Pahinta on paniikkihäiriö.

Kiitos paljon viesteistänne! On niin paljon tarinoita tästä selviytymisestä, että pakko kai se on uskoa parempaan. Koko viime talven makasin vaan sängyssä, kävin ehkä kerran kuussa suihkussa. Eli masennuin todella pahasti, kun en pystynyt liikkumaan pois kotoa. Pysyttelin tietyssä huoneessa koko ajan ja sieltä poistuminenkin tuntui kamalalta. Jossain vaiheessa kuitenkin nousin, lähdin pikkuhiljaa enemmän ja enemmän liikkeelle. Nykyään voin käydä pari kertaa viikossa jopa kaupassa! Bentsot ja seronil pelastivat mut pahimmalta. Joskus jos paranen, niin lupaan etten ikinä enää palaa entiseen. Ei kukaan, joka tätä helvettiä ei ole läpikäynyt ei voi kertoa miltä se tuntuu. En toivoisi tätä edes kiusaajilleni. Kaikkea hyvää teille! Me selvitään vielä! Elämä on liian lyhyt murehtimiseen. Helpommin sanottu kuin tehty.. You know. Jaksamista! Ap

Hei AP, älä ot liikaa paineita. Se on myös yksi tekijä/syy minkä takia tuo sairaus laukee ja pysyy. Kyllä sinä selviät. Ja kuten huomasit: jos joskus panikki tulee kun olet yksin tai tai on yksinäinen olo, niin tänne vain. ;-) Tai aloita päiväkirja täälä ilman paineita. Eihän sitä tiedä. Ehkä se auttaa. Täälä näyttä olla muitakin sekopäitä. ;-)

MInä olen sairastanu paniikkihäiriötä vuosikymmeniä. Alkoholi on siihen väärä lääke. Se pahentaa paniikkihäiriötä. Lopeta juominen kokonaan. Oletko muuten saanut koskaan terapiaa sairauteesi? Millaisia eri (ssri)lääkkeitä olet kokeillut?

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 00:14"]

oletko lukenu d-vitamiinin puutoksesta joka vaikuttaa myös paniikkihäiriöön?

kaikkein pahinta on olla yksin jaruokkia omi ajatuksia, että tämä asia on varmasti just niin kun minä päässäni ajattelen. luepa myös e-epasta. jos alat syömään d-vitamiinia niin muista ottaa reiluja annoksia, Suomen suositukset on ihan naurettavan alhaisia ja e-epa vaikuttaa masennukseen, usko pois, aloita 2000mg tri tolosen e-epaa.

käy lukemassa tri tolosen sivuja, uskomatonta tietoa

www.tritolonen,fi/masennus

[/quote]

huuhaata.

t. paniikkihäiriötä pitkään sairastanut.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 00:36"]

Kiitos paljon viesteistänne! On niin paljon tarinoita tästä selviytymisestä, että pakko kai se on uskoa parempaan. Koko viime talven makasin vaan sängyssä, kävin ehkä kerran kuussa suihkussa. Eli masennuin todella pahasti, kun en pystynyt liikkumaan pois kotoa. Pysyttelin tietyssä huoneessa koko ajan ja sieltä poistuminenkin tuntui kamalalta. Jossain vaiheessa kuitenkin nousin, lähdin pikkuhiljaa enemmän ja enemmän liikkeelle. Nykyään voin käydä pari kertaa viikossa jopa kaupassa! Bentsot ja seronil pelastivat mut pahimmalta. Joskus jos paranen, niin lupaan etten ikinä enää palaa entiseen. Ei kukaan, joka tätä helvettiä ei ole läpikäynyt ei voi kertoa miltä se tuntuu. En toivoisi tätä edes kiusaajilleni. Kaikkea hyvää teille! Me selvitään vielä! Elämä on liian lyhyt murehtimiseen. Helpommin sanottu kuin tehty.. You know. Jaksamista! Ap

[/quote]

Tässä tulee paniikkihäiriötä pitkään sairastaneen ajatuksia:

Minä ajattelen niin, että sinun kannattaisi alkaa suhtautua paniikkihäiriöön lempeämmin. Etsi päivistäsi myönteisiä asioita. Vaikka sellaiaia, että puiden lehdet ovat huomenna isompia kuin eilen. Etsi aktiivisesti noita pieniä ilonaiheita ja laita vaikka paperille. Älä ole katkera siitä, että joudut olemaan kotona. Suhtaudu siihenkin lempeästi. Ajattele, että voisit pienin askelin kokeilla ulkona käymistä. Ehkä ensin ajatusten tasolla. Sitten seuraavana päivänä voisit avata ikkunan ja nuuhkia ilmaa ja kolmantena avaisit ulko-oven. Neljäntena voit astua yhden askeleen ovesta ulos. Ehkä parin kuukauden päästä uskallat jo viedä roskat, eikä se välttämättä enää tunnu pahalta. Tai välillä voi tuntua, mutta huomaat, että myönteisiäkin kokemuksia mahtuu matkan varrelle.

En tiedä tarkalleen ottaen, millaisia paikkoja välttelet. Tuo ylläoleva ohje ei siis todennäköisesti sovi siis sinun elämääsi, mutta sovella sitä itsellesi sopivaksi. Tee kaikkea uutta hyvin pienin askelin. Altista itseäsi tosi hitaasti mutta sinnikkäästi jollekin uudelle.

Minä ajattelen, että paniikkihäiriö on vahvuuteni, ja siitä on seurannut myös hyviä asioita. Olen herkkä ihminen, ja herkkyydessä on monia hyviä puolia. Olen mm. taitava aistimaan muiden ihmisten tunnetiloja.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 01:17"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 00:14"]

oletko lukenu d-vitamiinin puutoksesta joka vaikuttaa myös paniikkihäiriöön?

kaikkein pahinta on olla yksin jaruokkia omi ajatuksia, että tämä asia on varmasti just niin kun minä päässäni ajattelen. luepa myös e-epasta. jos alat syömään d-vitamiinia niin muista ottaa reiluja annoksia, Suomen suositukset on ihan naurettavan alhaisia ja e-epa vaikuttaa masennukseen, usko pois, aloita 2000mg tri tolosen e-epaa.

käy lukemassa tri tolosen sivuja, uskomatonta tietoa

www.tritolonen,fi/masennus

[/quote]

huuhaata.

t. paniikkihäiriötä pitkään sairastanut.
[/quote]

Oletko kokeillut? En siis ole tuo ylläoleva, mutta minua on auttanut oikeasti e-epa. Olin TODELLA skeptinen, mutta suostuin kokeilemaan kun äiti halusi (:D) ja parin viikon päästä ihmettelin miksi jaksoin elää paremmin, ja sitten tajusin että olin syönyt noita kalanmaksaöljykapseleita. En tiedä auttaako kaikkia, minua ainakin auttoi. Eihän sitä tuossa tilanteessa mikä apllakin on, niin ole mitään menetettävää.
Itse olen saanut paniikkihäiriöni suht hallintaan jo, mutta muutama vuosi takaperin elämä oli ihan helvettiä. Kaksi sekuntia siitä kun avasi silmät, iski kuoleman pelko, pakkoajatukset jne. Nykyään pahin on kofeiiniöverit tai jos sairastun, keho ja mieli menee ylivireystilaan ja kuulostelen itseäni liikaa. Minä siedätin itseäni aika rankalla kädellä aikoinaan. Menin mm. elokuviin katsomaan 3D-leffaa yksin.. Koko elokuvan ajan pelkäsin niin jumalattomasti. Mutta en kuollut, niinkuin arvata saattaa. Se vain on että mitä pidempään olet kotona, sitä hankalampi on sieltä poistua. Aloita ap ihan pikkuaskelista, ei ole pakko tehdä noin rajusti mitä itse tein. Yritä mennä sinne kauppaan, vaikka ensin vain tuulikaappiin. Muista että aina pääset pois tai voit lähteä :) Seuraavalla kerralla vähän pidemmälle. Huomaat ettei mitään pahaa käy. Siinä vain menee aikaa että oppii luottamaan omaan mieleen. Tuo ei kestä loppuelämää, vaikka siltä nyt tuntuisikin! Kamalasti voimia sinulle!

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 01:38"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 01:17"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 00:14"] oletko lukenu d-vitamiinin puutoksesta joka vaikuttaa myös paniikkihäiriöön? kaikkein pahinta on olla yksin jaruokkia omi ajatuksia, että tämä asia on varmasti just niin kun minä päässäni ajattelen. luepa myös e-epasta. jos alat syömään d-vitamiinia niin muista ottaa reiluja annoksia, Suomen suositukset on ihan naurettavan alhaisia ja e-epa vaikuttaa masennukseen, usko pois, aloita 2000mg tri tolosen e-epaa. käy lukemassa tri tolosen sivuja, uskomatonta tietoa www.tritolonen,fi/masennus [/quote] huuhaata. t. paniikkihäiriötä pitkään sairastanut. [/quote] Oletko kokeillut? En siis ole tuo ylläoleva, mutta minua on auttanut oikeasti e-epa. Olin TODELLA skeptinen, mutta suostuin kokeilemaan kun äiti halusi (:D) ja parin viikon päästä ihmettelin miksi jaksoin elää paremmin, ja sitten tajusin että olin syönyt noita kalanmaksaöljykapseleita. En tiedä auttaako kaikkia, minua ainakin auttoi.

[/quote]

Olen kokeillut. deetä ja e-epaa. Ei mitään muuta vaikutusta kuin inhottavat kalanmakuiset röyhtäykset. voi niillä tietysti placebovaikutus jonkun kohdalla olla. Se on hyvä juttu, jos edes placebona toimivat. Jos on apua, niin mikäs siinä sitten. Minulle ei ollut mitään apua.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 01:58"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 01:38"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 01:17"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 00:14"] oletko lukenu d-vitamiinin puutoksesta joka vaikuttaa myös paniikkihäiriöön? kaikkein pahinta on olla yksin jaruokkia omi ajatuksia, että tämä asia on varmasti just niin kun minä päässäni ajattelen. luepa myös e-epasta. jos alat syömään d-vitamiinia niin muista ottaa reiluja annoksia, Suomen suositukset on ihan naurettavan alhaisia ja e-epa vaikuttaa masennukseen, usko pois, aloita 2000mg tri tolosen e-epaa. käy lukemassa tri tolosen sivuja, uskomatonta tietoa www.tritolonen,fi/masennus [/quote] huuhaata. t. paniikkihäiriötä pitkään sairastanut. [/quote] Oletko kokeillut? En siis ole tuo ylläoleva, mutta minua on auttanut oikeasti e-epa. Olin TODELLA skeptinen, mutta suostuin kokeilemaan kun äiti halusi (:D) ja parin viikon päästä ihmettelin miksi jaksoin elää paremmin, ja sitten tajusin että olin syönyt noita kalanmaksaöljykapseleita. En tiedä auttaako kaikkia, minua ainakin auttoi.

[/quote]

Olen kokeillut. deetä ja e-epaa. Ei mitään muuta vaikutusta kuin inhottavat kalanmakuiset röyhtäykset. voi niillä tietysti placebovaikutus jonkun kohdalla olla. Se on hyvä juttu, jos edes placebona toimivat. Jos on apua, niin mikäs siinä sitten. Minulle ei ollut mitään apua.
[/quote]

Niin, se on varmasti yksilöllistä. Minulla on toiminut kyllä. En lähtisi kuitenkaan sanomaan että "voi olla jonkun kohdalla placebo-vaikutus". Kyllähän ne nyt voivat toimia oikeastikin, ilman että olisi pelkkää placeboa :)

Hei sisko mä ymmärrän!

Mulla on ollut lievä paniikkihäiriö 25 vuotta. Mä olen oppinut elämään sen kanssa tietyllä tavalla. Suunnittelen päiväni mietin mihin aikaan menen esimerkiksi kauppaan. Perheeni tietenkin tietää ongelmani ja todella harvoin käyn kaupassakaan yksin.

Keikoilla tykkään käydä, mutta se tarkoittaa sitä, että mulla on istumapaikka. Mulla on paikka jossa voin olla ihan itekseni, vaikka jengiä onkin siinä liki.

Ei lääkitystä. Mäkin lähdin tietyssä vaiheessa ruokkimaan sairauttani alkoholilla. Kävin lääkärissä taas ja siirsivät mut sydänoireiden takia tarkkailuun lähimpään sairaalaan. Olin siellä 12 tuntia mulle tehtiin hurjasti testejä yms. Koska ikää alkoi olla jo se 39 vuotta sillä hetkellä. Tuloksena kuitenkin että keuhkot ja sydän kunnossa, myöhemmin myös rasitustesti näytti vihreetä. Loppujen lopuksi diagnoosi, että paniikkihäiriöni oli astunut uudelle tasolla. Joten lopetin alkolin kokonaan. Eihän sitä tarvii ihmistä kiusaamaan.

Reilusti tyttö mieti vahvuuksias ja mitä sä haluat olla ja miten sä haluat. Päihteet pahentaa tätä meidän sairautta, jopa kola, tee, kahvi. Mahdollisimman terveesti eteenpäin. Säkin olet tärkeä!

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 02:05"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 01:58"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 01:38"] [quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 01:17"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 00:14"] oletko lukenu d-vitamiinin puutoksesta joka vaikuttaa myös paniikkihäiriöön? kaikkein pahinta on olla yksin jaruokkia omi ajatuksia, että tämä asia on varmasti just niin kun minä päässäni ajattelen. luepa myös e-epasta. jos alat syömään d-vitamiinia niin muista ottaa reiluja annoksia, Suomen suositukset on ihan naurettavan alhaisia ja e-epa vaikuttaa masennukseen, usko pois, aloita 2000mg tri tolosen e-epaa. käy lukemassa tri tolosen sivuja, uskomatonta tietoa www.tritolonen,fi/masennus [/quote] huuhaata. t. paniikkihäiriötä pitkään sairastanut. [/quote] Oletko kokeillut? En siis ole tuo ylläoleva, mutta minua on auttanut oikeasti e-epa. Olin TODELLA skeptinen, mutta suostuin kokeilemaan kun äiti halusi (:D) ja parin viikon päästä ihmettelin miksi jaksoin elää paremmin, ja sitten tajusin että olin syönyt noita kalanmaksaöljykapseleita. En tiedä auttaako kaikkia, minua ainakin auttoi. [/quote]   Olen kokeillut. deetä ja e-epaa. Ei mitään muuta vaikutusta kuin inhottavat kalanmakuiset röyhtäykset. voi niillä tietysti placebovaikutus jonkun kohdalla olla. Se on hyvä juttu, jos edes placebona toimivat. Jos on apua, niin mikäs siinä sitten. Minulle ei ollut mitään apua. [/quote] Niin, se on varmasti yksilöllistä. Minulla on toiminut kyllä. En lähtisi kuitenkaan sanomaan että "voi olla jonkun kohdalla placebo-vaikutus". Kyllähän ne nyt voivat toimia oikeastikin, ilman että olisi pelkkää placeboa :)

[/quote]

Niiden tehosta paniiikkihäiriön hoidossa ei ole kovin vakuuttavaa näyttöä. En ole ainakaan nähnyt mitään merkittäviä tutkimuksia aiheesta.

Minä käytin xanor depotteja aiemmin paniikkihäiriöön. 1 aamulla 1 illalla, 24h rauhottavissa. Nykyään en enää käytä, en kyllä ikinä poistu kotoani kuin pakollisille asioille, mutta ei mulla ole nyt ollut kuitenkaan pahoja kohtauksia.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 02:12"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 02:05"]

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 01:58"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 01:38"] [quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 01:17"][quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 00:14"] oletko lukenu d-vitamiinin puutoksesta joka vaikuttaa myös paniikkihäiriöön? kaikkein pahinta on olla yksin jaruokkia omi ajatuksia, että tämä asia on varmasti just niin kun minä päässäni ajattelen. luepa myös e-epasta. jos alat syömään d-vitamiinia niin muista ottaa reiluja annoksia, Suomen suositukset on ihan naurettavan alhaisia ja e-epa vaikuttaa masennukseen, usko pois, aloita 2000mg tri tolosen e-epaa. käy lukemassa tri tolosen sivuja, uskomatonta tietoa www.tritolonen,fi/masennus [/quote] huuhaata. t. paniikkihäiriötä pitkään sairastanut. [/quote] Oletko kokeillut? En siis ole tuo ylläoleva, mutta minua on auttanut oikeasti e-epa. Olin TODELLA skeptinen, mutta suostuin kokeilemaan kun äiti halusi (:D) ja parin viikon päästä ihmettelin miksi jaksoin elää paremmin, ja sitten tajusin että olin syönyt noita kalanmaksaöljykapseleita. En tiedä auttaako kaikkia, minua ainakin auttoi. [/quote]   Olen kokeillut. deetä ja e-epaa. Ei mitään muuta vaikutusta kuin inhottavat kalanmakuiset röyhtäykset. voi niillä tietysti placebovaikutus jonkun kohdalla olla. Se on hyvä juttu, jos edes placebona toimivat. Jos on apua, niin mikäs siinä sitten. Minulle ei ollut mitään apua. [/quote] Niin, se on varmasti yksilöllistä. Minulla on toiminut kyllä. En lähtisi kuitenkaan sanomaan että "voi olla jonkun kohdalla placebo-vaikutus". Kyllähän ne nyt voivat toimia oikeastikin, ilman että olisi pelkkää placeboa :)

[/quote]

Niiden tehosta paniiikkihäiriön hoidossa ei ole kovin vakuuttavaa näyttöä. En ole ainakaan nähnyt mitään merkittäviä tutkimuksia aiheesta.
[/quote]

Aa, siis ilmaisin itseni epäselvästi. Tutkimuksista en tiedä, pointtini oli että vaikuttaa yleiseen mielialaan/jaksamiseen, joka tietysti helpottaa oloa muuten. Ei niinkään paniikkihäiriöön, mutta helpottaa silti elämää ja parantaa vireystasoa. Ei siitä sen enempää, eihän tämä nyt mikään e-epa keskustelu ole :D

Onko kellään muulla tapahtunut niin, että siedätysyritykset pahentavat oireita ja elinpiiri pienenee entisestään? Itse olen ajatellut, että sairaudella on tarkoitus ja poden sen pois. Siinä voi mennä aikansa, mutta sitten kun syy on hoidettu, paranen. Omalla kohdalla rauhoittavat ja beetat eivät ole auttaneet. Seronil ehkä vähän.

Sairaus puhjennut aina turvattomassa elämäntilanteessa ja helpottanut, kun olen alkanut tuntea elämän kantavan.

Ymmärrän niin hyvin AP mitä tarkoitat. Oma sosiaalinen elämä on aika rajoittunutta kun niitä kohtauksia saa joka paikassa. Lopulta ei halua mennä enää mihinkään vaan pysyttelee neljän seinän sisällä. Itse olen kärsinyt tästä nyt n. 10 vuotta. Olen parantunut sen verran, että pystyn menemään kauppaan ahdistumatta. Eilen kävi jopa 2 kertaa kaupassa,  kun unohtui ostaa kaikki kerralla. Käyn kahviloissa (en kylläkään yksin) ja ostoksilla kauppakeskuksissa. Työpaikkakin mulla on ollut jo monta vuotta ja pystyn toimimaan siellä suht. normaalisti. Välillä saan kohtauksia. Yleensä ne tulee palaverissa :( Jotenkin vaan olen elänyt, vaikka tämä sairaus tuntuu seuraavan joka paikkaan. Tavoitteena on, että pystyisin ajamaan vielä autoa joku päivä. Kortti mulla meni vanhaksi, kun aloin saada ajaessa kohtauksia ja lopulta jäi ajokortin 2-vaihe suorittamatta. Harmittaa tosi paljon, että asioita jää tekemättä paniikin takia..

Mulla on auttanut jonkun verran siedättäminen. Eli menen vaan, vaikka saan paniikkikohtauksen. Tämä on vaan tosi hidas keino päästä sairaudesta eroon. Laskin, että olen käynyt ruokakaupassa varmaan 1000 kertaa, ennen kun alkoi helpottaa. Uusissa tilanteissa saan taas kohtauksen. Olen tullut siihen tulokseen, että mulla kohtaukset johtuvat huonosta itsetunnosta ja koen muiden seurassa muutenkin olevani huonompi. Olen lukenut paljon psykologisia kirjoja ja olen saanut niistä apua. Kun olen alkanut enemmän uskoa siihen, että olen arvokas niin kohtaukset on vähentynyt huomattavasti. Itse olen tilannut kirjoja suomalaisen kirjakaupan nettisivuilta. Tulee suoraan postiluukusta kotiin, niin sun ei tarvitse edes mistään postista mennä hakemaan. 

Tsemppiä!

Mun mielestä pahin on metastasoinut luusyöpä. Hingu ja kilju siellä vaan ilman syytä.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2015 klo 10:48"]Mun mielestä pahin on metastasoinut luusyöpä. Hingu ja kilju siellä vaan ilman syytä.
[/quote]

Mun mielestä pahin on syöpä ja paniikkihäiriö, jonka vuoksi ei oikein pystyisi hoidattamaan syöpää.

Olen kärsinyt lapsesta asti paniikkihäiriöstä ja hain siihen apua mm. lääkkeistä ja hypnoosista. Elämäntilanteiden rauhoituttua paranin siitä lähes kokonaan kolmikymppisenä. Joten tsemppiä, etsi apua kaikista mahdollisista keinoista!

Tsemppiä ap ja muut sairastavat, toivottavasti kaikki kääntyy vielä parhain päin. :)
Kuten joku aiemmin sanoikin, kannattaa koittaa löytää päivistä hyviä asioita. Joskus itse masentuneena ja ahdistuneena laitoin seinälleni tarran, jossa luki: "every day may not be good, but there is something good in every day" ja otin tavakseni viimeistään illalla ennen nukkumaanmenoa keksiä mahdollisimman paljon positiivisia asioita. Ei se nyt yksinään mua tietenkään parantanut, mutta tollasista pienistä jutuista se lähtee. :)
Toinen asia jonka haluan sanoa on se, että älkää kukaan ottako mitään stressiä paranemisesta. Se tulee kun on tullakseen, stressi vain pahentaa asiaa. Itse makasin kotona vuoden ja nyt kun ajattelen niin vaikka olisin maannut pari lisää niin ei se silti olisi ollut elämästä paljoa pois. Nyt voin hyvin mitä nyt joskus ahdistun, mutta nykyään se on yksittäistä ja tunnistan oireet etukäteen.

Up

Sellaista se mullakin on. Alkoholia en tosin käytä. Jäin työttömäksi joskus yli 3v sitten. Saman aikaa olen myös ollut eristäytyneenä kotiini käymättä yhtään missään ja näkemättä ketään ihmisiä.