Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pahinta on paniikkihäiriö.
22.05.2015 |
Kun kunnolla sairastuin paniikkihäiriöön ja kohtauksia ei tullut enää vain satunnaisesti, koko mun maailma romahti. Entinen pirteä ja menevä tyttö muuttui itseään alkoholilla lääkitseväksi kotirotaksi. 2vuotta samaa paskaa. En ole ikinä käynyt baarissa, en pysty menemään bussiin, kaupassa käyn todella harvoin, ystäviä en näe.. Sitä on joidenkin hyvinkin vaikea käsittää, millaista on elää kahlittuna omaan kotiinsa. Antaisin vaikka oikean käteni pois jos parantuisin. Tekisin mitä vaan. Eläisin vaikka koko loppuelämäni täysin rahattomana, biojätteitä syöden.
Kommentit (43)
Ja varsinkin pitää päästä määräämään kuinka hoidetaan. Mikä se semmonen sairaus on, jossa potilas määrää hoidon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
panikkihäiriö on kyllä vähän monimutkaisempi kuin joku flunssa ja kyllä psykkisien sairauksien yhteydessä usein myös potilas kuunnellaan kun on kysymys hoitovaihtoehdoista.
Minä selvisin käymällä terapiassa. Kohtaukset oli pahoja:pelkäsin kuolevani, sekoavani, saavani sydänkohtauksen, aivohalvauksen...you name it. Kohtays tuli vyöryämällä. Jälkeen jäi uupunut olo. Väsynyt. Taustalla traumaattinen lapsuus ja nuoruus. Muodostin elämästä kurinalaista ja kaikkeen varautumista, pakonomaista suorittamista, omien ja muiden tarkkailua. Hermosto lävi ylikierroksilla lähes 24/7 >> puhkesi yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja paniikkikohtaukset. Sain masennyslääkkeen ja Propral (beetasalpaaja) itse kohtauksiin. Terapia ym niin auttoi muutamas vuodessa. Sinäkin selviät, älä huoli pikkuinen ♡
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 23:40"]Miten tommosta häiriöö voi hoitaa?
[/quote]
Lääkkeillä ja psykoterapialla. Itselläni ph.ollut liki 25 v diagnosoituna. Välillä menee paremmin, välillä huonommin. On liuta pdykosomaattisia oireita. Jatkuvaa huimausta ym.ym
Agorafobia rajoittaa kohdallani elämää aika paljon.
Onhan tämä sairaus paljon vienyt. Pahemminkin voisi olla.
Minulla on lapsia, lapsenlapsiako jo.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olen jo tovin ollut. Paniikkihäiriön lisäksi kaksi kroonista fyysistä sairautta.
Onko tauti jos se lähtee peilin edessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kipu voi aiheuttaa paniikkihäiriön. Valitettavasti harva menee ajoissa lääkäriin.
Kyllä olin ennen 20 eri lääkäreillä, 1,5 vuotta psykoterapiassa, ja 3kk ihan osastolla hoidossa. Ja lääkkeittä oli ihan tarpeeksi. Menin sitten loppupeleissä "peilin eteen" kun ei ollut enää vaihtoehtoja. Vitun nalkuttaja olet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun elämän pelasti Citalopram, vaikka niin moni ssri-lääkkeitä haukkuukin. Ei mitään sivuoireita tai haittavaikutuksia. Näen jopa valoa tulevaisuudessa.
Venlafaxin auttoi mua. Nukkumiseen Tenox oli ihan hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oletko lukenu d-vitamiinin puutoksesta joka vaikuttaa myös paniikkihäiriöön?
kaikkein pahinta on olla yksin jaruokkia omi ajatuksia, että tämä asia on varmasti just niin kun minä päässäni ajattelen. luepa myös e-epasta. jos alat syömään d-vitamiinia niin muista ottaa reiluja annoksia, Suomen suositukset on ihan naurettavan alhaisia ja e-epa vaikuttaa masennukseen, usko pois, aloita 2000mg tri tolosen e-epaa.
käy lukemassa tri tolosen sivuja, uskomatonta tietoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten peilin eteen ja niskasta kii eroaa?
Kaikilla on kipuja ja kipu ei voi aiheuttaa paniikkihäiriötä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole rehellinen itsellesi, sinulla ei ole paniikkihäiriötä vaan alkoholiongelma. Nyt vaan on otettava itseä niskasta kiinni, kyllä se aurinko risukasaankin paistaa :o)
Mulla sama.Nyt kokeilussa valdoxan 25mg, siis sisään ajo. Sekä anksilon ja popral 40 mg ja vuoden sairausloma
Siis mulla sama Ilman alkoholin käyttöä. En käytä ollenkaan alkoholia siis.. Idiootti vastaus 2/3.sella !!!!!!!!
Ole rehellinen itsellesi, sinulla ei ole paniikkihäiriötä vaan alkoholiongelma. Nyt vaan on otettava itseä niskasta kiinni, kyllä se aurinko risukasaankin paistaa.
Pahinta mitä voi ehdottaa tai sanoa---- OTA NISKASTA KIINNI, sanoo asioista tietämätön sankari, joka ottaa asiaan kantaa vain ,ottaakseen johonkin kantaa ja esittää vielä viisasta.
Onpas vihainen Aloittaja. Ilmeisesti juuri haluamaasi myötätuntoa ei heru. Enkä ihmettele.
Mulla on vähän samaa ollut viimeiset 6v. Ei ole paniikkihäiriötä diagnosoitu, mutta olen jo pitkään sitä itse epäillyt. Mä selviän arjesta, mutta kaikki on niin paljon vaikeampaa kuin ennen. Pitkitän kans kaupassa käyntiä niin paljon kuin mahdollista ja kaupassa on aina todella ahdistavaa olla.
Mä olin ennen ulospäinsuuntautunut ja rento. Sinne kauppaankin oli ihan helppo mennä. Ei sitä tarvinnut edes ajatella, meni vaan.
Alue: Aihe vapaa
Oma hoitokeino oli seuraava: Istuin peilin edessä ja puhuin panikkihäiriölle. Sanoin sille että "Nyt loppuu tämä touhu. Sinä tapat minut nyt tai jätät mut rauhaan! FUCK YOU!" - Olin ihan oikeesti niin kyllästynyt että en jaksanut enää. Mulla tauti oli niin että pelkäsin koko ajan sydänkohtausta tai aivohalvausta. Silloin kun "haastoin" nämä pelot ja huomasin että ne tunteet evät tapakaan, niin pelko väheni. En mennyt enää tuohon suoja-modukseen. Meni täysin pelkoa kohti. Oli se kyllä vähän outoo, olla kotona ja puhu itselleni. Mutta auttoihan se...