Lue keskustelun säännöt.
Onko ammattikoulu oikeasti nykyisin tälläistä pelleilyä?
25.01.2022 |
Poika opiskelee ammattikoulussa. Käytännön päivät kestää monesti 8-15 tai 9-16. Suurin osa ajasta menee pojan mukaan istumiseen ja peukaloiden pyörittelyyn. Opettajat viipyvät kuulemma yli tunnin ruokatauolla ja kahvitunnitkin venyy lähes puolituntisiksi. Herää kysymys, että onko mitään järkeä pitää noin pitkiä päiviä jos tekemistä ei ole? Eikö olisi järkevämpää käyttää se aika johonkon kehittävään, mikä kuluu peukaloiden pyörittelyyn.
Oletteko muut kuuleet tälläisestä? Minun aikanani ammattikoulun työsalipäivät päätyivät monesti viimeistään puoleenpäivään tai ruokailuunkin. Mikä tässä on ideana?
M40
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin maalarikoulun ja siirryin työelämään ja en osannut juuri mitään. 3 vuotta kesti amis ja siellä ei opetettu juuri mitään. Semmoisia peruasioita jonkun verran ja nekin huonosti. Työelämässä sitte 40 vuotta alalla työskennelleet nauroivat selän takana "ai tuollako tavalla koulussa opetetaan tänä päivänä".
Jonkun maalausalankin voisi hyvin tiiviiseen ja nopeaan tahtiin opettaa parissa kuukaudessa, mutta jostain syystä kestää 3 vuotta ja opetuksen taso on 2/10. Työelämässä oppii paljon enemmän
Pitäisi siirtyä saksan malliin suosimaan ammatillista oppimista oppisopimus tyylillä.
Valmistuttuaan "kisällillä" olisi aivan eri tason ammatillinen osaaminen ja valmiudet työelämään, kuin maleksittuaan 3 vuotta amiksessa peukaloita pyörittelemässä.
Riipuu ammatista.
Enemmän teoriaa pohjakseenn vaativissa hommissa toimii huonommin.
Sitten oppisopimuspaikasta riippuu paljon.
Ongelma on saada se oppisopimuspaikka.
Tein jonkinlaisen uran elektroniikkateollisuudessa amispohjalta, on hyvin vaikeaa nähdä, että se olisi toteutunut, jos olisin saanut asentajan paperit hakkaamalla Kuokkasella peltipurkkia vireeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän ope hoitaa aina koulupäivän aikana paperihommat, ja me keskenämme hoidamme salissa hommat, kun hänellä on aina kauhea kiire jotta pääsee "myös ajoissa töistä".
Amiksessa 1987-1990
Äidinkieli 114h
Englanti 156h
Ruotsi 38h
Matematiikka 190h
Fysiikka ja kemia 114h
Kansalaistieto 152h
Liikunta ja terveystieto 228
Taide- ja ympäristökasvatus 38
Sähkötekniikka 380h
Teknillinen piirustus 114h
Sähköasennustekniikka 228h
Elektroniikka 722h
Tietotekniikka 342h
Tietokonetekniikka 304h
Tietoliikennetekniikka 342h
Teletekniikka152h
Audio- ja videotekniikka 510h
Työharjoittelu(etsimäni huoltoliike) 114h
Kaikki opinnot suoritettu motivoituneen opettajan johdolla.
Assburger kirjoitti:
Amiksessa 1987-1990
Äidinkieli 114h
Englanti 156h
Ruotsi 38h
Matematiikka 190h
Fysiikka ja kemia 114h
Kansalaistieto 152h
Liikunta ja terveystieto 228
Taide- ja ympäristökasvatus 38Sähkötekniikka 380h
Teknillinen piirustus 114h
Sähköasennustekniikka 228h
Elektroniikka 722h
Tietotekniikka 342h
Tietokonetekniikka 304h
Tietoliikennetekniikka 342h
Teletekniikka152h
Audio- ja videotekniikka 510h
Työharjoittelu(etsimäni huoltoliike) 114hKaikki opinnot suoritettu motivoituneen opettajan johdolla.
Ajat oli toiset. Nykyään ei opeteta mitään ja esimerkiksi hoitajiksi tulee lähes luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä, jotka sitten jakavat lääkkeitä väärille asiakkaille ja joiden perässä joutuu kulkemaan varmistamassa, ettei kukaan pääse hengestään. Osalla on myös pahoja mielenterveyden ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulun taso on nykyään niin surkea että en ymmärrä miksi vanhemmat päästävät lapsensa sinne peruskoulun jälkeen, kaupungin surkeimman lukion käyminenkin on parempi vaihtoehto. Korkeakoulut tuntuvat nykyään suosivan lukion käyneitä muutenkin, ja ylioppilaskokeet voi käydä uusimassa jos ei tullut haluttuja arvosanoja.
Ei ABBA-riviä saa ikinä korotetuksi sellaiseksi, että sillä pääsisi jatko-opintoihin. Amiksen kautta pääsee paljon vähemmällä vaivalla AMK-opintoihin.
Jos haluaa vaikka diplomi-insinööriksi, siihen on nykyään kaksi polkua.
1. Vaikea polku: lukio->tekninen korkeakoulu. Joudut käymään kaikki korkeakoulun ultravaikeat matikan peruskurssit, missä pyöritellään kaikenlaisia nabloja ja pohditaan n-ulotteisten kompleksifunktioiden derivoituvuutta. Fysiikkakin sisältää avaruusintegrointia ja osittausderivointia.
2. Helppo polku: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu (amk linja, 2-3 vuotta). Et joudu opettelemaan edes derivoimaan/integroimaan koko aikana, vaan pärjäät yläasteen matematiikalla. Kaikki vaikeat peruskurssit korkeakoulusta kuitataan AMK kursseilla, joiden taso on sellainen, että amis pääsee niistä yläasteen opinnoilla läpi.
Uskomatonta, mutta totta!
Nykyään tutkintonimike tarkoittaa aivan eri asiaa sen mukana miltä ajalta se on. Nykyään dippa-inssi voi olla osaamatta lukiomatikkaa. Insinööri voi olla osaamatta lukea (amis->amk).
Uskomatonta, mutta aivan uskomatonta täyttä paskaa!
Itse et ole päivääkään amkissa istunut ja todennäköisesti olet korkeintaan joku teknillisen fuksi, jonka elämän suurin saavutus oli päästä yliopistoon. Noh nyt tämä amis/ins. amk/DI vähän iskee sinulle faktoja pöytään. Ensimmäinen virheesi tekstissä on: Uskomatonta, mutta totta amkissa käydään ensimmäisenä vuonna koko lukion kolmivuotinen pitkä matikka läpi tahdilla nopea. Kyllä, amkissa opetetaan derivointi ja integroidilla tahdilla tällä viikolla opetella derivointi ja ensi viikolla mennään jo integroinnissa, kun onhan se tuttua koko asia jo ja kolmantena viikona mennään jo jotain ihan muuta. Eikä muuten sitten ole "derivoi 2x+3x^2" Ja voin muuten kertoa, että amiksen matikalla teki kyllä tiukkaa ja kyllä myös ne lyhyen matikan lukiolaisetkin veteli ykkösiä uusintojen kautta. Toisena vuonna matikassa onkin sitten jo ihan uudet ja vaikeammat jutut. Toiseksi et vissiin tiedä mitään kone- ja rakennustekniikasta? Ruvetaan sitä palkkia taivuttamaan, niin millähän se kulmakerroin otetaan siitä ulos? Mekaniikkakin on varmasti tuttuja ja mitähän ne MOHRin taulukot on? Ihan kun haiskahtaisi integroinille? Uskoisin myös, että automaatiotekniikassakin aihe käy käsillä.
Fakta numero 2. Ins. amk ei ihan tosta noin vaan mene yliopistoon ja sinne onkin käytännössä 3 väylää. 1. Korkea keskiarvo joka esim. Tampereen yliopistossa liikkuu 4,2-4,5 välillä, LUT n. 4 ja Aallossa se on jo 4,4-5 välillä eli oikeasti pitää olla hikari koulussa ja sisäistää kaikki.
2. Menet pääsykokeisiin kuten ne muutkin sinne hakevat ja jos sinut valitaan siirryt suoraan maisteriopintoihin.
3. Avoimen väylä eli maksat omalla rahalla kursseja ja tarpeeksi kun on plakkarissa, niin ovi aukeaa.
Fakta numero 3. Kun se ins. amk pääsee sinne yliopistoon, niin joutuu hän suorittamaan täydentäviä opintoja muistaakseni 15-60op johonka kuuluu mm. sitä matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa sekä mahdollisesti jotain muuta kivaa kuten mekaniikkaa ja oman alansa juttuja.
Joten tähän loppuun voin edelleen todeta, että juttusi on täyttä paskaa ja olet joku overboardin rölli joka saa tuosta jotain ihme kiksejä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ne tuollaisia.
Jyväskylässä on amiksella autojen huolto-osasto ja siellä nähnyt tyote, kun olen vienyt huoltoon.
Jätkät seisoi kerran valehtelematta 8h (odotin koko ajan osastolla) ja potkivat eräässä hallissa lattialla olevia kiviä. Kuulin käytävään, kun nuoret sanoivat, että on tämäkin työmaa.
Miesopettaja oli koko ajan pois (kahvilla tms.toimissa opettajanhuoneessa) ja pari kertaa koko päivänä kävi hallissa oppilaiden luona.
Mistä näille palkka maksetaan?
Tapahtui vuonna 2017
Gradia - ei vaseliinia!
Tämä!
Se on nähty, kuinka Gradia vaan perseilee; epäeettisiä henkilökunnan jäseniä yms. "laadunvalvontaa".
Gradian korruptio pitäisi tuoda päivänvaloon!
Paska laitos!
Meillä ei ole näin. Riittää tehtävää.
-T: Leipuriopiskelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille tullut jo viisi juuri valmistunutta kampaajaa. Kukaan ei osaa edes perus hiustenleikkuuta, permanentista puhumattakaan. Kaikki täytyy opettaa alusta asti. Ihmettelen mitä ne on tehny siellä koulussa kolme vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulun opettajat siirrettiin vuosityöaikaan ja siinä systeemissä heille siis kuuluu ruokatunti ja kahvitauko. Ne eivät veny vaan ovat juuri sen mittaiset kuin työehtosopimuksessa on määritelty. Jos lapsesi vertaa tätä peruskoulun opettajiin jotka eivät ole vuosityöajassa niin tuntuuhan ne opettajien lakisääteiset tauot pitkiltä kun on tottunut että opettaja saa maksimissaan 15-30 min ruokailuun eikä sekään ole taukoa kun on valvottava ruokalassa lasten/nuorten ruokailua samalla.
Höpö höpö.
Amiksessa ei opeteta enää. Tämä on julkinen tieto. Ammattikoulussa ei yksinkertaisesti opi/opetata enää mitään.
-----
”Jopa omat vanhemmat sanoivat, etteivät antaisi poikansa tehdä kodin sähkötöitä”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008235390.html
Ammatillisen koulutuksen nykytila on karu: Opettajia irtisanottu, lähiopetusta vähennetty ja opiskelijoiden lukujärjestykset huutavat tyhjyyttään
https://seura.fi/asiat/tutkivat/ammattikoulun-nykytila-on-karu-opettaji…
Vaikuttaa ihan perus amikselta. Minä ja pari kaveria opiskelemme myös amiksessa. Yleinen tunne on se että opetuksesta puuttuu ensinnäkin runko täysin. Puuhastelemme isossa ryhmässä asioita, vissiin "opetussuunnitelman" mukaan, ope antaa summittaiset ohjeet ja on hyvin satunnaisesti tavoitettavissa. Aikaa tehdä/puuhastella/harjoitella on se pari päivää per asia, jonka jälkeen hypätään summanmutikassa tekemään jotain ihan muuta, teoriaa tai käytännönhommia. Opetus ei todellakaan tapahdu johdonmukaisesti ja selkeästi, jokainen jakso ja "suunnitelmallinen opiskelu" on lähinnä tuntunut joltain saatiirilta, monty python tai kummeli-sketsiltä paitsi että huumori on kaukana.
Pari opettajaa sanoneet suoraan että koronan jäljiltä on asiat edelleen täysin sekaisin. Osa opettajista ei puolestaan anna selkeää vastausta mihinkään asiaan, kysymyksiin teoriaan tai opetettavaan asiaan liittyen, lukujärjestykseen tai aikatauluun.... Huippuna on se, että esim. ryhmän vastuuopettajat ei vastaa kirjaimellisesti mihinkään kysymyksiin opetukseen liittyen vaikka useampi opiskelija on yrittänyt kysyä monesta asiasta. Esim. työharjoitteluihin liittyvät asiat pitää kysyä joko muilta opettajilta tai sitten opiskelukavareilta( niiltä harvoilta ja valituilta joille opettajat kertovat asioita). Esim. valinnaisaineista emme ole saaneet varsinaisesti mitään konkreettista tietoa. Tai missä välissä niitä voi tai kannattaa ottaa ja meneekö ne jonkin muun tärkeän asian päälle.
Saimme syksyllä kysymyksen, mitä valinnaisia haluaisimme ryhmänä opiskella- asia jätettiin mystisesti siihen. Väkerrämme tällä hetkellä summittaisen sekalaisesti valinnaisiin liittyviä asioita, saamatta niistä vissiin kuitenkaan minkäänlaista (edes) osasuoritusmerkintää(??) Kun koko ryhmällä voimin tinkasimme asiasta, saimme epämääräistä selitystä joka ei antanut vastauksia mihinkään.
Työharjoitteluissa on erittäin noloa kun ei ole tietoinen, milloin opettaja tulee käymään harjoittelu/työpaikalla selvittämään harjoitteluun liittyviä asioita paikan pomon kanssa( kuten käytäntöön kuuluu).Esim. näytöistä sopiminen opettajan sekä työpaikan kanssa on tämän takia monelle todella hankalaa ja täyttä helvettiä- jos koulun ryhmänohjaaja ei suvaitse edes vastata viesteihin.
Samantapainen meno siis teorian-, sekä käytännön töiden harjoitteluissa, täysi sekametelisoppa ilman johdonmukaisuutta. Mitä voi olettaa että esim. viimeisissä työharjoitteluissa osaa jos niihin liittyviä asioita ei ole kunnolla koulussa treenattu TAI on menty "juosten kustu, ei väliä"- tyylillä. Ja niin, hyvä jos harjoittelupaikkaa saa jos järjestelyn kanssa tulee (yksinkertaisiakin) kysymyksiä joihin opiskelupaikan henkilöstö ei osaa tai halua vastata...
TERVETULOA AMIKSEEN!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sipilän Hallitus leikkasi koulutuksesta yli 690 miljoonaa eduskuntavaaleissa puolueet haluavat taas näyttäytyä koulutuksen puolustajina.
Tämä on tätä annetaan tehtävä, opiskele itse, jos ei nappaa, niin ei se mitään.
Lopputulos on ei ammattitaitoa, kohta ei kielitaitoakaan.
Lähihoitaja aikuiskoulutuksen puolella: "menkää katsomaan netistä vastauksia näihin kysymyksiin niin palataan loppupäivästä ja käydään läpi mitä olette ryhmissä saaneet aikaiseksi". "leikitään vaikka ryhmissä -iso kala-pikkukala- leikkiä niin osaatte sitten lasten parissa toimia oikein". "käykää ryhmissä läpi ihmisen luustoa niin iltapäivällä katsotaan sitten mitä olette löytäneet netistä". Ja tämä on oikeasti itse koettua. Jätin kesken ihan vapaaehtoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meille tullut jo viisi juuri valmistunutta kampaajaa. Kukaan ei osaa edes perus hiustenleikkuuta, permanentista puhumattakaan. Kaikki täytyy opettaa alusta asti. Ihmettelen mitä ne on tehny siellä koulussa kolme vuotta.
Olivatko nämä kampaajat ammattikoulussa opiskelleet putkiasentajaksi vai rakentajiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tullut jo viisi juuri valmistunutta kampaajaa. Kukaan ei osaa edes perus hiustenleikkuuta, permanentista puhumattakaan. Kaikki täytyy opettaa alusta asti. Ihmettelen mitä ne on tehny siellä koulussa kolme vuotta.
Olivatko nämä kampaajat ammattikoulussa opiskelleet putkiasentajaksi vai rakentajiksi?
Itselle tuosta tuli ekana omnia mieleen. Koulussa tehdään kahdesta kolmeen vuoteen "puuhastelua" poukkoillen kun ellun kanat. Päättömästi asiasta toiseen- asiaa kyllä tulee paljon mutta sitä ei monella omnian linjalla ehdi kunnolla opettelemaan. Monelta opelta myös tuntuu puuttuvan se kyky opettaa asioita vaikka kyllä itse osaisivat opetettavat asiat tehdä. Käytännön hommia tehdään päättömän tuntuisesti ja hypitään asiasta toiseen- hallitseva tunne on epätietoisuus ja kaaos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tullut jo viisi juuri valmistunutta kampaajaa. Kukaan ei osaa edes perus hiustenleikkuuta, permanentista puhumattakaan. Kaikki täytyy opettaa alusta asti. Ihmettelen mitä ne on tehny siellä koulussa kolme vuotta.
Olivatko nämä kampaajat ammattikoulussa opiskelleet putkiasentajaksi vai rakentajiksi?
Itselle tuosta tuli ekana omnia mieleen. Koulussa tehdään kahdesta kolmeen vuoteen "puuhastelua" poukkoillen kun ellun kanat. Päättömästi asiasta toiseen- asiaa kyllä tulee paljon mutta sitä ei monella omnian linjalla ehdi kunnolla opettelemaan. Monelta opelta myös tuntuu puuttuvan se kyky opettaa asioita vaikka kyllä itse osaisivat opetettavat asiat tehdä. Käytännön hommia tehdään päättömän tuntuisesti ja hypitään asiasta toiseen. Sitten teoriaa summanmutikasta ihan muista asioista, väliin vielä toista asiaa sekoittamaan. Välillä palataan johonkin vanhaan asiaan yhtäkkiä, jota ei tuossa höykytyksessä ole ehtinyt kunnolla edes kertaamaan- hallitseva tunne on epätietoisuus ja kaaos.
Vierailija kirjoitti:
Itse opiskelen aikuispuolella ja joo kyllä siellä semmoista on että opettaja saattaa aamulla antaa jonkun tehtävän ja no loppupäivään opea ei sitten näy ollenkaan. Että sillai. 🤔 No ens kuussa valmistun onneks mutta kyllä mietityttää toi amisopetuksen taso.
Omnia?
Gradialta Jyväskylästä valmistuu melko heikkolahjaista sakkia. Opettajia ei näy harkkapaikoissa eikä näköjään tunneillakaan. Missäköhän ne sitten on?
Eroja varmaan on. Itse sain hyvän ja pätevän koulutuksen amiksesta. Hyvin on pärjätty työelämässä ja ensi keväänä haen ammattikorkeaan. Monen muun joukossa.
Ei kukaan firma halua työmaalle pyörimään tätä nykyajan yläasteelta tulevaa materiaalia, joilla känny on kädessä kiinni. Ei osata lukea, ei kirjoittaa, saati että tunnettaisiin kello, saikulla ollaan helposti kun aamulla väsyttää.