Vauvan yötouhuilu ja herääminen
Vauvani 10kk on hyvin aktiivinen liikkuja ollut pienestä pitäen ja kontannut/kävellyt tukea vasten nyt 4kk. Yöunien kanssa on ollut ongelmaa jo siitä lähtien kun neiti alle 3kk iässä oppi kääntymään ympäri ja kuten kehitykseen kuuluu niin kaikkia taitoja on pitänyt harjoitella myös unissaan. Aluksi auttoi kun laitoin vauvan nukkumaan kahden rullalle käärityn peiton väliseen koloon pinnasängyssä (yön alkuosa omassa pinniksessä, aamuyöstä perhepetiin). Kun kolo ei enää riittänyt otin käyttöön makuupussin lisäksi ja taas hetkeksi tilanne rauhoittui. Pari kuukautta sitten yötouhut muuttuivat niin aktiiviseksi että makuupussin kanssa neiti oli ihan solmussa ja siirryimme unipussin käyttöön. Hyvin pian myös unipussi muuttui hyödyttömäksi ja kaikki liikkeen muodot tukea vasten kävelyyn asti onnistuu myös pussissa.
Onko mitään ideoita, millä tuota unissaan touhuamista saisi vähenemään ja/tai rajoitettua, koska vauva tarvitsee aina aikuisen rauhoittuakseen takaisin pötkölleen vaikka useimmiten onkin ihan täydessä unessa kuitenkin. Myös päiväunien pituus on nykyään max tunti koska kevyen unen vaiheessa alkaa touhu ja tyttö herää siihen eikä enää nukahda takaisin. Vauva ei itsekään vaikuta aamuisin kovinkaan levänneeltä aina vaikka unta tuleekin 10-12h yhteensä. Vauva ei ole kipeä, toki hampaiden tulo ajoittain lisää levottomuutta. Perhepedissäkin saattaa pyöriä ja hyöriä sekä pitää "narinaa" muttei kuitenkaan ehkä ihan yhtä aktiivisesti touhua mitä omassa sängyssään. Imetän vauvaa vielä öisinkin, mutta luulen ettei yöheräilyä/yösyöttöjä enää olisi jos tämä aktiivisuus saataisiin rauhoittumaan. Imetystä en tahdo lopettaa öisin koska se on nopein keino rauhoittaa vauva takaisin uneen jos peli silittely ja/tai sylittely ei riitä. Käytännössä vauva kuitenkin rauhoittuu nopeasti silittely/sylitttely/imetystaktiikalla.
Hei!
Motorisen kehityksen vilkkaimmat vaiheet vaikuttavat joka lapsen uneen tavalla tai toisella. Käsi kädessä kuitenkin kulkevat lapset muut tavat uneen liittyen eli häntä voi ja tuleekin tukea parempiin unitapoihin, koska hän juuri tarvitsee niin paljon unta kasvuun ja kehitykseen.
Lapsesi uneen liittyviin tapoihin kuuluu vahvasti antamasi yölliset palvelut. Varmasti lapsesi ajatteleekin, että vanhemman kuuluu tulla hänen luokseen, auttaa takaisin uneen herkemmän unen vaiheessa tai unen katkoksessa. Häntä voisi tukea toisenlaiseen tapaan eli itsenäisempään tapaan nukahtaa illalla sekä yöllä. Illan unirutiinit tukevat myös yöunta.
Lapsen levottomaan motoristen taitojen jumppaukseen, narinaan, ähinään jne. ei välttämättä tarvitse aikuisen vastata nukahtamisen hetkellä illalla tai yöllä. Lapselle voi antaa enemmän tilaa ja aikaa opetella itsenäisesti nukahtamisen taitoa. Lapsen äänet voivat olla hyvin monimuotoiset, joten vaatii vanhemmalta rauhallista asennetta, jotta pystyy kuulostelemaan lasta, koska mennä hänen luokseen. Itkuun vastataan, mutta kaikki lapsen yölliset äänet eivät ole itkua. Jos lapsesi itkee, voit tukea häntä esimerkiksi tassuhoidon avulla unen saamisessa, kuten olet tehnytkin. Yöimetys voi olla yöheräilyjä ja levottomuutta ruokkiva tapa lapsellasi.
Lisätietoja voit kysyä http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/ensikodit-ja-muu-vauvaperhetyo/baby_blues/
yst.terv. Sari Lampinen, baby blues-työntekijä / Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry