Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miehen pojalla lakkiaiset lauantaina, en ole kutsuttu...
26.05.2015 |
... enkä tiedä, saanko loukkaantua moisesta... Ainakin se tuntuu häijyltä. Ollaan kihloissa oltu jonkin aikaa, yhdessä parisen vuotta, mutta minä en ole kutsuttu pojan lakkiaisiin.
Juhlat pidetään miehen eksän luona (heidän entisessä yhteisessä kodissaan), ovat eronneet reilu 10 vuotta sitten. Eksä ei ole voinut sulattaa kumpaakaan miehen edellisistä naisystävistä eikä siis minuakaan, ja tuo sen hyvin selvästi julki.
En ole mieheltä kysynyt syytä, miksi hän menee sinne yksin, oikeastaan se selvisi vasta äskettäin, että tosiaan minä en ole lähdössä mukaan.
No... olen kyllä loukkaantunut ja asiasta pitää mieheltä kysyä, mutta olisiko minulla tässä tilanteessa oikeutta tuntea itseni loukatuksi... mene ja tiedä.
Kommentit (102)
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 13:15"][quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 13:11"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 12:55"]
No, itse en TODELLAKAAN suostu siihen, että isäni naisystävä tulisi lakkiaisiini. T. 18v
[/quote]Siis miksi et? Eikö isälläsi ole oikeutta onneen?
[/quote]
Ja mistä 18 vuotias on oppinut, että isällä ei ole oikeutta onneen? Ei ainakaan koulun penkiltä.
[/quote]
Ei kai se isän onnea kiellä ettei isän uutta halua omiin juhliinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun aikuinen mieheni toivoo, että isänsä tulisi lapsemme rippijuhliin ilman tämänhetkistä avokkiaan järjestysnro 3 eron jälkeen. Hänellä ei ole mitään naista vastaan, mutta ei koe tämän itselleen vieraan ihmisen kuuluvan perheeseensä ja rippijuhlat ovat hänen mielestään perhejuhla.
Kutsu on avec, mutta ymmärrän ne tunteet. Hän haluaa paikalle vain isänsä ja äitinsä, ei ketään ihmistä, joka on ollut elämässä mukana pari vuotta kahvipöytävieraana. Jos hän jonkun olisi halunnut kutsua, se olisi ollut avokki järjestysnro 2, mutta tämä ei voi osallistua huonon kuntonsa takia. Tämä nainen oli vapaaehtoisesti myös lastemme hoitotätinä ajoittain.
Olen ehkä vähän mustavalkoinen ja yksikoikoinen, mutta henk. koht. ajattelen asian niin, että vanhempien uudet puolisot ovat osa perhettä ja kuuluvat kuvioon ja entiset puolisot puolin toisin ovat - tai pitäisi olla - sen verran aikuisia, että perhejuhlat voitaisiin viettää kaikkien kesken yhdessä, sen muutaman tunnin vaikka pakolla. Juuri siksi, että tärkein on se juhlakalu, esim. näissä ap:n lakkiaisissa se poika, jonka juhlat ovat. Niin, että hän saisi paikalle kaikki läheisensä - puolisoineen, lapsineen jne - ja kaikki voisivat nauttia juhlasta yhdessä.
Totta, tosielämä on paljon tarua ihmeellisempää ja olosuhteita on monia, tilanteita kaikenlaisia eikä asiat oikeasti mene monestikaan näin. Mutta jos kyseessä on esim. vuosien takaa katkera eksä, joka ei periaatteesta halua hyväksyä entisen puolisonsa rinnalle ketään, niin se olisi tällaisissa tilanteissa mun mielestä vaan nieltävä.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 12:19"]
Eksä ei ole voinut sulattaa kumpaakaan miehen edellisistä naisystävistä eikä siis minuakaan, ja tuo sen hyvin selvästi julki.
En ole mieheltä kysynyt syytä, miksi hän menee sinne yksin, oikeastaan se selvisi vasta äskettäin, että tosiaan minä en ole lähdössä mukaan.
No... olen kyllä loukkaantunut ja asiasta pitää mieheltä kysyä, mutta olisiko minulla tässä tilanteessa oikeutta tuntea itseni loukatuksi... mene ja tiedä.
[/quote]
Siis eksä ei voi sietää sinua ja näyttää sen ja sä haluaisit kuitenkin "kaveerata" hänen kanssaan? Ja olet oikein loukkaantunut kun et pääse kylään? Mit.. vit..? Minkä ihmeen takia kun kerran tiedät että ko. henkilö ei halua olla sun kanssasi tekemisissä?
En kutsu äitini nykyistä panokumppania, anteeksi "poikaystävää" lapsemme ristiäisiin. Se olisi liian kova pala isälleni sillä äitini petti isää kun olivat naimisissa. Tämä vieras mies ei olle millään tapaa sukua meille enkä aio jakaa perhetapahtumia hänen kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 14:44"]
En kutsu äitini nykyistä panokumppania, anteeksi "poikaystävää" lapsemme ristiäisiin. Se olisi liian kova pala isälleni sillä äitini petti isää kun olivat naimisissa. Tämä vieras mies ei olle millään tapaa sukua meille enkä aio jakaa perhetapahtumia hänen kanssaan.
[/quote]
Samasta syystä en kutsu isäni uusinta panoreikää ristiäisiin. Jos asia ei isää miellytä, hän voi myös vapaasti jäädä pois juhlista.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 12:26"]Jos minä eroaisin, ei mieheni tulevilla puolisoilla olisi meille mitään asiaa.
[/quote]
En voi kuin ihmetellä! Aikuiset ihmiset käyttäytyy kuin kakarat. Elämä jatkuu, onneksi ihmiset löytävät vielä rakkautta. Miksi exän pitää hankaloittaa muiden elämää? Move on!!
T. Itsekin eronnut, eikä tule mieleenkään kitistä kun lasten isä löytänyt uuden naisystävän. Nainen on mukava ja ystävällinen, joten lottovoitto lapsille ja meille kaikille kun tullaan toimeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ajattelen asiaa nuoren kannalta. Jos on menossa jo kolmas tyttis isällä, niin ehkä poika ei ota tätä niin tosissaan. Haluaa vain lähimmät ihmiset juhliinsa.
Juhlakalu päättää, ketä tulee. Et kai mene tahallaan tekemään pojan juhlista pojalle huonoa ja ahdistavaa muistoa vääntymällä sinne kutsumatta. Ne ovat pojan juhlat, eivät sinun parisuhdejuhlasi.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 14:16"]
Melkoista soppaa kyllä aiheuttaa aikuisten sotkut. Lapsi niistä sitten kärsii, pitkään aikusenakin. Pitäisi arkena korjata välejä, jotta loppuelämä olisi nautinnollisempaa. Ja jos joku aikuinen toista syrjii, niin muiden pitäisi puuttua siihen, eikä tukea hiljaisuudella.
[/quote]
Olisi kiva tietää, millaiset kaksi ihmistä tätä on peukuttaneet alas? :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua minua minua. Ei puhettakaan, että kysyisi: "Mitenkähän miehen poika haluaisi minun onnittelevan, ostanko jotain va annanko rahalahjan ja järjestämmekö meilläkin jonkin pienimuotoisen kahvittelutilaisuuden, jolloin annan lahjani?" - Ehei, vaan se on minäminäminä. Just. Aikuistu. Miten nuori sä olet?
Muo itseä korpee niin kovin aikuisten ihmisten erotaistelut! Meillä on mennyt jo tuparit täysin piloille kun anoppi ja appi päätti vähän tuoda mielipiteitään esille. Eli siis alottaa kolmas maailmansota meidän uudessa talossa. Tilanne on tällä hetkellä todella naurettava, eivät voi olla edes juhlissa samassa paikkaa. Anoppi päätti riitautua äitini kanssa vain koska äitini kävi samaa koulua apen kanssa. Eli kehitti siihen jonkun uskomattoman draaman kuinka äitini on apen puolella. Eli tilanne on se ettemme halua edes pitää hääjuhlia koska niistä tulisi taas uusi tappelutilanne. Lapsen ristiäisiin anoppi eikä appi voinut tulla koska loukkaantuivat kun kutsuimme kummankin. Erosta nyt 5 vuotta ja kiristää vieläkin hermoja. Kumpikin näkee asiakseen kääntää kaikki toista vastaan. Eipä lapsenlapsetkaan kummallekkaan hoitoon mene, koska en halua lapsille selittää miksi mummo haukku pappaa tai toistepäin. Anteeksi. Purkautuminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
74:lle: Olen liki nelikymppinen, en siis ole ihan nuori. Ja kivasti luit ihan aiheen vierestä... pointti ei ollut se, että juhlien tai lahjan antamisen keskiössä olisin minä, minä pohdin vaan omia tunteitani asian suhteen. Ja kuten totesin, miehen kanssa aion asiasta vielä puhua - jos osasit sen tekstistäni lukea - ja katsotaan, mihin päädytään, mutta lahjan annan miehen vietäväksi mennessään (se ei kait kovin väärin ole sinunkaan mielestäsi? =)
ap
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:02"]
Minua minua minua. Ei puhettakaan, että kysyisi: "Mitenkähän miehen poika haluaisi minun onnittelevan, ostanko jotain va annanko rahalahjan ja järjestämmekö meilläkin jonkin pienimuotoisen kahvittelutilaisuuden, jolloin annan lahjani?" - Ehei, vaan se on minäminäminä. Just. Aikuistu. Miten nuori sä olet?
[/quote]
No jos on ajatellut poikaa onnitella ja lahjankin tälle hankkinut.... niin saattaahan se loukata jos juhlakalu ei välitä edes kutsua ja avomies ei puhu koko asiasta. Varsinkin jos takana on vain miehen katkera ex, jolle nyt ei vain sovi että muut menee elämässä eteenpäin ja poikakin tykkää isän kumppanista. Tai jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:08"]
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 15:02"]
Minua minua minua. Ei puhettakaan, että kysyisi: "Mitenkähän miehen poika haluaisi minun onnittelevan, ostanko jotain va annanko rahalahjan ja järjestämmekö meilläkin jonkin pienimuotoisen kahvittelutilaisuuden, jolloin annan lahjani?" - Ehei, vaan se on minäminäminä. Just. Aikuistu. Miten nuori sä olet?
[/quote]
No jos on ajatellut poikaa onnitella ja lahjankin tälle hankkinut.... niin saattaahan se loukata jos juhlakalu ei välitä edes kutsua ja avomies ei puhu koko asiasta. Varsinkin jos takana on vain miehen katkera ex, jolle nyt ei vain sovi että muut menee elämässä eteenpäin ja poikakin tykkää isän kumppanista. Tai jotain.
[/quote]
Mistä tiedät, että poika tykkää kumppanista?
Nyxille voi olla vaikeaa ymmärtää, että heidän pitää kunnioittaa kutsujan toiveita. Heidät pitää kutsua patsastelemaan juhliin, vaikka juhlakalu itse ei haluaisi. Mutta tärkeintä on, että minäminä saan olla paikalla ja näyttää exälle, että olen sun entisen miehes kanssa.
Jos on pari vuotta seurusteltu (ja takana pari muuta tyttöystävää), ei 16-18 ikäinen poika niin kamalan läheiseksi ehdi tulla taas kerran uuden äitipuolensa kanssa. Todennäköisesti ajattelee, että taas iskän uusi, kuten entisetkin, eli hänelle aika yhdentekevä ihminen, jota ei ole kutsunut juhliinsa, kun ei syvällisemmin tunne.
Ja mistä sinä tiedät, että poika ei tykkää kumppanista? Ja että hän ajattelee, että taas iskän uusi...? Kaikki suhteet kun ei ole samanlaisia, kestostaan riippumatta..
Ihan täysin OT, mutta... noi panoreikä ja tyttöystävä kuulostaa omaan korvaan huvittavilta, kun ajattelee mun ja mieheni tilannetta... =) Eli sitä että minä olen melkein 40v ja mieheni 60v... Että tuskin hänen lapsensakaan ihan tuolla tavalla meistä ajattelee, etenkään kun tuntevat ja tietävät.
ap
On aihetta loukkaantua. Ilmeisesti voinolla ymmärtäväinen, jos ei ole ollut vastaavassa tilanteessa. Jos joku ei ole kymmenessä vuodessa päässyt yli, on vika muualla kuin aloittajassa. Exä on selvästi epänormaali suhtautumisessaan ja toki hänen olisi aika herätä todellisuuteen eikä elää jossain menneessä. Syy tilanteeseen on tässä exässä.
Olen ollut tuossa asemassa seitsemän vuoden seurustelun jälkeen. Mies eronnut exästä 15 v sitten. Tämä manipuloi miestä ja kahta lasta (nuoria aikuisia jo) ja minut sivuutetaan aina. En tunge mukaan. Tämä toistuu kaikissa perhejuhlissa. Exä syyllistää kaikki tässä ja kohta onnistuu. Mies ei kykene ottamaan kantaa puolestani ja se tuhoaa suhteemme pikku hiljaa. Asia ei siis ole turha. Ja tähän ei kannata sanoa että olisin lapsellinen tms. Toki täydellinen sivuuttaminen jättää jälkensä.
Olenkohan jotenkin omituinen. Minulla ei ole koskaan ollut mitään hinkua miehen entisen perheen perhejuhliin. Minä elän omaa elämää mieheni kanssa ja hän saa hoitaa asiat entisen perheensä kanssa. Miksi minun pitäisi päästä samoihin juhliin hänen lastensa äidin ja äidin suvun kanssa. En ymmärrä. Nuoriin on ihan hyvät suhteet, vaikka en ole koskaan ollut tunkemassa heidän äitinsä kotiin perhejuhiin.
Mutta taidan todella olla vähemmistönä.
Alue: Aihe vapaa
Meillä kutsuttiin exä aina kaikkiin juhliin. Tyttöystävistä ei ollut ikinä kenelläkään tietoa. Exä, eli lasten isä, ei tullut koskaan. Lopulta jätimme hänet kutsumatta. Tuli rippijuhlat, tyttö kutsui isänsä. Sanoin, että tietenkin voi kutsua. Isä ei tullut. Syynä oli se, ettei hän enää muistanut koska juhlat oli. Että näin. Nuorempi lapsi ei sitten isää enää kutsunutkaan.
Sensijaa isän vanhemmat ja sisko perheineen ovat aina olleet kaikissa juhlissa. Synttäreillä ja rippijuhlissa. Kiitos siitä heille. Ollut nuorille tärkeää.
Tämä nyt ei liittynyt tähän ketjuun mitenkään, mutta kunhan avauduin.
Kiitos ja anteeks.