Lue keskustelun säännöt.
Olen varmaan kamala, mutta jätän masentuneen avopuolison
26.05.2015 |
Olen tässä jo pidemmän aikaa katsellut kumppanin masennusta ja se ajaa minut itsekin jo epätoivon partaalle. Välillä hän jaksaa opiskella ja elää suht normaalisti, mutta nyt on taas kausi ettei hän jaksa yhtään mitään. Lääkitys on ja käy terapiassa eli apua on hakenut. Itsekin olen yrittänyt tukea parhaani mukaan, mutta en minäkään ihmeisiin pysty.
Tämä tilanne ajaa minut itsenikin kohta masennukseen. Ei minusta vaan ole tähän. Tulin siihen tulokseen, että pakkohan minun on ajatella itseänikin. En minä voi jättää elämättä ja nauttimatta omasta elämästäni kenenkään muun vuoksi. Ero on paras ratkaisu, vaikka vähän hävettääkin jättää toinen siksi, koska hän on sairas.
Tää on kamalaa, mutta mun on pakko saada elää onnellista elämää. Nykyinen ei ole sitä, koska tunnen olevani enemmän tukihenkilö. :(
Kommentit (83)
Jaa.
No kyllä siinä on aika iso ero onko avo- vai aviopuoliso.
Aviopuolisoansa on luvannut tukea myötä- JA VASTOINKÄYMISISSÄ!
Siis ihan itse ON VAPAAEHTOISESTI LUVANNUT naimisiin mentäessä!
Jos eroaa heti, kun elämä vähän koettelee, niin eipä siinä avioliittolupauksessa ollut mikään totta. Ei kannattaisi luvata sellaista, mitä ei aiokaan pitää! Tyhjää sananhelinää siinä tapauksessa koko avioliitto.
Avioliitto on sitoumus toiseen henkilöön myötä- ja vastoinkäymisissä yhtä lailla. Sehän on koko avioliiton perusajatus!
Terv. 30 vuotta naimisissa ollut vaimo, jonka avioliitto on kestänyt toisen puolison aggressiivisen syövän ja toisen puolison kaksisuuntaisen mielialahäiriön syvine masennuksineen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 01:08"]
Meillä sama tilanne 14 avioliittovuoden jälkeen ja lapset keskenkasvuisia. Puoliso on masentunut ja vainoharhainen ja puhuu ihmeellisyyksiä sähkömagneettikentistä ja siitä että häntä seurataan. Puhuu julkisesti ja jakaa someen näitä asioita. Riitaantuu ystävien ja puolituttujen kanssa pahasti. On työttömänä, eikä mikään homma pysy koska alkaa sielläkin selitellä näitä ihme juttuja. Olen töissä ja hoidan yksin kaiken, talouden, lapset, lasten menot ja laskut, ruuat ja pyykit. Kyllä se menettelee, mutta jatkuva ukkospilvi sohvalla on ahdistava. Mies haluaa seksiä koko ajan, ja myös puhuu seksin harrastamisesta muiden naisten kanssa. Herättele öisin seksiä varten, vaikka kerron kuinka tarvitsen lepoa. Koko mies etoo minua. Hän on MT ongelmainen, mutta samalla tämä kaikki alkaa olla niin raskasta. Mitä jos minä en kohta enää jaksa? Haluaisin miehestä eroon. Jep, hän on heikoimmillaan, ei hae apua, ei suostu lääkäriin koska silloin 'ne' voittavat. Ei käytä päiheitä, mutta on välillä taivaissa, ja välillä aivan rotkossa. Niin, ja hänen mielestään asetan lasten tarpeita liikaa hänen edelleen, taisi olla vihainen kun sanoi tuon. Ei ole fyysisesti väkivaltainen. Koska minun ensisijainen velvollisuuteni on lapsia kohtaan minun on aika lähteä siinä vaiheessa kun ilmapiiri ei ole enää terveellinen lapsille tai tuntuu että oma uupumus ottaa vallan. Terveisiä kaikille kusipäille tässäkin ketjussa jotka englanniksi lainaavat jotain romanttista avioliittovalaa. Tulkaa lastenne kanssa vaihtamaan kanssani paikkaa, saatte hyväpalkkaisen pomotyön ja ympärivuorokautisen työmaan kotona, ja voitte katsella vierestä kun lapsenne seuraavat isänsä mielenterveyden rapistumista aivan aitiopaikalta samalla kun mies tuhlaa rahojaan joutavuuksiin.
[/quote]
Puolisosi taitaa olla kaksisuuntainen, kaikki merkit viittaavat sihen. Jos hän ei suostu hoitoihin, sinun pitää lasten kanssa lähteä. Hyvät perusteet avioeroon ovat väkivalta (henkinen/fyysinen), hoitamaton päihdeongelma ja hoitamaton psyykkinen sairaus.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 01:08"]
Meillä sama tilanne 14 avioliittovuoden jälkeen ja lapset keskenkasvuisia. Puoliso on masentunut ja vainoharhainen ja puhuu ihmeellisyyksiä sähkömagneettikentistä ja siitä että häntä seurataan. Puhuu julkisesti ja jakaa someen näitä asioita. Riitaantuu ystävien ja puolituttujen kanssa pahasti. On työttömänä, eikä mikään homma pysy koska alkaa sielläkin selitellä näitä ihme juttuja. Olen töissä ja hoidan yksin kaiken, talouden, lapset, lasten menot ja laskut, ruuat ja pyykit. Kyllä se menettelee, mutta jatkuva ukkospilvi sohvalla on ahdistava. Mies haluaa seksiä koko ajan, ja myös puhuu seksin harrastamisesta muiden naisten kanssa. Herättele öisin seksiä varten, vaikka kerron kuinka tarvitsen lepoa. Koko mies etoo minua. Hän on MT ongelmainen, mutta samalla tämä kaikki alkaa olla niin raskasta. Mitä jos minä en kohta enää jaksa? Haluaisin miehestä eroon. Jep, hän on heikoimmillaan, ei hae apua, ei suostu lääkäriin koska silloin 'ne' voittavat. Ei käytä päiheitä, mutta on välillä taivaissa, ja välillä aivan rotkossa. Niin, ja hänen mielestään asetan lasten tarpeita liikaa hänen edelleen, taisi olla vihainen kun sanoi tuon. Ei ole fyysisesti väkivaltainen. Koska minun ensisijainen velvollisuuteni on lapsia kohtaan minun on aika lähteä siinä vaiheessa kun ilmapiiri ei ole enää terveellinen lapsille tai tuntuu että oma uupumus ottaa vallan. Terveisiä kaikille kusipäille tässäkin ketjussa jotka englanniksi lainaavat jotain romanttista avioliittovalaa. Tulkaa lastenne kanssa vaihtamaan kanssani paikkaa, saatte hyväpalkkaisen pomotyön ja ympärivuorokautisen työmaan kotona, ja voitte katsella vierestä kun lapsenne seuraavat isänsä mielenterveyden rapistumista aivan aitiopaikalta samalla kun mies tuhlaa rahojaan joutavuuksiin.
[/quote]
Mikset tee asialle mitään?
Jos miehesi puhelee asioita, jotka eivät ole tästä maailmasta, on hän psykoosissa ja vainoharhainen.
Sinun tehtäväsi lähiomaisena on toimittaa hänet sairaalaan pakkohoitoon, jossa hän saa diagnoosin ja lääkityksen!
Mielenterveysongelmiin on lääkkeet, joiden avulla suurin osa pystyy elämään ihan normaalia elämää.
Eli seuraavan kerran kun miehesi puhelee harhoja, soitat ambulanssin ja kerrot tilanteen ja että mies on toimitettava pakkohoitoon, koska on harhainen. Ambulanssimiehet vievät hänet sitten psykiatrian päivystykseen ja hänet otetaan diagnoosin teon ja sopivan lääkityksen etsimisen ajaksi pakkohoitoon osastolle.
Itsekin olen joutunut tilaamaan ambulanssin harhaisia juttuja kertovalle omaiselleni. Hänkin joutui viikoksi pakkohoitoon diagnosointia ja lääkityksen etsimistä varten. Siitä alkoi toipuminen ja nykyisin hän on aivan samanlainen kuin ennen sairastumistaan.
Sitä vartenhan lähiomaiset ovat olemassa, että he toimittavat läheisensä hoitoon, jos he sairastuvat. Soittaisit varmasti ambulanssin sydänkohtauksen saaneelle lähiomaisellesi. Miksi siis et tee sitä psyykkisesti sairastuneelle läheisellesi?
Psyykkinen sairaus on sairaus siinä missä fyysinen sairauskin. Myös siihen täytyy saada hoitoa!
Kumppani tekee itsemurhan, valmiiks jo masentunu ja ero päälle
Et ole ! Sehän on jo valmiiksi masentunut , tuskin se lisää masentuu !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 01:08"]
Meillä sama tilanne 14 avioliittovuoden jälkeen ja lapset keskenkasvuisia. Puoliso on masentunut ja vainoharhainen ja puhuu ihmeellisyyksiä sähkömagneettikentistä ja siitä että häntä seurataan. Puhuu julkisesti ja jakaa someen näitä asioita. Riitaantuu ystävien ja puolituttujen kanssa pahasti. On työttömänä, eikä mikään homma pysy koska alkaa sielläkin selitellä näitä ihme juttuja. Olen töissä ja hoidan yksin kaiken, talouden, lapset, lasten menot ja laskut, ruuat ja pyykit. Kyllä se menettelee, mutta jatkuva ukkospilvi sohvalla on ahdistava. Mies haluaa seksiä koko ajan, ja myös puhuu seksin harrastamisesta muiden naisten kanssa. Herättele öisin seksiä varten, vaikka kerron kuinka tarvitsen lepoa. Koko mies etoo minua. Hän on MT ongelmainen, mutta samalla tämä kaikki alkaa olla niin raskasta. Mitä jos minä en kohta enää jaksa? Haluaisin miehestä eroon. Jep, hän on heikoimmillaan, ei hae apua, ei suostu lääkäriin koska silloin 'ne' voittavat. Ei käytä päiheitä, mutta on välillä taivaissa, ja välillä aivan rotkossa. Niin, ja hänen mielestään asetan lasten tarpeita liikaa hänen edelleen, taisi olla vihainen kun sanoi tuon. Ei ole fyysisesti väkivaltainen. Koska minun ensisijainen velvollisuuteni on lapsia kohtaan minun on aika lähteä siinä vaiheessa kun ilmapiiri ei ole enää terveellinen lapsille tai tuntuu että oma uupumus ottaa vallan. Terveisiä kaikille kusipäille tässäkin ketjussa jotka englanniksi lainaavat jotain romanttista avioliittovalaa. Tulkaa lastenne kanssa vaihtamaan kanssani paikkaa, saatte hyväpalkkaisen pomotyön ja ympärivuorokautisen työmaan kotona, ja voitte katsella vierestä kun lapsenne seuraavat isänsä mielenterveyden rapistumista aivan aitiopaikalta samalla kun mies tuhlaa rahojaan joutavuuksiin.
[/quote]
Puolisollasi on selkeästi kaksisuuntainen mielialahäiriö ja siinä parhaillaan vaihe nimeltä psykoottinen mania.
Psykoottinen mania ei parane itsestään, vaan potilaan paikka on sairaalassa pakkohoidossa. Soita hätäkeskukseen, tilaa ambulanssi ja kerro, että epäilet kyseessä olevan psykoottisen manian.
Tällä hetkellä puolisosi on syyntakeeton toimistaan ja hänen on saatava välittömästi psykiatrista apua.
Psykoottiseen maniaan sairastuneet hoidetaan kaikki pakkohoidossa. Psykoottisuuden poistaminen ja manian taltuttaminen vaativat sekä psykoosilääkitystä (esim. Risperdal) että mielialaa tasaavaa lääkitystä (esim. Lito). Tila ei normalisoidu ilman lääkehoitoa, joten toimita miehesi hoitoon.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00047
http://www.finfami.fi/component/content/article?id=215
http://www.bipoinfo.fi/oireet/mania-aiheuttaa-yliaktiivisuutta
http://www.bipoinfo.fi/hoito/miten-maniaa-ja-hypomaniaa-hoidetaan
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 02:22"]
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 01:08"]
Meillä sama tilanne 14 avioliittovuoden jälkeen ja lapset keskenkasvuisia. Puoliso on masentunut ja vainoharhainen ja puhuu ihmeellisyyksiä sähkömagneettikentistä ja siitä että häntä seurataan. Puhuu julkisesti ja jakaa someen näitä asioita. Riitaantuu ystävien ja puolituttujen kanssa pahasti. On työttömänä, eikä mikään homma pysy koska alkaa sielläkin selitellä näitä ihme juttuja. Olen töissä ja hoidan yksin kaiken, talouden, lapset, lasten menot ja laskut, ruuat ja pyykit. Kyllä se menettelee, mutta jatkuva ukkospilvi sohvalla on ahdistava. Mies haluaa seksiä koko ajan, ja myös puhuu seksin harrastamisesta muiden naisten kanssa. Herättele öisin seksiä varten, vaikka kerron kuinka tarvitsen lepoa. Koko mies etoo minua. Hän on MT ongelmainen, mutta samalla tämä kaikki alkaa olla niin raskasta. Mitä jos minä en kohta enää jaksa? Haluaisin miehestä eroon. Jep, hän on heikoimmillaan, ei hae apua, ei suostu lääkäriin koska silloin 'ne' voittavat. Ei käytä päiheitä, mutta on välillä taivaissa, ja välillä aivan rotkossa. Niin, ja hänen mielestään asetan lasten tarpeita liikaa hänen edelleen, taisi olla vihainen kun sanoi tuon. Ei ole fyysisesti väkivaltainen. Koska minun ensisijainen velvollisuuteni on lapsia kohtaan minun on aika lähteä siinä vaiheessa kun ilmapiiri ei ole enää terveellinen lapsille tai tuntuu että oma uupumus ottaa vallan. Terveisiä kaikille kusipäille tässäkin ketjussa jotka englanniksi lainaavat jotain romanttista avioliittovalaa. Tulkaa lastenne kanssa vaihtamaan kanssani paikkaa, saatte hyväpalkkaisen pomotyön ja ympärivuorokautisen työmaan kotona, ja voitte katsella vierestä kun lapsenne seuraavat isänsä mielenterveyden rapistumista aivan aitiopaikalta samalla kun mies tuhlaa rahojaan joutavuuksiin.
[/quote]
Puolisosi taitaa olla kaksisuuntainen, kaikki merkit viittaavat sihen. Jos hän ei suostu hoitoihin, sinun pitää lasten kanssa lähteä. Hyvät perusteet avioeroon ovat väkivalta (henkinen/fyysinen), hoitamaton päihdeongelma ja hoitamaton psyykkinen sairaus.
[/quote]
Manian luonteeseen kuuluu, etteivät potilaat koskaan suostu vapaaehtoisesti hoitoon. Maniassa ihmisellä ei nimittäin ole lainkaan sairaudentuntoa, vaan hän päinvastoin hän luulee olevansa elämänsä kunnossa.
Mania on vakava psyykkinen mielenhäiriö ja omaisen tehtävä on toimittaa sairastunut tahdosta riippumattoman hoitoon. M1-pakkohoitolähetteiden kirjoittamisen yksi yleisimmistä syistä on nimenomaan mania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itsekin masentunut enkä haluaisi oman kumppanini kärsivän sairaudestani, saati säälivän minua niin paljon sen takia että ei uskaltaisi jättää.
Jossain kohtaa se seinä vaan tulee vastaan, ketään ei jaksa loputtomiin kannatella. Ystäväni on ollut masentunut jo 7 vuotta, aina kun hetken näyttää jo hyvältä niin sitten tulee romahdus. Valittaa, valittaa ja valittaa. Sellainen ystävyys mikä vaan ottaa eikä anna mitään muuta kuin pahaa oloa, ei sellaista kukaan jaksa. Saatikka jos masentunut on oma kumppani. Joten ymmärrän täysin ap ettet enää jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 23:06"]Sitten varmaan jään tähän suhteeseen ja tuhoan itteni.
Mä yritin jutella miehelle ja kertoa mun tuntemuksista. Hän ei kuulema jaksa ja sanoo, että ihan sama lähdenkö vai jäänkö koska ei hänestä kukaan aidosti välitä kuitenkaan. Ymmärtää mun ratkaisua lähteä katsastamaan parempia miehiä.
Ihan hirveä olo. :( Ap
[/quote]
Tuskinpa sinä into piukassa olet lähdössä katsomaan "parempia miehiä' vaan pikemminkin haluat ladata akkujasi. Vai mitä? Puolisosi syyllistää sinua, jotta jäisit - siinä on yksi syylisää lähteä. Ei pidä antaa toisen manipuloida itseään!
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 02:21"]
Jaa.
No kyllä siinä on aika iso ero onko avo- vai aviopuoliso.
Aviopuolisoansa on luvannut tukea myötä- JA VASTOINKÄYMISISSÄ!
Siis ihan itse ON VAPAAEHTOISESTI LUVANNUT naimisiin mentäessä!
Jos eroaa heti, kun elämä vähän koettelee, niin eipä siinä avioliittolupauksessa ollut mikään totta. Ei kannattaisi luvata sellaista, mitä ei aiokaan pitää! Tyhjää sananhelinää siinä tapauksessa koko avioliitto.
Avioliitto on sitoumus toiseen henkilöön myötä- ja vastoinkäymisissä yhtä lailla. Sehän on koko avioliiton perusajatus!
Terv. 30 vuotta naimisissa ollut vaimo, jonka avioliitto on kestänyt toisen puolison aggressiivisen syövän ja toisen puolison kaksisuuntaisen mielialahäiriön syvine masennuksineen
[/quote]
Kaksinnaintia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 03:10"]
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 01:08"]
Meillä sama tilanne 14 avioliittovuoden jälkeen ja lapset keskenkasvuisia. Puoliso on masentunut ja vainoharhainen ja puhuu ihmeellisyyksiä sähkömagneettikentistä ja siitä että häntä seurataan. Puhuu julkisesti ja jakaa someen näitä asioita. Riitaantuu ystävien ja puolituttujen kanssa pahasti. On työttömänä, eikä mikään homma pysy koska alkaa sielläkin selitellä näitä ihme juttuja. Olen töissä ja hoidan yksin kaiken, talouden, lapset, lasten menot ja laskut, ruuat ja pyykit. Kyllä se menettelee, mutta jatkuva ukkospilvi sohvalla on ahdistava. Mies haluaa seksiä koko ajan, ja myös puhuu seksin harrastamisesta muiden naisten kanssa. Herättele öisin seksiä varten, vaikka kerron kuinka tarvitsen lepoa. Koko mies etoo minua. Hän on MT ongelmainen, mutta samalla tämä kaikki alkaa olla niin raskasta. Mitä jos minä en kohta enää jaksa? Haluaisin miehestä eroon. Jep, hän on heikoimmillaan, ei hae apua, ei suostu lääkäriin koska silloin 'ne' voittavat. Ei käytä päiheitä, mutta on välillä taivaissa, ja välillä aivan rotkossa. Niin, ja hänen mielestään asetan lasten tarpeita liikaa hänen edelleen, taisi olla vihainen kun sanoi tuon. Ei ole fyysisesti väkivaltainen. Koska minun ensisijainen velvollisuuteni on lapsia kohtaan minun on aika lähteä siinä vaiheessa kun ilmapiiri ei ole enää terveellinen lapsille tai tuntuu että oma uupumus ottaa vallan. Terveisiä kaikille kusipäille tässäkin ketjussa jotka englanniksi lainaavat jotain romanttista avioliittovalaa. Tulkaa lastenne kanssa vaihtamaan kanssani paikkaa, saatte hyväpalkkaisen pomotyön ja ympärivuorokautisen työmaan kotona, ja voitte katsella vierestä kun lapsenne seuraavat isänsä mielenterveyden rapistumista aivan aitiopaikalta samalla kun mies tuhlaa rahojaan joutavuuksiin.
[/quote]
Puolisollasi on selkeästi kaksisuuntainen mielialahäiriö ja siinä parhaillaan vaihe nimeltä psykoottinen mania.
Psykoottinen mania ei parane itsestään, vaan potilaan paikka on sairaalassa pakkohoidossa. Soita hätäkeskukseen, tilaa ambulanssi ja kerro, että epäilet kyseessä olevan psykoottisen manian.
Tällä hetkellä puolisosi on syyntakeeton toimistaan ja hänen on saatava välittömästi psykiatrista apua.
Psykoottiseen maniaan sairastuneet hoidetaan kaikki pakkohoidossa. Psykoottisuuden poistaminen ja manian taltuttaminen vaativat sekä psykoosilääkitystä (esim. Risperdal) että mielialaa tasaavaa lääkitystä (esim. Lito). Tila ei normalisoidu ilman lääkehoitoa, joten toimita miehesi hoitoon.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00047
http://www.finfami.fi/component/content/article?id=215
http://www.bipoinfo.fi/oireet/mania-aiheuttaa-yliaktiivisuutta
http://www.bipoinfo.fi/hoito/miten-maniaa-ja-hypomaniaa-hoidetaan
[/quote]
Jep. Aivan selkeä mania psykoottisilla oireilla. Omalla miehelläni on ollut aivan sama. Hänkin luuli, että häntä seurataan ja vakoillaan. Voi lopulta fyysisestikin niin huonosti, että tilasi itse itselleen ambulanssin. Päivystyksessä olivat sitten pyytäneet psykiatrin paikalle, koska jutut olivat vainoharhaisia. Psykiatri toimitti suoraan pakkohoitoon, koska tunnisti psykoottissävytteisen manian.
Itse en olisi pystynyt maniaa havaitsemaan, koska en ollut sellaista aiemmin nähnyt, vaan valitin vain - aivan samoin kuin alkuperäinen kirjoittaja - miehen rasittavasta käytöksestä. En millään hyväksynyt diagnoosiakaan ennen kuin kävin miestä katsomassa suljetulla osastolla ja oli pakko hyväksyä tosiasiat, koska miehen jutut menivät vain hullummiksi ennen kuin lääkitys alkoi purra. Mies oli pakkohoidossa reilun viikon, niin kauan, että mieli eheytettiin psykoosilääkkeillä ja että kaksisuuntaisen häiriön tasaavat lääkkeet saivan manian poistumaan.
Kotiutuksen jälkeen hän oli pitkällä sairauslomalla ja söi sitten seuraavat vuodet litiumia manian estoon. Oli kuin aivan eri ihminen, kun lääkityksellä poistettiin tuo puhjennut mania. On itsekin todennut myöhemmin, että oli aivan sekaisin, eikä selvinnyt takaisin normaalien kirjoihin ilman tuota pakkohoitojaksoa. Kannattaisi alkuperäisen kirjoittajan todellakin hoitaa miehensä pakkohoitoon, koska hän on sellaisessa tilassa, ettei vapaaehtoisesti hoitoon tule lähtemään.
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 19:24"]
Vielä tuosta kaksisuuntaisen psykoottisesta maniasta, että kolmasosalle tulee juuri tuo voimakas seksivietti päälle.
[/quote]
Nimenomaan. Hyperseksuaalisuus on yksi manian oireista. Ei tietenkään tule läheskään kaikille, mutta jos yhtäkkistä hyperseksuaalisuutta alkaa esiintyä, on hyvä tarkastella kyseisen ihmisen muutakin käytöstä. Onko käytös normaalista poikkeavaa vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko jossain kohtaa mainittu, kuinka kauan ap:n miehen masennus on jatkunut? Vakavasta masennuksesta paraneminen kestää hyvälläkin hoidolla muutaman vuoden. Ymmärrän ap:n ratkaisun, jos tilanne on kestänyt useita vuosia ilman, että mitään merkkejä paranemisesta on näkyvissä. Onko ap puhunut miehensä terapeutin kanssa? Se kannattaisi tehdä myös ennen noin radikaalia päätöstä.
Jos terapia ja lääkitys ei auta kannaattaa niitä tarkistaa. Onko lääkitys oikea? Tai onko diagnoosi oikea. Lähipiirissäni on ihminen jonka "masennusta" hoidettiin vuois tuloksetta. Lopulta diagnosoitiin uudelleen aksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi ja laitettiin lääkitys uusiksi. Ihminen muuttui tosi nopeasti ja elää nyt lääkityksen turvin hyvää ja aktiivista elämää.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 23:06"]
Sitten varmaan jään tähän suhteeseen ja tuhoan itteni.
Mä yritin jutella miehelle ja kertoa mun tuntemuksista. Hän ei kuulema jaksa ja sanoo, että ihan sama lähdenkö vai jäänkö koska ei hänestä kukaan aidosti välitä kuitenkaan. Ymmärtää mun ratkaisua lähteä katsastamaan parempia miehiä.
Ihan hirveä olo. :( Ap
[/quote]
Ja tässä oli nyt ongelmana mikä? Ihan tottahan se sinun masentunut miehesi puhui - et sinä häntä rakasta etkä hänestä välitä, ainakaan kovin paljoa, koska kerran olet jättämässä. Ja toi "katsella parempia miehiä" - meinaatko sitten olla loppuelämäsi selibaatissa? ;) Mene, olet vapaa kuin taivaan lintu, kukaan ei sinua sido.
Voi aloittajaa, nytkö miehesikin - jota olet jättämässä hänestä itsestään riippumattomasta syystä - pitäisi sua paijata ja lohduttaa, että mene vaan, olet hyvä ja rohkea kun uskallat lähteä? Miksi tunnet "hirveää oloa?" Vaikutat tosi lapselliselta ja itsekeskeiseltä...
Pakko nostaa ja tulla päivittämään nykytilanne. Puhuin miehelle, että minulla on sellainen olo ettei meidän suhde anna enää kummallekaan mitään ja että on parempi erota. Mies oli ensin asian kanssa yllättävän ok ja alkoi näkymään merkkejä jopa siitä, että viimein jaksaisi taas panostaa itseensä.
Pian kuitenkin tuli takapakkia ja nyt mies itkee, että jos lähden niin hänen elämänsä on ohi. Ap
[quote author="Vierailija" time="27.05.2015 klo 08:36"]
Oliko jossain kohtaa mainittu, kuinka kauan ap:n miehen masennus on jatkunut? Vakavasta masennuksesta paraneminen kestää hyvälläkin hoidolla muutaman vuoden. Ymmärrän ap:n ratkaisun, jos tilanne on kestänyt useita vuosia ilman, että mitään merkkejä paranemisesta on näkyvissä. Onko ap puhunut miehensä terapeutin kanssa? Se kannattaisi tehdä myös ennen noin radikaalia päätöstä.
[/quote]
Masennusta jatkunut yli kaksi vuotta. Mitään tarkempia tietoja en oikein viitsi kertoa, koska pelkään että minut tunnistetaan. :( Ap
Sun kirjoituksista huokuu se, että taidat olla aika loppu. Menet nyt ihan ensimmäisenä juttelemaan ammattilaisen kanssa. Soita auttavaan puhelimeen, varaa aika tk:hon tai mitä apua sinun paikkakunnallasi on nyt saatavilla. Ero tai ainakin tauko suhteessa on nyt paikallaan, mutta älä jää sen asian kanssa yksin. Puhu ystävillesi jos saisit heiltäkin tukea. Hommaa joku väliaikainen paikka jossa voit ottaa lepoa ja kasata ajatuksiasi. Vähän kuulostella miltä mahdollinen ero tuntuu ja ehkä se saa miehenkin heräämään.