Lue keskustelun säännöt.
Olitko nuorena kaunis? Missä vaiheessa luovuit kauneudesta?
Kommentit (85)
Kumpaa arvostat enemmän, ulkoista vai sisäistä kauneutta?
Kumman uskot tekevän sinusta sen mikä olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumpaa arvostat enemmän, ulkoista vai sisäistä kauneutta?
Kumman uskot tekevän sinusta sen mikä olet?
Jotkuthan menettävät maailmansa, kun ulkonäkö katoaa. He ovat perustaneet elämänsä sille. ap
Kauniimpi kuin nyt, mutta en mikään muodikas missi.
En ole ikinä osannut stailata itseäni tai raaskinut.
Outolintu.
Vierailija kirjoitti:
Kumpaa arvostat enemmän, ulkoista vai sisäistä kauneutta?
Kumman uskot tekevän sinusta sen mikä olet?
Se varmaan riippuu ihan jokaisen tavoitteista erikseen. Kumpikaan ei automaattisesti määritä mitään. Jos tavoite on olla Miss Suomi 2025, niin kyllä kauneutta kannattaa vaalia. Tai jos on mies ja tavoitteena on löytää joku kumppani, niin kyllä, komeutta kannattaa EHDOTTOMASTI vaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpaa arvostat enemmän, ulkoista vai sisäistä kauneutta?
Kumman uskot tekevän sinusta sen mikä olet?Se varmaan riippuu ihan jokaisen tavoitteista erikseen. Kumpikaan ei automaattisesti määritä mitään. Jos tavoite on olla Miss Suomi 2025, niin kyllä kauneutta kannattaa vaalia. Tai jos on mies ja tavoitteena on löytää joku kumppani, niin kyllä, komeutta kannattaa EHDOTTOMASTI vaalia.
Kyllä komea mies on komea, vaikka ei tekisi mitään. Hän on sitä vaikka kumisaappaat jalassa ja säkki päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ollut nuorena kaunis, aloin kukoistaa vasta joskus 30 ikävuoden jälkeen.
N40
En ollut, joten siitä ei varsinaisesti tarvinnut ikinä luopua. Toivoin kyllä olevani kaunis, mutta eipä tullut geenilotossa voittoa tällä kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunnista itseäni peilistä. :C
Joskus tullut parempia valokuvia.
Olin, en aio luovuttaa missään vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten kauneudesta luovutaan ? En mä ainakaan ole siitä luopunut,se vain on luopunut minusta ajan kuluessa.
Vierailija kirjoitti:
En ollut, joten siitä ei varsinaisesti tarvinnut ikinä luopua. Toivoin kyllä olevani kaunis, mutta eipä tullut geenilotossa voittoa tällä kertaa.
Äitini oli nuoruudessaan kauniimpi, missimäisempi ja trendikkäämpi kuin meikä.
N44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kyllä, ehkä olen vieläkin. En tosin jaksa enää meikata enkä laittaa hiuksia.
Ulkopuolinen osaa arvioida parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Miten kauneudesta luovutaan ? En mä ainakaan ole siitä luopunut,se vain on luopunut minusta ajan kuluessa.
Minä lakkasin ainakin laittautumasta nelikymppisenä ja siirryin Kuomiin ja markettivaatteisiin. Onnellinen olotila.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komea olin nuorempana. Nyt kun alkaa ikä jo hieman näkyä, on se minulle maailmanloppu ;(
Vihaan vanhenemista vaikka olen vasta hieman yli 40. On totta että meitä omaan ja toisten ulkonäköön tuijottajia on.
Minäkin olen nyt 40+ vuotiaana kauneimmillani
Mäkin ihmettelen miten kauneudesta luovutaan. Mä olin ihan sievä nuorena mutta jonnekkin matkan varrelle se sievyys tipahdellut näin keski-ikään tullessa :D Jotakin rääteitä voi olla jäljellä kun ei pienet lapset pelkää eikä ala huutamaan mut nähdessään.
En ollut, enkä ole vieläkään. Ei mitään menetettävää :(
Olin nuorena kaunis. Siis luonnonkaunis voimistelija. Vielä viiden lapsen jälkeen sain kehuja kauneudestani vaikka ikä alkoi tuomaan ryppyjä silmäkulmiin. Nykyään olen yli 40v ja hieman pyöristynyt. En meikkaa kuin kevyesti ripsarilla ja hiuksia pidän ponnarilla arkena. Juhlissa saan vieläkin kehuja kauneudesta, mutta arkena kukaan ei sano mitään. En ole mitenkään ikinä ylläpitänyt kauneutta tai luopunut mistään. Olen mitä olen, ikääntyminen ei haittaa.
Kyllä mutta en ajatellut sitä silloin enkä ajattele nytkään.