Onko mielestäsi outoa, jos reippaasti aikuisella ihmisellä ei ole ajokorttia?

Onpa outo kysymys ap, minulla "reippaasti aikuisella" on ollut ajokortti jo 40 v. Mutta enpä ole sitä tarvinnut muuta kuin henkilötodistuksena silloin tällöin. Katsos kun kaikki eivät ole ns. autoihmisiä.

Olen 68v. eikä mulla ole ajokorttia.

No ainakin 80-luvulla oli tyypillistä etyä kaikkien pitäis hankkia se kortti hetibkunntöyttää 18 v.

Vain raha oli esteenä köyhemmillä. Itselläni ei raha ollut esteenä, mutta en halunnut. Ei olisi ollut käyttöä tai tarvetta. Työmatkoihin ssin kyydin vanhemmilta ja vaikka olis kortti niin en olisi ostanut omaa autoa. Ji 2 autoa taloudessa. Vapaa-aikaan riitti julkiset Jelsingissä ja hei, jos viikonloppu naariteusduja harrastaa niin ei niihin sutia tsrvitse. 

Ajoin  kortin 30-vuotiaana. Hyötyä työmatkoihin niin että lyhenivät 15 minuutilla ja tietenkin kauppareissut melkein must autolla kun monta muovikassia kuitenkin yleensä. Lasten harrastuksiin joutui joskus kuskaamaan mitta myös saavutettavissa julkisin. 

 

Nytkin pidetään vissiin ihan vanhanaikaisena, jos ei ole korttia? Toisaalta vaikja olis korttelin ei sitä autoa aina pääsisi käyttämään. Monilla ei ole varaa tai sitten ei halua ostaa kakkosautoa perheeseen, jolloin käyttö voi jäädä senkin takia vähälle, että ei ole aina saatavilla . Kyllä se kortti ja auto on niinkuin hyvä olla kumpikin. 

 

Mitenköhän pärjää ne, keillä ei korttia? Jos vaikka perheessä vain miehellä kortti, joutuvat käymään yhdessä kaupassa ja mies hoitaa lasten harrastukseen kuljetukset? Toisaalta jos tuollaisia  ole ihan hirveästi, niin tokkipa se hirveästi haittaa kumpaakaan. Ongelmia voi tulla myös siinä ä, että jos varaa vain yhteen autoon, on se yleensä toisen työmatkoihin, jotta ei tarvitse ostaa  kk lippua julkisiin ja auto varattuna silloinkin kun siihen olisi tarve sillä toisella. 

Mites teillä kellä kortti vain toisella?

Tai teillä kellä vain yksi auto?