Mietitkö, mitä muut sinusta ajattelevat?

En enää ja olo on hyvin vapautunut 🤗 Kiitos hyvälle terapeutille.

t. F40.1

Välitän vain niiden mielipiteistä, joista on minulle hyötyä tai haittaa. Eli jos esim. työnantaja pitää mua huonona työntekijänä, siitä koituu mulle haittaa, joten esitän hyvää.

Ajattelen.

Suomessa kansa on harmaata massaa.

Jo vähänkin näyttävämpi vaatetus herättää rahvaassa erittäin suurta huomiota.

Sitä sitten ihmetellään ja pällistellään.

Ihmiset ovat tosi kovia lokeroimaan toisia.

Suomessa pukeutuminen on äärimmäisen monotonista.

En mieti muiden mielipiteitä pätkän vertaa.

Jaa, mitenkö? Ilmeisesti vanhenemisessa on edes yksi hyvä puoli, eli juuri se, ettei enää tarvitse välittää muiden mielipiteistä.

Kyllä usein mietin.  Olen elänyt rehellisesti ja kunniallisesti ja tehnyt hyvän työuran.  Veljeni on jotenkin

mieleltään järkkynyt ja panettelee minua kaikille tutuille ja sukulaisille.  He saattavat jopa uskoa nuo harhaiset puheet.

En mieti ikinä. Toki pyrin käyttäytymään hyvin, mutta ei kiinnosta mitä muut ajattelevat, koska mitä se hyödyttää. Elän niin kuin itse tykkään, en muiden kautta.

Jonkun verran tulee ajateltua. Mietin esim sellaisia, että miten viestin lasten harrastusryhmissä, että vaikuttaisin kiinnostuneelta ja aktiiviselta.

En mieti. Jos joku haluaa minusta jotain ajatella, se on ihan hänen asiansa. Äitini oli hyvin estynyt tekemästä mitään, koska "mitä naapuritkin siitä ajattelisivat". Kysyinkin häneltä kerran, että onko hän joku merkittävä henkilö näille naapureille, vai miksi hän olettaa heidän ajattelevan hänen tekemisiään tai vaatteitaan. Tai että ylipäätään, pukeutuuko hän kenties vaatteisiin, joita arvelee naapureiden arvostavan, ja miksi. Ei osannut vastata.

Miksi tuhlaisin aikaani tai energiaani moiseen? Minulla on parempaakin tekemistä.

Ei kiinosta jos et maksa minulle, miksi edes kiinostaisi. Ei oo mun ongelma mitä ajattelevat.

Ei olen tämmöinen mitä aina enkä sitä kenenkään muun takia todellakaan muuta.

Kyllä jonkun verran, koska en ole psykopaatti.

Harvemmin mietin , tuskin koskaan, olen sinut itseni kanssa.

Täällä näyttäisi olevan paljon porukkaa, joita ei näemmä muiden näkemykset itsestään kiinnosta. Voin kuitenkin sanoa asiakastyötä tekevänä, että vähintäänkin suurin osa ihmisistä on jotenkin oppinut tämän ihanteen, ettei muiden mielipiteistä tulisi välittää, mutta tunnetasolla oikeastaan kaikille sillä on merkitystä, mitä ympärillä olevat ajattelevat. On hassua, miksi meidän yhteiskunnassa tungetaan tätä ajatusta, ettei kuuluisi välittää siitä, mitä muut ajattelevat. Ihminen on sosiaalinen eläin, eikä se asia muutu tuota ajatusta pakottamalla. Joten olkaapa nyt vain rehellisiä ja luopukaa tuosta defenssistä. Ei ole häpeällistä toivoa tulevansa hyväksytyksi ja ymmärretyksi kanssaihmisten taholta. 

Tietenkin sillä on merkitystä mitä muut ajattelevat. Sosiaalinen vuorovaikutus ja kuinka tulee kohdelluksi on täysin kiinni siitä minkä mielikuvan on antanut.

Mietin, koska ei se puoli lähde minusta kulumallakaan. Mutta en koe että se haittais tai kärsisin, jos ei jollekkin riitä se, että hyvällä tahdolla elän näköistäni elämää, se on heidän ongelmansa.

Nuorempan mietin melkei koko ajan. Nykyään 39 vee ja ei vois vähempää kiinnostaa, mitä muut ajattelee. On se elämä helppoa, kun ei tarvitse kulisseja rakentaa ja niitä pitää pystyssä. 

En mieti. Suurin vankila missä voit elää, on elää miettien mitä muut ajattelevat sinusta.

Mitä sillä on väliä, mitä he ajattelevat minusta?

Olen erittäin pitkävihainen ja inhoan edelleen ihmisiä, jotka mm. siirsivät työnsä minulle historian hämärissä. Kuluttava ja raskas tapa elää, en suosittele kenellekään. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä näyttäisi olevan paljon porukkaa, joita ei näemmä muiden näkemykset itsestään kiinnosta. Voin kuitenkin sanoa asiakastyötä tekevänä, että vähintäänkin suurin osa ihmisistä on jotenkin oppinut tämän ihanteen, ettei muiden mielipiteistä tulisi välittää, mutta tunnetasolla oikeastaan kaikille sillä on merkitystä, mitä ympärillä olevat ajattelevat. On hassua, miksi meidän yhteiskunnassa tungetaan tätä ajatusta, ettei kuuluisi välittää siitä, mitä muut ajattelevat. Ihminen on sosiaalinen eläin, eikä se asia muutu tuota ajatusta pakottamalla. Joten olkaapa nyt vain rehellisiä ja luopukaa tuosta defenssistä. Ei ole häpeällistä toivoa tulevansa hyväksytyksi ja ymmärretyksi kanssaihmisten taholta. 

Mukava syytös, mutta kyse ei ole siitä, ettei tulisi ihmisten kanssa toimeen.

Vaan siitä, uhraako elämänsä sille, että miettii muiden mahdollisia puheita. Hukkaan heitettyä aikaa.