Oletko sortunut kurittamaan lastasi fyysisesti, esm. tukistamaan tai antamaa luunappia? Miten selvitit tilanteen jalkikateen? Oletko paassyt syyllisyyden tunteesta vai varjostaako

Äkkiä apua hakemaan, jos on tuollaista tehnyt!

Hyvin olen jaksanut elää itseni kanssa kuitenkin (voi ziisussentään) eikä jäänyt ' varjostamaan' elämäämme mitenkään



: )))

oon tukistanut " hellästi" jos ei muuten ole lapsi uskonut. teen sen toistekin jos on tarve. kyllä muakin on tukasta otettu, eikä oo traumoja.

En ole tuntenut syyllisyyttä ei ole vaikuttanut väleihin ja lapset tavallista kiltimpiä yksilöitä kaikinpuolin.

Eipä ole traumoja jäänyt. Aion myös omalle lapselle napauttaa otsalle jos muu ei tulevaisuudessa tehoa. Toivottavasti osaan kuitenkin lapseni kasvattaa niin ettei koskaan tarvitse.

Oma asiani miten lapset kasvatan.

Joo ja remmikin on tullut tutuksi.



EI ole pelokkaita, tasapainoisia ja iloisia kylläkin, tervetuloa katsomaan.

t: 6

laitonta juu...



en ainakaan ikinä ole niin lujaa tukistanut, että lapsi olisi itkenyt. mun lapsi on ainakin kiltimpi kun naapurin kakarat, joille ei ole asetettu rajoja.



t. 5

Laki on laki, ei siinä ole mitään " suhteellista" , jota jokainen voi tulkita miten tahtoo. Ihme arvomaailma sinulla ainakin on.

Kyllä nykyään on kaikkea muutakin pelleilyä keksitty ton lisäksi, kuten käyrät kurkut ja veneen tervaus...

Vierailija:

Ihme arvomaailma sinulla ainakin on.

Parempi näin, kuin murrosikäistä hakea milloin poliisitalolta, milloin oikeustalolta.

Millainen sopimus teillä on siitä?

Turha syyllistää itseään, eiköpähän aika monikin ole luunappia naputellut ja tukasta tukistellut. Rohkeasti myönnän itse tehneeni molempia, enkä vain kerran vaan jopa 4 kertaa-hui!. Mulla on kovapäinen lapsi ja meillä ainakin on tehonnut pieni tukkapölly ja luunappi oikein hyvin. Ja olenpa uskaltanut joskus ottaa niskoittelevaa lasta jopa paidankauluksesta kiinni- toinen hui!

Meillä on kyllä nämä tilanteet lapsen kanssa puhuttu selviksi jälkeenpäin ja olenmme molemmat pyytäneet anteeksi käytöstämme, mutta kaduta ei kyllä hetkeäkään nyt kun ajattelen asiaa. Niissä tilanteissa joissa tukkapölly on tullut, niin on tullut ihan aiheesta. Ja huom. lapseni ei ole käytöshäiriöinen vaan ihan normaali lapsi, joka joskus venyttää vanhempien pinnaa, kokeillakseen rajojaan.

Tästähän saa taas av:n mammoille oikein kunnon tappelun, mielenkiintoista seurata.



Terv. 15

tukistus ei kyllä ole mitään pahoinpitelyä, eikä siis laitontakaan. Se on kurinpitokeino, samoin kuin nurkkaan laittaminen, tai nykyajan muoti-ilmiö jäähypenkki. Tukistus ei tosiaan edes satu, on vaan ärsyttävää. Äiti antoin tukkapöllyä kun oltiin pieniä, eikä siitä tosiaan jää traumoja, eikä se aiheuta lapselle pelkoa äitiään kohtaan. Vanhemman auktoriteetti kyllä pysyy mielessä vähän aikaa paremmin. Ja ei, en ole joutunut omiani vielä tukistamaan. Mutta jollei mene muuten perille, niin se on keino, johon varmaan tulen turvautumaan. On oltava aikuisella oikeus jollain keinoin ilmaista lapselle, että hän on se joka sanoo tietyissä asioissa miten toimitaan ja että vaikka se ei miellytä lasta, niin siten asia silti on. Jollei tosiaan lapsi muuten usko niin on oltava epäreilu. Ei lapsi siihen kuole. Nykyajan lällyäidit luulevat kasvattavansa niin hyvillä periaatteilla, mutta luultavasti totuus tulee vastaan viim. murrosiässä kovalla kädellä. thats a fackt.

fyysisiä keinoja, myöntää vain heikkoutensa ja auktoriteetin puutteensa. Säälittävää. Monella tapaa.

JOo, itse olen sitä mieltä, että lapsen voi kasvattaa ilman fyysisiä rangaistuksiakin, ja että se on ideaali. Mutta ei joku normaali tukistus tai luunappi mitään väkivaltaa ole, ja hulluhan siinä saisi olla, jos ne jäisi jotenkin kamalasti kaihertamaan ja sotkemaan välejä lapseen. En todellakaan usko, että lapsi kokee satunnaisen luunapin yhtään sen ahdistavampana kuin esim sen, että äiti hänelle muuten suuttuu ja vaikka huutaa niin, että lapsi säikähtää ja alkaa itkeä.



Muutenkin mun mielestä tärkeintä on, että lapsia kasvatetaan. Koskemattomuus on hyvä asia, mutta jos vanhemmalla ei ole muita keinoja kasvattaa kuin se, että joskus antaa luunapin/se tuntuu vanhemmasta parhaalta ja toimivalta keinolta, niin sitten niin. Ihan liikaa on vanhempia, joilla ei yksinkertaisesti verbaaliset kyvyt riitä lapsen kasvattamiseen puhumalla, ja se lopputulos on varmasti pahempi kuinse, että lapsi saa satunnaisesti selkäänsä.



Ja näille jotka aina vetoaa siihen, saako puoliso lyödä ja saako lapsi lyödä muita ja lässyn lää, ei saa puoliso lyödä, koska puoliso ei ole minun hengestäni ja terveydestäni ihan oikeasti vastuussa. Poliisi sen sijaan saa minuakin lyödä, jos rettelöitsen liikaa, ja poliisi on suhteessa minuun samassa asemassa kuin minä olen lapseeni.

Niin että mitä sä haluat tohon vastattavan? En oikein ymmärrä.



Mielestäni tein arvomaailmani ihan selväksi, että tukistaminen ei ole väkivaltaa, mutta puolison lyöminen kyllä on. Onko nämä sinun mielestäsi sama asia?



Mitä noita mielipiteitä tossa luin, tuntuu olevan valtaosa samaa mieltä tosta tukistamisesta ja luunapista.



Ps. Kyllä nyt varmaan kaikki tässä keskustelussa tajuaa, että on ero tukistamisella ja esim. tukasta repimisellä tms. rajummalla käytöksellä.



Pps. Kyllä rajan vetäminen on yleensä vaikeaa asiassa kuin asiassa. Mihin vedät henkisen väkivallan rajan?

Kyllä minunkin olisi niin tuhannen monta kertaa tehnyt mieleni tukistaa erityisesti yhtä lapsistani, joka myös ns. kovapäinen. Erittäin voimakastahtoinen... Julmaa ja törkeää, jos sellaisen mielitekonsa antaa tulla pinnalle, aikuinen ihminen! Lapsia pystyy kyllä kasvattamaan ilman väkivaltaa, ihan niitä vaikeimpiakin. Läheiseni työskentelee lastenkodissa, joten olen kuullut paljon inside-juttua.



Vaatii vaan järjestelmällistä ja jämäkkää toimintaa, ja piiiiiitkäää pinnaa. Itellä ei ollut ennen lapsia pitkä pinna, mutta nyt todella siihen keskittyen selviän suurimmasta osasta tilanteita rauhallisella puheella. (Pahin mitä olen lapselleni tehnyt, on ollut se että olen karjaissut hänelle. No nekin tilanteet lopulta paremmin selviävät matalammassa äänilajissa.) Ja kyse ei ole mistään vapaasta kasvatuksesta, meill äon keskimääräistä tiukemmat rajat.



[b]Hävetkää syvästi kaikki luunappeilijat ja tukistajat (puhumattakaan remmeilijöistä, toivottavasti ette ole todellisia)!! :(

Verrataan lasten kasvatuskeinoja puolison pahoinpitelyyn? Ettekö oikeasti muuta keksi?

Niillä kahdella asialla ei ole mitään tekemistä keskenään...