Lue keskustelun säännöt.
Ero seksin takia!
22.01.2022 |
Ei voi olla totta! Mies täräytti kunnon lauantaipommin pikkupäissään! Sanoi että laitetaan lusikat jakoon ja syy se ettei ole riittävästi seksiä! Toki tiedän että mies haluaa enemmän kuin minä ja tunnustan etten oikeastaan välitä enää koko seksistä, mutta kyllä minä ukolle olen yrittänyt välillä antaa vaikka homma maistuu puulle.
Voiko jollekin oikeasti seksi olla niin määräävässä asemassa parisuhteessa että se antaa syyn erota?? Meillä on oikeasti mielestäni hyvä parisuhde, eikä taloudellisestikkaan mene huonosti. Nämä ei tunnu vaikuttavan yhtään mitään jos ei pääse viikottain panemaan.
Kommentit (1009)
Mies haluaa seksiä! Aivan käsittämätöntä! Ja suhteen alussa mies ei osoittanut mitään merkkejä siitä että hän haluaisi seksiä! Me miehet olemme kyllä irstaita sikoja, halutaan omaa vaimoa, puristellaan takapuolesta ja rinnoista. Mikä meitä miehiä vaivaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en miehenä ole koskaan ymmärtänyt tätä läheisyyttä seksin yhteydessä. Minulle tarve on aina ollut vain kassien tyhjentäminen ja halujen tyydyttäminen, ei mikään muu. Ja tämän toteuttamisessa ihana, haluttava nainen on helpottava tekijä. Aina olen toivonut että kumppani nauttii yhtä paljon kuin minä. Sitten kun katsotaan televisiosta salkkareita, voidaan olla lähellä ja pitää toisista kiinni, vaikka kynttilän valossa. Siihen se läheisyys sopii, ei makkarin puolelle.
Siis miten on mahdollista edes harrastaa seksiä ilman läheisyyttä? Meinaatko että esileikkiä ei ole, seksiä harrastetaan minimivartalokontaktilla ja kun rojut on rännissä hyppäät sängystä kuin ohjus? Vai miellätkö sinä pelkäksi seksiksi jotain sellaista mitä muut mieltävät läheisyydeksi, esimerkiksi esileikkiin kuuluvan koskettelun ja suutelun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se voi tulla yllätyksenä, kun näitä tapauksia on vuosittain kymmeniä tuhansia? Suurin eron syy, jos mies tahtoo erota!
Herätkää naiset prinsessaunistanne!Naisetkin voivat erota seksittömyyden takia. Mä erosin sen takia.
Samoin minä erosin seksittömyyden vuoksi. Olen hyvin erotiikannälkäinen ja seksuaalinen ihminen, orgasmi on mielestäni paras nautinto maailmassa, ja seksi ylipäätään on vain niin ihanaa. Se on minulle yhtä tärkeää kuin monille vaikkapa liikunta tai matkustelu.
Neljän eri ihmisen kanssa olen seurustellut ja heistä kolmen kanssa olen kokenut sen, että suhteen ensimmäisen vuoden ajan on aivan mielettömän mahtavaa, kun nainen haluaa seksiä avoimesti ja runsaasti, ja tekee sen eteen asioita.
Siitä parin vuoden sisällä yhtäkkiä alkaakin seksin määrä vähentyä ja joudun kuulemaan kumppanilta, kuinka olen nymfo, seksihullu, riippuvainen addikti, en ajattele muuta kuin seksiä, kiimassa 24/7, kyltymätön jne. Eivät nuo pidä paikkaansa, mutta siltä se varmaan alkaa toisesta tuntua jossain kohtaa.
Yhden kanssa seksiä riitti vielä pidemmän aikaa, mutta ero tuli muista syistä. Se olikin parasta ja ihaninta seksiä, mitä olen koskaan saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kaikille naisille parisuhdetta toisen naisen kanssa. Käytännössä kaikki ongelmat poistuvat ja seksikin on paljon aistillisempaa ja orgasmitaattua. Itsekin tajusin tämä vasta yli 15 vuotta seurusteltuani eri miesten kanssa ja aina oli aivan kaoottisia ongelmia ja ei pelkästään seksin takia. Nyt 1,5 parisuhteessa naisen kanssa ja kaikki aiempien parisuhteiden ongelmat ovat kadonneet.
Ei ei, tykkään liikaa miehen elimestä. Ei pysty.
Saattaisit yllättyä. Minullakin kaveri joka oli omasta mielestään 100% hetero ja nyt onnellisessa parisuhteessa toisen naisen kanssa.
Mielenterveysongelmia todennäköisesti jos oma seksuaalisuus on noin hukassa. Itse en voisi kuvitella koskevani naiseen. Mikään naisen kropassa ei kiinnosta. Ajatuskin inhottaa.
Itsellä on ongelmia, jos oma keho ällöttää noin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain on mennyt metsään ja on pielessä aikuisella ihmisellä, joka naureskelee ja halveksii omaa kumppaniaan tai yleensä ihmisten normaaleja seksuaalisia tarpeita.
Jopa ylentää ja ylevöi omaa ajatusmaailmaansa.
Ajatelkaa, jos teillä jostain ihmeellisestä syystä tai syntytavasta on maailmaan putkahtanut, omia lapsianne. Minkälaisen mallin ja kuvan he saavat rakastelusta tai parisuhteesta.Seksuaalisuus on täysin ylikorostettua nykyään, kuten parisuhteetkin - ydinperheistä puhumattakaan. Omilleni opetin, että seksuaalisuutta on yhtä montaa sorttia kuin ihmistäkin, eikä se ole mikään maailman tärkein asia, siitä on vain tehty sellainen.
Ehkä kannattaisi opettaa sekin, että sinä tai lapsesi ette voi määritellä muiden puolesta mikä on heille tärkeää. Jos se seksuaalisuus on jonkun ihmisen elämässä tärkeä voimavara niin silloin se on sitä, ihan turha yrittää mitätöidä väittämällä ettei se sitä ole tai että "siitä on vaan tehty sellainen". Seksuaaliset ihmiset on yleensä sitä ihan luonnostaan.
Voimavara voi ollakin toiselle pakkomielle.
Miten voi olla niin vaikeaa hyväksyä, että me ihmiset olemme kovin erilaisia ja suhteissamme kokemat asiat ovat niitä, mitkä meitä ihmisinä kasvattaa.
Pitää löytää keinot, jolla luovia eteenpäin, puhua ja puhua uudelleen.
Liian moni etsii vain omaa onneaan, rikkoo etsiessään monen toisen onnen. Nykyihminen tietää tutkimusten avulla että vanhempien ero on aina lapselle traumaattinen. Sitä vähättelevä aikuinen on ihmisenä itsekäs ja epäkypsä, talloo oman keskenkasvuisuutensa takia omat skidinsä.
So sad.
Miksi sillä haluttomalla on oikeus käpertyä itseensä ja omiin tarpeisiinsa ja tuhota perheensä ja avioliittonsa toisen tarpeita halveksimalla? Miksi te ette ota vastuuta omaa itsekkyttänne rikkomistanne perheistä? Kaikki vastuu yritetään vaan sysätä sille halukkaalle. Ei kuulosta siltä, että tekään olisitte niitä selviytymiskeinoja kovin innokkaasti etsineet.
Seksuaalisia _tarpeita_ ei ole olemassakaan. Myös tuo on yliseksualisoituneen yhteiskuntamme tuotetta.
Mutta kun se, että sinä kiellät toisen tarpeiden olemassaolon ei poista niitä tarpeita. Et sinä ole mikään Jumala joka päättää muiden tarpeiden olemassaolosta ja oikeutuksesta.
En toki väitä että seksi olisi samanlainen tarve kuin happi ja vesi. Mutta psyykkinen tarve, tarve tulla halutuksi ja hyväksytyksi parisuhteessa voi olla yhtä voimakas kuin tarve tulla kuulluksi, arvostetuksi, kunnioitetuksi, välitetyksi jne. Silti seksuaalisuus on ainoa tarve jota vähätellään näin törkeästi. Kuka tahansa ymmärtää, ettei suhteessa ole hyvä olla jos ei puoliso välitä ja kunnioita. Mutta sitä halveksitaan, kun joku haluaa tulla kosketetuksi, halutuksi ja fyysisesti hyväksytyksi. Haluaa kelvata, haluaa ettei rakas kumppani kavahda omaa kehoa. Kyllä nämä on monelle parisuhteessa ihan todellisia tarpeita joiden täyttymättä jäädessä suhteessa on mahdoton olla onnellinen.
Voi olla kyse niinkin raadollisesta asiasta kuin että vanheneva ja rapistuva vartalo ällöttää. Ei halua kenenkään koskevan siihen eikä halua itsekään koskea sellaiseen. Ajatuskin voi olla vastenmielinen. Synnytyksen jälkeen taas vauva voi olla niin tiiviistä kiinni äidissään, ettei sen enempää kosketusta jaksa eikä halua.
Oikeissa kulttuureissa miehillä on useita vaimoja. Kun yksi rapistuu / synnyttää voi olla muiden vaimojen kanssa. Länsimaissa mennä suhteissa naisen ehdoilla liikaa.
Länsimaiset naiset painostetaan harrastamaan seksiä. Sitten sitä yritetään korjailla menemällä avioon. Ja sitten sitä vielä sillä että erotaan tai jopa laitetaan mies hankkimaan rakastajatar. Ja sitten lopulta jotkin naiset hyväksyvät että heistä tehdään syntipukki vaikka eivät ole tehneet mitään väärin. Menkää pervot niihin oikeiden kulttuurien maihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain on mennyt metsään ja on pielessä aikuisella ihmisellä, joka naureskelee ja halveksii omaa kumppaniaan tai yleensä ihmisten normaaleja seksuaalisia tarpeita.
Jopa ylentää ja ylevöi omaa ajatusmaailmaansa.
Ajatelkaa, jos teillä jostain ihmeellisestä syystä tai syntytavasta on maailmaan putkahtanut, omia lapsianne. Minkälaisen mallin ja kuvan he saavat rakastelusta tai parisuhteesta.Seksuaalisuus on täysin ylikorostettua nykyään, kuten parisuhteetkin - ydinperheistä puhumattakaan. Omilleni opetin, että seksuaalisuutta on yhtä montaa sorttia kuin ihmistäkin, eikä se ole mikään maailman tärkein asia, siitä on vain tehty sellainen.
Ehkä kannattaisi opettaa sekin, että sinä tai lapsesi ette voi määritellä muiden puolesta mikä on heille tärkeää. Jos se seksuaalisuus on jonkun ihmisen elämässä tärkeä voimavara niin silloin se on sitä, ihan turha yrittää mitätöidä väittämällä ettei se sitä ole tai että "siitä on vaan tehty sellainen". Seksuaaliset ihmiset on yleensä sitä ihan luonnostaan.
Voimavara voi ollakin toiselle pakkomielle.
Miten voi olla niin vaikeaa hyväksyä, että me ihmiset olemme kovin erilaisia ja suhteissamme kokemat asiat ovat niitä, mitkä meitä ihmisinä kasvattaa.
Pitää löytää keinot, jolla luovia eteenpäin, puhua ja puhua uudelleen.
Liian moni etsii vain omaa onneaan, rikkoo etsiessään monen toisen onnen. Nykyihminen tietää tutkimusten avulla että vanhempien ero on aina lapselle traumaattinen. Sitä vähättelevä aikuinen on ihmisenä itsekäs ja epäkypsä, talloo oman keskenkasvuisuutensa takia omat skidinsä.
So sad.
Miksi sillä haluttomalla on oikeus käpertyä itseensä ja omiin tarpeisiinsa ja tuhota perheensä ja avioliittonsa toisen tarpeita halveksimalla? Miksi te ette ota vastuuta omaa itsekkyttänne rikkomistanne perheistä? Kaikki vastuu yritetään vaan sysätä sille halukkaalle. Ei kuulosta siltä, että tekään olisitte niitä selviytymiskeinoja kovin innokkaasti etsineet.
Seksuaalisia _tarpeita_ ei ole olemassakaan. Myös tuo on yliseksualisoituneen yhteiskuntamme tuotetta.
Mutta kun se, että sinä kiellät toisen tarpeiden olemassaolon ei poista niitä tarpeita. Et sinä ole mikään Jumala joka päättää muiden tarpeiden olemassaolosta ja oikeutuksesta.
En toki väitä että seksi olisi samanlainen tarve kuin happi ja vesi. Mutta psyykkinen tarve, tarve tulla halutuksi ja hyväksytyksi parisuhteessa voi olla yhtä voimakas kuin tarve tulla kuulluksi, arvostetuksi, kunnioitetuksi, välitetyksi jne. Silti seksuaalisuus on ainoa tarve jota vähätellään näin törkeästi. Kuka tahansa ymmärtää, ettei suhteessa ole hyvä olla jos ei puoliso välitä ja kunnioita. Mutta sitä halveksitaan, kun joku haluaa tulla kosketetuksi, halutuksi ja fyysisesti hyväksytyksi. Haluaa kelvata, haluaa ettei rakas kumppani kavahda omaa kehoa. Kyllä nämä on monelle parisuhteessa ihan todellisia tarpeita joiden täyttymättä jäädessä suhteessa on mahdoton olla onnellinen.
Voi olla kyse niinkin raadollisesta asiasta kuin että vanheneva ja rapistuva vartalo ällöttää. Ei halua kenenkään koskevan siihen eikä halua itsekään koskea sellaiseen. Ajatuskin voi olla vastenmielinen. Synnytyksen jälkeen taas vauva voi olla niin tiiviistä kiinni äidissään, ettei sen enempää kosketusta jaksa eikä halua.
Tuokin on ihmistyyppikysymys ällötä omaa tai toisen kehoa. Myös jos itse et hyväksy omaa, vanhenevaa kehoasi. Silloin on vaikeata ajatellä, että ehkä se toinen hyväksyykin.
Me olemme jo vanhempi pariskunta, olleet yhdessä pitkään.
Meillä on se onni ja lahja annettu, että kiinnostus seksiin ja läheisyyteen on säilynyt. Myös kyky, onneksi. Olemme myös kovia juttelemaan ja sanoisin, että yhä rakastuneita. Meillä oli kyllä kova tyköveto toisiimme jo alussakin.
Minulla on kiloja kertynyt, vatsa roikkuu ja takapuoli hävinnyt jonnekin. Mies on taas tyyppiä kuivanmaan orava. Mutta me unohdamme nämä seikat kun innostumme. Ei niitä muista emmekä peittele tai häpeile. Myöskin olemme vapaasti alasti jälkeenpäin. Tassuttelemme alasti pesulle ja ehkä makoilemme ja juttelemme.
Riippuukohan tuo, että kun on edelleen vetovoimaa ja kiinnostusta asiaan niin ulkomuoto, ikä tms. on sivuseikka. Ulkoinen rapistuminen on luonnollista. Mutta onneksi koskee molempia. D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain on mennyt metsään ja on pielessä aikuisella ihmisellä, joka naureskelee ja halveksii omaa kumppaniaan tai yleensä ihmisten normaaleja seksuaalisia tarpeita.
Jopa ylentää ja ylevöi omaa ajatusmaailmaansa.
Ajatelkaa, jos teillä jostain ihmeellisestä syystä tai syntytavasta on maailmaan putkahtanut, omia lapsianne. Minkälaisen mallin ja kuvan he saavat rakastelusta tai parisuhteesta.Seksuaalisuus on täysin ylikorostettua nykyään, kuten parisuhteetkin - ydinperheistä puhumattakaan. Omilleni opetin, että seksuaalisuutta on yhtä montaa sorttia kuin ihmistäkin, eikä se ole mikään maailman tärkein asia, siitä on vain tehty sellainen.
Ehkä kannattaisi opettaa sekin, että sinä tai lapsesi ette voi määritellä muiden puolesta mikä on heille tärkeää. Jos se seksuaalisuus on jonkun ihmisen elämässä tärkeä voimavara niin silloin se on sitä, ihan turha yrittää mitätöidä väittämällä ettei se sitä ole tai että "siitä on vaan tehty sellainen". Seksuaaliset ihmiset on yleensä sitä ihan luonnostaan.
Voimavara voi ollakin toiselle pakkomielle.
Miten voi olla niin vaikeaa hyväksyä, että me ihmiset olemme kovin erilaisia ja suhteissamme kokemat asiat ovat niitä, mitkä meitä ihmisinä kasvattaa.
Pitää löytää keinot, jolla luovia eteenpäin, puhua ja puhua uudelleen.
Liian moni etsii vain omaa onneaan, rikkoo etsiessään monen toisen onnen. Nykyihminen tietää tutkimusten avulla että vanhempien ero on aina lapselle traumaattinen. Sitä vähättelevä aikuinen on ihmisenä itsekäs ja epäkypsä, talloo oman keskenkasvuisuutensa takia omat skidinsä.
So sad.
Miksi sillä haluttomalla on oikeus käpertyä itseensä ja omiin tarpeisiinsa ja tuhota perheensä ja avioliittonsa toisen tarpeita halveksimalla? Miksi te ette ota vastuuta omaa itsekkyttänne rikkomistanne perheistä? Kaikki vastuu yritetään vaan sysätä sille halukkaalle. Ei kuulosta siltä, että tekään olisitte niitä selviytymiskeinoja kovin innokkaasti etsineet.
Seksuaalisia _tarpeita_ ei ole olemassakaan. Myös tuo on yliseksualisoituneen yhteiskuntamme tuotetta.
Mutta kun se, että sinä kiellät toisen tarpeiden olemassaolon ei poista niitä tarpeita. Et sinä ole mikään Jumala joka päättää muiden tarpeiden olemassaolosta ja oikeutuksesta.
En toki väitä että seksi olisi samanlainen tarve kuin happi ja vesi. Mutta psyykkinen tarve, tarve tulla halutuksi ja hyväksytyksi parisuhteessa voi olla yhtä voimakas kuin tarve tulla kuulluksi, arvostetuksi, kunnioitetuksi, välitetyksi jne. Silti seksuaalisuus on ainoa tarve jota vähätellään näin törkeästi. Kuka tahansa ymmärtää, ettei suhteessa ole hyvä olla jos ei puoliso välitä ja kunnioita. Mutta sitä halveksitaan, kun joku haluaa tulla kosketetuksi, halutuksi ja fyysisesti hyväksytyksi. Haluaa kelvata, haluaa ettei rakas kumppani kavahda omaa kehoa. Kyllä nämä on monelle parisuhteessa ihan todellisia tarpeita joiden täyttymättä jäädessä suhteessa on mahdoton olla onnellinen.
Voi olla kyse niinkin raadollisesta asiasta kuin että vanheneva ja rapistuva vartalo ällöttää. Ei halua kenenkään koskevan siihen eikä halua itsekään koskea sellaiseen. Ajatuskin voi olla vastenmielinen. Synnytyksen jälkeen taas vauva voi olla niin tiiviistä kiinni äidissään, ettei sen enempää kosketusta jaksa eikä halua.
Oikeissa kulttuureissa miehillä on useita vaimoja. Kun yksi rapistuu / synnyttää voi olla muiden vaimojen kanssa. Länsimaissa mennä suhteissa naisen ehdoilla liikaa.
Länsimaiset naiset painostetaan harrastamaan seksiä. Sitten sitä yritetään korjailla menemällä avioon. Ja sitten sitä vielä sillä että erotaan tai jopa laitetaan mies hankkimaan rakastajatar. Ja sitten lopulta jotkin naiset hyväksyvät että heistä tehdään syntipukki vaikka eivät ole tehneet mitään väärin. Menkää pervot niihin oikeiden kulttuurien maihin.
Puhu vaan omasta puolestasi. Ei kaikkia naisia tarvitse painostaa haluamaan seksiä, he haluavat sitä ihan itse. Tuossa se ongelma teillä haluttomilla onkin, kun koette jotain epämääräistä yhteiskunnallista painostusta larpata halukasta ja sitten yllätytte kun puoliso ei ilahdu kun asian todellinen laita lasten ja sormusten jälkeen paljastuu. Pitäisitte alusta asti vaan ne sakset supussa jos ei seksi kiinnosta. Säästyttäisiin kaikki monelta murheelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en miehenä ole koskaan ymmärtänyt tätä läheisyyttä seksin yhteydessä. Minulle tarve on aina ollut vain kassien tyhjentäminen ja halujen tyydyttäminen, ei mikään muu. Ja tämän toteuttamisessa ihana, haluttava nainen on helpottava tekijä. Aina olen toivonut että kumppani nauttii yhtä paljon kuin minä. Sitten kun katsotaan televisiosta salkkareita, voidaan olla lähellä ja pitää toisista kiinni, vaikka kynttilän valossa. Siihen se läheisyys sopii, ei makkarin puolelle.
Tosi mies katsoo salkkareita kynttilän valossa halaillen puolisoaan? Jos on outo kommenti niin tämä?
Vierailija kirjoitti:
Niin, kai yli 60-v papoilla alkaa olla halut aika vähissä, mutta nuoremmilla on kyseessä sairaus tai mnt-ongelma.
Kyllä 80setki ihan hyvin toimii jos niikseen tulee:).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, eron jälkeenhän seksiä ei yleensä ole enää yhtään, tai jos on, niin ei ainakaan sen entisen kumppanin kanssa.
pulu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se voi tulla yllätyksenä, kun näitä tapauksia on vuosittain kymmeniä tuhansia? Suurin eron syy, jos mies tahtoo erota!
Herätkää naiset prinsessaunistanne!Naisetkin voivat erota seksittömyyden takia. Mä erosin sen takia.
Samoin minä erosin seksittömyyden vuoksi. Olen hyvin erotiikannälkäinen ja seksuaalinen ihminen, orgasmi on mielestäni paras nautinto maailmassa, ja seksi ylipäätään on vain niin ihanaa. Se on minulle yhtä tärkeää kuin monille vaikkapa liikunta tai matkustelu.
Neljän eri ihmisen kanssa olen seurustellut ja heistä kolmen kanssa olen kokenut sen, että suhteen ensimmäisen vuoden ajan on aivan mielettömän mahtavaa, kun nainen haluaa seksiä avoimesti ja runsaasti, ja tekee sen eteen asioita.
Siitä parin vuoden sisällä yhtäkkiä alkaakin seksin määrä vähentyä ja joudun kuulemaan kumppanilta, kuinka olen nymfo, seksihullu, riippuvainen addikti, en ajattele muuta kuin seksiä, kiimassa 24/7, kyltymätön jne. Eivät nuo pidä paikkaansa, mutta siltä se varmaan alkaa toisesta tuntua jossain kohtaa.Yhden kanssa seksiä riitti vielä pidemmän aikaa, mutta ero tuli muista syistä. Se olikin parasta ja ihaninta seksiä, mitä olen koskaan saanut.
Tunnistan tämän ilmiön korkealibidoisena naisena. Jotkut miehet kavahtavat jo kättelyssä, toiset taas ihastuvat nimenomaan siihen estottomaan ja himokkaaseen puoleen minussa mutta ajan myötä siitä tuleekin taakka ja aletaan vihjailemaan seksihulluksi yms. Tuntuu, että miehet ovat myös itse ahdistuneet siitä etteivät ole "pysyneet vauhdissa" ja osa tästä omasta haluttomuudesta aiheutuvasta ahdistuksesta on sitten heijastettu minuun. Se on niin kova paikka miehelle myöntää haluavansa vähemmän kuin nainen, että se kääntyy helposti niin päin että naisessa on oltava jotain vikaa. Minähän olen miehinen halukas mies mutta kun tuo nainen on ihan hullu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään tajua miksi seksi on niin pakkomielle monelle. Kuulostaa joltain kotityöltä sanoa, että pitäisi olla seksiä "joka viikko" tai "joka päivä". Välillä on enemmän, välillä vähemmän ja elämässä on aika paljon muutakin ajateltavaa.
Ymmärtäisin jos sitä ei olisi ollenkaan, mutta kuinka yksinkertaisen ihmisen mieli pyörii jatkuvasti alapään hinkutuksen ympärillä?Seksinvähättelijät eivät ymmärrä, ettei kyse ole pelkästä seksistä. Seksi on myös läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Missä kunnossa suhde muuten on, jos ei ole halua huolehtia kumppanin tarpeista?
Ja seksuaalinen halu on osa sitä rakkautta ja hyväksyntää jota useimmat meistä kaipaavat. Jos ei kumppani halua kanssani seksiä, niin kyllä minä koen että se miehen ja naisen välinen rakkaus on loppunut ja korvautunut ystävyydellä. Joillekin se riittää, toisille ei. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksi ystävän ja kämppiksen pitäisi päästä määräämään toisen seksielämästä. Kun se eroottinen rakkaus on kerran ohi, niin mihin perustuu tarve määrätä ex-rakkaan seksuaalisuudesta?
Ei romanttinen rakkaus ole välttämättä ohi, vaikka himo olisikin.
No, selvästikään miehesi mielestä parisuhteenne ei ole hyvä ilman seksiä ja jokainen saa määritellä hyvän parisuhteen itse.
Minä rakastan seksiä. En ole nuori, enkä hoikka, selluliittia löytyy ja kaikki paikat ovat enemmän tai vähemmän valahtaneita, mutta into korvaa nuo puutteet. Aina on seuraa löytynyt. Seksi on yksi elämän nautinnoista, vähän kuin hyvä ruoka. Ilmankin tulee toimeen, mutta se on tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, eron jälkeenhän seksiä ei yleensä ole enää yhtään, tai jos on, niin ei ainakaan sen entisen kumppanin kanssa.
No eron jälkeen kukaan ei loju alasti vieressä muistuttamassa jatkuvasti siitä mitä ei saa.
Minäkään en ymmärrä sitä, että haluttomat sitten vaativat, ettei sillä kumppanillakaan saa olla mitään seksiä. Tuo on tosi väärin ja pahaa vallankäyttöä.
Onpas sairasta arvomaailmaa täällä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle seksi ja seksuaalisuus on iso osa hyvinvointia ja sitä että koen itseni terveeksi, se parantaa itsetuntoa ja syventää suhdetta toiseen. On meilläkin pitkässä suhteessa välillä kuivia kausia, mutta jos puolisoni ilmoittaisi ettei halua enää seksiä, olisi se minulle syy erota vaikka muuten meillä on ihana suhde.
Sori nyt vaan, mutta monelle ihmisille seksi on iso juttu ja se on ok. On sekin ok jos se ei kiinnosta, mutta et voi vaatia että toinen elää seksitöntä elämää vain siksi ettei sinua huvita.
Ei voikaan vaatia, mutta silloin kun menee naimisiin ja päättää tehdä jälkikasvua, pitäisi suuremman seksilibidon omaavankin ymmärtää, ettei se puoliso ole mikään seksiorja, ja puolison selibaatti on mahdollinen. Silloin olisi aika kasvaa aikuiseksi ja mieluiten huoltaa parisuhdetta lapsien parasta ajatellen, eikä heittäytyä eläimeksi. Joku roti näihin touhuihin nyt taas ihmiset!
Mutta sitten taas jos sillä alapäällä on ihan pakko leikkiä niin minä ainakin pidän teitä pelleinä. Hyvähän se on olla hupia elämässä.Ihan itse voit kuule kertoa hyvissä ajoin ennen alttaria, ettei se seksi niin kiinnostele muutoin kuin lisääntymismielessä ja se tulee sitten loppumaan kuopuksen plussatikkuun. Sillä olisi tämäkin ongelma ratkaistu. Puhumalla.
Kyllä minä kerroinkin että mun mielestä seksi on lisääntymistä varten. Mutta en tiennyt etten kuopuksen jälkeen enää haluaisi seksiä.
Eikös tuo kuitenkin ole kaikkein loogisin kohta, että kuopuksen jälkeen ei enää halua seksiä?
Vierailija kirjoitti:
Niin, eron jälkeenhän seksiä ei yleensä ole enää yhtään, tai jos on, niin ei ainakaan sen entisen kumppanin kanssa.
Seksielämä vilkastui huomattavasti eron jälkeen. Olisi pitänyt erota jo aiemmin. Nyt on parisuhde ihan toisella tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikäli seksi on sinulle yhdentekevää ja puisevaa kun taas miehesi sitä haluaa ja tarvitsee viikoittain, niin kysy mieheltäsi jos se hankkisi rakastajattaren ja näin voisitte jatkaa hyväksi havaitsemaasi parisuhdettanne.
Ootko oikeasti noin tyhmä?
Mitä tyhmää tässä on? Apta ei seksi miehensä kanssa kiinnosta, muuten menee hyvin. Hyvä ratkaisuhan tuo olisi jos mies pääsisi luvan kanssa harrastamaan seksiä. Eihän se ole naiselta pois mitenkään kun ei ole romanttisia tai seksuaalisia tunteita miestä kohtaan.
Ap haluaa hallita myös miehensä seksuaalisuuden. Hän haluaa itsensä lisäksi päättää milloin mies saa seksiä tai ei saa. Vallanhalu siis.
- ihan sivusta
Eli jos en halua syödä jäätelöä mieheni kanssa, niin se ei johdu siitä, etten halua itse syödä jäätelöä, vaan siitä etten halua mieheni syövän sitä?
Ymmärrän toki tuon, ei näissä helppoja ratkaisuja olekaan. Takerruin vaan tuohon aiemmin tässä ketjussa esiintyneeseen kumppanin halujen halveksumiseen ja väheksymiseen. Se on ihan totta, ettei kompromissia ole aina helppo löytää ja joskus se ainut vaihtoehto on ero. Tai onnettomassa suhteessa hautaan saakka kituuttaminen, kuten ennen oli useammin tapana. Minä kyllä epäilen, ettei se rakkauskaan kovin kauaa matkassa kestä jos toinen osapuoli tai molemmat on perustavalla tavalla onnettomia. Toivottomasta sinnittelystä voi seurata vaan kaksi katkeroitunutta vanhusta jotka eivät enää uskalla erota kun se juna sopivamman kumppanin löytämiseen meni jo.