alettiin aikajaksoilla spekuloimaan.
Vierailija kirjoitti:
Punalappuisten kyttääjät kirjoitti:
Niin on tulossa minun vaimollenikin. Meillä on avioehto, joten minä en vaurastu euroakaan. Silti se tietysti nostaa halutessamme elintasoamme, kun minun ei enää tarvitse tukea vaimoa taloudellisesti.
En kuitenkaan usko, että elämämme juuri muuttuu. Ei ole juuri muuttunut minun varallisuuteni ja palkkani kasvettuakaan. Suurin muutos on henkisellä puolella, kun ei enää tarvitse pelätä samanlaista taloudellista kurimusta kuin 30 vuotta sitten.
Nuukaksi on opittu pienestä pitäen, eikä luonteemme tästä muuksi muutu.
Toivon samanlaista tulevaisuutta meillekin. Eniten takaraivossa pelottaa, jos rikastuminen jotenkin muuttaa miestäni. Tiedän hänen ihailevan luksuselämää mutta toivon ettei hän oikeasti halua tuhlata kaikkea siihen elämäntyyliin
Joo rahat menee voin jo nyt kertoa. Jos ihailee luksuselämää niin se on siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään tule minulle mutta kyllähän se minunkin elämään vaikuttaa, mies todennäköisesti haluaa nostaa elintasoa sen jälkeen.
Minä olen onnellinen näinkin, mutta tuntuu uskomattomalta että meistä tulee rikkaita. Olen aina ollut tosi säästäväinen rahankäyttäjä
Ap
Sä et nyt ymmärtänyt mitä pari tuossa yritti sanoa. Susta ei tule rikasta, vaan miehestäsi tulee. Sä todennäköisesti olet eksä siinä tilanteessa.
Miksi mieheni haluaisi jättää rakastamansa naisen saatuaan perinnön? En ymmärrä
Niitä naisia on jatkossa ovista ja ikkunoista. Sä et kuulu niihin.
"Kiva" perintövero tulossa. Toivottavasti on raha-asiat kunnossa tai perintö tulee rahana, niin saa maksettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään tule minulle mutta kyllähän se minunkin elämään vaikuttaa, mies todennäköisesti haluaa nostaa elintasoa sen jälkeen.
Minä olen onnellinen näinkin, mutta tuntuu uskomattomalta että meistä tulee rikkaita. Olen aina ollut tosi säästäväinen rahankäyttäjä
Ap
Sä et nyt ymmärtänyt mitä pari tuossa yritti sanoa. Susta ei tule rikasta, vaan miehestäsi tulee. Sä todennäköisesti olet eksä siinä tilanteessa.
Miksi mieheni haluaisi jättää rakastamansa naisen saatuaan perinnön? En ymmärrä
Niitä naisia on jatkossa ovista ja ikkunoista. Sä et kuulu niihin.
Mistä niitä naisia tulee jatkosssa ovista ja ikkunoista? En minä ainakaan tunne kylän miljonäärejä?
Isäni on 86 ja toivon että elää vielä pitkään. Asuu ok-talossa, josta puolet jo on minun äidinperintöä. Oma asuntoni jo velaton ja yksin omistan.
On sangen yleistä että keski-iässä napsahtelee perintöjä.
Nämä on näitä vanhenevan ihmisen "iloja", vaikka suruhan siitä aina on suurempi kun joku rakas ihminen lähtee, joka on kuulunut elämään syntymästä asti.
Aina kun puhelin illalla pirisee, pelkään että taas on joku rakas pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään tule minulle mutta kyllähän se minunkin elämään vaikuttaa, mies todennäköisesti haluaa nostaa elintasoa sen jälkeen.
Minä olen onnellinen näinkin, mutta tuntuu uskomattomalta että meistä tulee rikkaita. Olen aina ollut tosi säästäväinen rahankäyttäjä
Ap
Sä et nyt ymmärtänyt mitä pari tuossa yritti sanoa. Susta ei tule rikasta, vaan miehestäsi tulee. Sä todennäköisesti olet eksä siinä tilanteessa.
Miksi mieheni haluaisi jättää rakastamansa naisen saatuaan perinnön? En ymmärrä
Niitä naisia on jatkossa ovista ja ikkunoista. Sä et kuulu niihin.
Mistä niitä naisia tulee jatkosssa ovista ja ikkunoista? En minä ainakaan tunne kylän miljonäärejä?
Sinähän huolehdit ukkosi mainostamisesta jo etukäteenkin. Etkö itse hoksaa? Sulla ei pysy suu kiinni.
Sitä ei ikinä tiedä, kuka kuolee ensin.