Onko hämäläisissä oikeasti todella vanhempia, joita harmittaa, että toiset lapset kasvavat kaksikielisinä, eli että kotona jompikumpi vanhempi puhuu ruotsia lapsille?
Jotenkin tämä tuntuu olevan vaikeampaa hyväksyä kuin esimerkiksi englannin tai saksan puhuminen. Mietteitä?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Mutta se hämmästyttää, miksi lapsi täytyy aina rekistetöidä ruotsinkieliseksi näissä kaksikielisissä perheissä. Sen jälkeen vingutaan etuoikeuksia ja palveluja ruotsiksi, vaikka suomeakin osataan täydellisesti.
Ja suomenkielisten lasten kanssa ei voi vahingossakaan laittaa samaan kouluun.Jos halutaan aidosti kaksikielinen lapsi, tämän toisen kielen kehitystä tulee tukea esim. koulu- ja päiväkotivalinnoilla. Pihoillahan ne oppii kyllä suomen.
Hirveästi ihmisillä on myös vääriä luuloja lasten kielenkehityksestä. Tuossa ylempänä yksi tiedonniekka osoitti juuri, miten ennakkoluuloisesti ja ahdasmielisesti näihin suhtaudutaan ja miten lasten kaksikielisyys tai useampikielisyys koetaan hirveän haastavana. Oikeasti lapset on tällä saralla fiksumpia kuin aikuiset ja lapset valitsee itse kenen kanssa mitäkin kieltä puhuvat. Tai en ainakaan ole tavannut lasta, joka alkaisi puhumaan kanssani ruotsia jos olemme aina puhuneet suomea tai englantia.
Iso osa maailman ihmisistä on jollain tasolla kaksi-, kolme- tai nelikielisiä. On mielestäni aika kapeakatseista ajatella, että yksikielisyys olisi mukamas jokin normi ja kaksikielisyys poikkeus. Asia kun ei ole niin.
Moni intialainen esimerkiksi hallitsee kevyesti kolmella kielellä asioinnin eri tilanteissa (heitä on muuten yli miljardi) ja muun muassa Afrikassa on aika harvinaista olla täysin yksikielinen.
Sveitsissä jo pikkulapsi hallitsee yleensä erinomaisesti sekä oman paikalliskielen että saksan ja lisäksi hyvin nuorena opitaan kantonista riippuen ranskan tai italian perusteet, ja niillä kommunikoidaan ihan luontevasti tekemättä asiasta sen isompaa numeroa. Lisäksi myöhemmin opitaan vielä melko sujuva englanti.
Olennaista on kuitenkin, että vanhemmat puhuvat lapselle omaa äidinkieltään, oli se sitten mikä tahansa. Kielten osaaminen ei ole mistään pois vaan pikemminkin menee niin, että mitä useammalla kielellä pystyt viestimään, sitä helpommin seuraavatkin tarttuvat.
Ei mua harmita, että lapset opetetaan kaksikieliseksi, mutta töissä kyllä harmittaa, etten voi auttaa lapsia, jotka osaavat vain ruotsia. Hölmöä kasvattaa lapsi vain ruotsinkieliseksi koska ei sillä pelkällä ruotsilla kyllä Suomessa pärjää.
En halunnut sekavuutta. Mies puhuu lapsille Suomea, vaikka on ruotsinkielinen.
En vaan jaksaisi sellaista sekakieltä.
Vierailija kirjoitti:
Iso osa maailman ihmisistä on jollain tasolla kaksi-, kolme- tai nelikielisiä. On mielestäni aika kapeakatseista ajatella, että yksikielisyys olisi mukamas jokin normi ja kaksikielisyys poikkeus. Asia kun ei ole niin.
Moni intialainen esimerkiksi hallitsee kevyesti kolmella kielellä asioinnin eri tilanteissa (heitä on muuten yli miljardi) ja muun muassa Afrikassa on aika harvinaista olla täysin yksikielinen.
Sveitsissä jo pikkulapsi hallitsee yleensä erinomaisesti sekä oman paikalliskielen että saksan ja lisäksi hyvin nuorena opitaan kantonista riippuen ranskan tai italian perusteet, ja niillä kommunikoidaan ihan luontevasti tekemättä asiasta sen isompaa numeroa. Lisäksi myöhemmin opitaan vielä melko sujuva englanti.
Olennaista on kuitenkin, että vanhemmat puhuvat lapselle omaa äidinkieltään, oli se sitten mikä tahansa. Kielten osaaminen ei ole mistään pois vaan pikemminkin menee niin, että mitä useammalla kielellä pystyt viestimään, sitä helpommin seuraavatkin tarttuvat.
Tämä.
Suomessa on muutenkin ihmeellinen asenne "oppisi sen suomen nyt ensimmäiseksi", mutta kun ei - mitä varhaisemmassa vaiheessa muut kielet oppii, niin sen varmemmin oppii. Lisäksi aiemmalle postaajalle en jaksanut selittää, että itselläni on englanninkielinen tausta ja lapsi on englanninkielisten hoitajien keskellä, jotka ovat natiivipuhua. Pääasia, että pääsi räyhäämään miten typerää tuollainen on :D
Jos halutaan aidosti kaksikielinen lapsi, tämän toisen kielen kehitystä tulee tukea esim. koulu- ja päiväkotivalinnoilla. Pihoillahan ne oppii kyllä suomen.