Tiedätkö yhtään kissaa joka ei ujostele kaapissa kun tulee vieraita?
Ja tulisi puskemaan ja syliinkin jopa, vai onko kissat periaatteesta jänishousuja?
Kommentit (31)
Meillä oli yksi kissa, joka oli aivan ihastunut kun tuli vieraita. Huomiota ei saanut koskaan mielestään tarpeeksi. Kerran meidän piti laittaa kissa toiseen huoneeseen, kun ei antanut vieraan nukkua vaan hääri koko ajan siinä ympärillä.
Tuo on kyllä aika harvinaista, mutta se oli rakastettava tapaus.
Meillä oli vanhin kissa sellanen että tunki ihan kaikkien syliin vähän liiankin innokkaasti, ei arastellut ketään. Nyt kolmesta kissasta kaksi tulee pyörimään lähistölle kun on vieraita, syliin ei nyt sentään. Yksi ei voisi vähempää välittää, jos se on nukkumassa kun joku tulee, niin ei takuulla herää :D
Vierailija kirjoitti:
Mun toinen kissa on tuollainen arkajalka, menee piiloon jos joku tulee kylään. Johtuu siitä, että sillä on aivan karmea historia. Sitä on pahoinpidelty ihmisen toimesta ennenkuin pelastin sen.
Toinen kissani joka on ollut pennusta saakka menee rohkeasti kaikkien luokse hakemaan rapsutukset, tulee aina ovelle vastaan ja hyppää syliin.
Mulla sama! Kun ovikello soi niin toinen juoksee ovelle ja toinen säntää sohvan alle piiloon. Arempi on rescuekissa, joka eli elämänsä ensimmäiset kuukaudet navetassa vailla ihmiskontaktia.
Meidän musta kissa tulee aina nuuhkimaan vieraita, yleensä vieraan sukkia, välillä puskee poskeaan vieraan jalkoihin ja sen jälkeen häipyy. Mutta syliin ei mene koskaan.
Naapurustossa asui vanha leskinainen, jolla arka kissa.
Leskinainen kaatui ulkona ja paleltui. Kutsuin ambulanssin ja paloauton miehistö tarkisti ok-talon sisätilat.
Keskinainen vietiin sairaalaan moneksi viikoksi (sitten parani)
Kissa oli hävinnyt. Ok-talo oli vain kaksio. Leskinaisen poika sitä etsi ihan joka paikasta. Juttelin talossa pari tuntia sen pojan ja hänen vaimonsa kanssa.
Kissaa huudeltiin ja etsittiin päiviä. Sitten se tuli kaapista ulos. Ihmeellistä. Se kaappi ei ollut läheskään täysi ja kissa oltiin etsitty sieltäkin.
Leskinainen oli erittäin vähän tavaraa omaava (minimalistinen, vaikkei sanaa tuntenutkaan)
Jotkut kissat on niin hellyydenkipeitä, että jos tulee vieraita, ne tunkee heti syliin, jos vain saisi rapsutuksia.
Osa on hieman varautuneita, saattavat ensin vähän pelästyä, että joku tulee, mutta kun toteavat vieraan olevan ihan kiva (ei huuda eikä muuten mekasta, ei yritä lähestyä kissaa väkisin), rentoutuvat ja tulevat puskemaan.
Sitten on niitä arkajalkoja, jotka juoksee karkuun, jos ovikello soi, ja uskaltautuvat esille aikaisintaan puoli tuntia vieraiden lähdön jälkeen.
Jos on tottunut koiriin, jotka ovat pääsääntöisesti aina sosiaalisia ja kiinnostuneita ihmisistä, voi olla vaikea ymmärtää kissoja, jotka saattavat olla paljon kimurantimpia luonteeltaan.
Vierailija kirjoitti:
Meidän musta kissa tulee aina nuuhkimaan vieraita, yleensä vieraan sukkia, välillä puskee poskeaan vieraan jalkoihin ja sen jälkeen häipyy. Mutta syliin ei mene koskaan.
Se sanoo: "Ai, kukas se sinä olet? No, saat olla siinä, jos nuo kerran haluavat, mutta minä en seurustele sun kanssasi. Heippa!"
Omat kissani tulevat aina puskemaan vieraita. Aivan erityisesti he rakastivat mun äitiäni, joka vierastaa eläimiä. He puskivat äitini nilkkoja ja hän säpsähteli, nosteli jalkojaan ja valitti. :)
Menin siskon avaimilla häneen asuntoonsa siskon itse ollessa töissä. En ollut ikinä ennen käynyt kyseisessä kämpässä ja siskon kissan olin nähnyt viimeksi ehkä kolme vuotta aiemmin. Kissa tuli heti ovelle vastaan ja alkoi puskea jalkoihin. Tuli sohvalla syliin nukkumaan. Olen varma, että tuolle kissalle oli ihan yksi ja sama, kuka ovesta tuli.
Olen kissoille allerginen, mutta ihan aina kun menen kylään jonkun luo, jolla on kissa, niin ne tulee syliin nukkumaan 😅 Tykkään eläimistä, niin en henno sitten poiskaan pyytää. Aivastelen sitten sen illan.
Meidän kissa tulee aina kuin koira tervehtimään vieraat. Ei pelkää ketään eikä mitään.