Hevonen - evoluution kummallinen luomus

Vierailija kirjoitti:

En ole asiaa paljoa pohtinut, mutta näin pikaiseen tulee ajatus että mitä vähemmän raajoilla on massaa niin sitä vähemmän energiaa menee niiden liikutteluun.

Pohdin että kaikille nopeilla eläimillä taitaa olla aika kapoisat jalat nilkkojen luota, siellä nyt ei paljoa lihasta tarvitakaan.

Lihaskalvot ja jänteet ovat ymmärtääkseni vahvempia kuin lihakset ja moni eläin juoksee ja hyppii ensisijaisesti niiden voimalla.

Aika monet kavio- ja sorkkaeläimet ovat sellaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hevonen jonka näet laitumella on ihmisen jalostama laji. Alkuperäiset villihevoset oli paljon pienikokoisempia ja niillä ei voinut edes ratsastaa. Vasta ihmisen jalostustyön tuloksena niistä on muovautunut nykyisenkaltaisia eläimiä. Eihän nykyiset hevoset edes pärjäisi villissä luonnossa enää.

Kesyhevosia elää monessa maassa villiintyneenä, esim. Australiassa arviolta 400 000 yksilöä. Hyvin näyttävät pärjäävän sopivissa oloissa.

Sopivissa oloissa tietyt rodut pärjää. Silti valtaosa ihmisten talleissa olevista hevosista ei pärjäisi luonnossa ollenkaan hyvin. Ihan sama kuin jos lemmikkikoiria päästettäisiin luontoon. Ei tuollaiset perus pikku puudelit saisi mitään ruokaa metsästettyä tai kestäisi karuja sääoloja. Ihan vastaava tilanne on hevosten kanssa.

Riippuu myös "luonnosta". Esim meidän ilmastossa ei selviäisi, ei olisi selvinnyt villiversionakaan.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on hevoluution tulos.

"Tikut" kestää kylmää. Katso joutsenia uimassa.

Iso kroppa pitää peruslämmön.

Hevonen on luomakunnan upein olento. Täydellinen. Kiitos luojalle.

Vierailija kirjoitti:

Alkuhevonen oli koiran kokoinen. N 1000 vuotta sitten ihmiset laivasivat hevosia Islantiin ja ne vastaavat nykyäänkin enemmän muinaishevosia mm kooltaan.

Kun haarniskat, tykit ja maanviljelys keksittiin hevosista oli pakko jalostaa suurempia ja raskaampia. Myös ponit mm. shetlanninponit ovat pienen kokonsa ansiosta joutuneet kaivoksiin töihin ja niitä ei ole tarvinnut jalostaa kookkaammiksi

Oliko edes niin suuria. Muistan lukeneeni jostain, että muinoin linnut söi hevosia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole asiaa paljoa pohtinut, mutta näin pikaiseen tulee ajatus että mitä vähemmän raajoilla on massaa niin sitä vähemmän energiaa menee niiden liikutteluun.

Pohdin että kaikille nopeilla eläimillä taitaa olla aika kapoisat jalat nilkkojen luota, siellä nyt ei paljoa lihasta tarvitakaan.

Lihaskalvot ja jänteet ovat ymmärtääkseni vahvempia kuin lihakset ja moni eläin juoksee ja hyppii ensisijaisesti niiden voimalla.

Lihaskalvot ja jänteet eivät tuota voimaa yhtään. Hevosen jalat ovat vipuja joita liikuttava voima tulee pakaroista ja vartalosta.

Ihmisen sormissa ei ole lihaksia, mutta silti ne liikkuvat. Niitä liikuttavat lihakset ovat kyynärvarressa.

Sama systeemi hepan jaloissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole asiaa paljoa pohtinut, mutta näin pikaiseen tulee ajatus että mitä vähemmän raajoilla on massaa niin sitä vähemmän energiaa menee niiden liikutteluun.

Pohdin että kaikille nopeilla eläimillä taitaa olla aika kapoisat jalat nilkkojen luota, siellä nyt ei paljoa lihasta tarvitakaan.

Lihaskalvot ja jänteet ovat ymmärtääkseni vahvempia kuin lihakset ja moni eläin juoksee ja hyppii ensisijaisesti niiden voimalla.

Lihaskalvot ja jänteet eivät tuota voimaa yhtään. Hevosen jalat ovat vipuja joita liikuttava voima tulee pakaroista ja vartalosta.

Et ole tainnut tutustua faskiatutkimuksiin, vaan tunnet lähinnä perinteistä biomekaniikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo nelijalkainen kaviojalkainen perusmuoto ole niin tavallinen ettei hevosen muodossa ole sinänsä mitään ihmeellistä.

Esim. hirvet, peurat, porot, lehmät, puhvelit, antiloopit, etc. Nelijalkaisia on myös koirat, kissat, liskot, kilpikonnat jne. Hirvi se vasta oudon muotoinen onkin eli iso massa korkealla ohuiden jalkojen varassa. Kirahvi vielä oudompi. 

Millään noista luettelemistasi eläimistä ei ole kavioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpi juoksee nopeammin, hevonen vai ihminen.

Nelijalkaisten eläinten liikkumisen mekaniikka on toisenlainen kuin ihmisellä.

Liikuttavat lihakset sijaitsevat suurelta osin vartalossa.

Katso vaikka vinttikoiraa tai gebardia. Jalat ovat ohuet. Niiden vartalossa sijaitsevat lihakseyoikenevat ja taipuvat juostessa ja tekevät suurimman työn.

Hevonen voittaa lyhyellä matkalla, mutta jos pitää kävellä koko päivä niin yllättävää kyllä ihminen voittaa hevosen! Ihminen jaksaa taapertaa tasaisen hitaasti vaikka päiväkausia. Hevonen tuupertuu näännyksiin kauan ennen ihmistä.

Ei aivan totta. Se on totta, että metsästävä ihminen pystyy vihamielisesti takaa-ajamaan villieläimen väsyksiin, mutta tämä perustuu vain siihen että eläin jatkuvasti pakenee henkensä kaupalla paniikissa eikä pysty esim. juomaan paetessaan, jolloin eläin lopulta menee shokkiin. Mene normaalille hevossafarille ja hevoset rauhallisina kulkevat päiväkausia matkoja, joita ihminen ei mitenkään pystyisi kävelemään.

Vierailija kirjoitti:

Hevonen on luomakunnan upein olento. Täydellinen. Kiitos luojalle.

Siis kiitos ihmiselle? Nykyisenkaltaiset hevoset on ihan täysin ihmisen jalostustyö tulosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole asiaa paljoa pohtinut, mutta näin pikaiseen tulee ajatus että mitä vähemmän raajoilla on massaa niin sitä vähemmän energiaa menee niiden liikutteluun.

Pohdin että kaikille nopeilla eläimillä taitaa olla aika kapoisat jalat nilkkojen luota, siellä nyt ei paljoa lihasta tarvitakaan.

Lihaskalvot ja jänteet ovat ymmärtääkseni vahvempia kuin lihakset ja moni eläin juoksee ja hyppii ensisijaisesti niiden voimalla.

Lihaskalvot ja jänteet eivät tuota voimaa yhtään. Hevosen jalat ovat vipuja joita liikuttava voima tulee pakaroista ja vartalosta.

Nyt ei ole luettu biologiaa 1900-luvun alun jälkeen. Jänteet tuottavat merkittävän määrän liike-energiasta nopeasti liikkuvilla eläimillä. Eläin nojaa liikkuessaan painollaan jänteeseen - jänteeseen varastoituu sen venyessä energiaa - ja energia vapautuu eteenpäin suuntautuvaksi liikkeeksi jänteen lyhentyessä ennalleen. Esim. kengurut liikkuvat tällä tavalla käytännössä lähes nollaenergialla.

"Hui, pedot vaanii. Minäpä juoksen niitä karkuun keskimmäisten varpaitteni varassa". Ja niin kehittyi kaviot. Ilmeisesti hevosen "myyntivaltti" evoluutiolle ja syy menestykseen on ollut nopeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole asiaa paljoa pohtinut, mutta näin pikaiseen tulee ajatus että mitä vähemmän raajoilla on massaa niin sitä vähemmän energiaa menee niiden liikutteluun.

Pohdin että kaikille nopeilla eläimillä taitaa olla aika kapoisat jalat nilkkojen luota, siellä nyt ei paljoa lihasta tarvitakaan.

Lihaskalvot ja jänteet ovat ymmärtääkseni vahvempia kuin lihakset ja moni eläin juoksee ja hyppii ensisijaisesti niiden voimalla.

Lihaskalvot ja jänteet eivät tuota voimaa yhtään. Hevosen jalat ovat vipuja joita liikuttava voima tulee pakaroista ja vartalosta.

Nyt ei ole luettu biologiaa 1900-luvun alun jälkeen. Jänteet tuottavat merkittävän määrän liike-energiasta nopeasti liikkuvilla eläimillä. Eläin nojaa liikkuessaan painollaan jänteeseen - jänteeseen varastoituu sen venyessä energiaa - ja energia vapautuu eteenpäin suuntautuvaksi liikkeeksi jänteen lyhentyessä ennalleen. Esim. kengurut liikkuvat tällä tavalla käytännössä lähes nollaenergialla.

Nyt on jäänyt fysiikka lukematta. Jänne on siis energiavarasto johon on tultava jostain energiaa jonka se voi vapauttaa.

Kengurun lihasten on tuotettava koko ajan energiaa liikkumisen mahdollistamiseksi. Ikiliikkujaa ei ole. Trampoliinissa pomppiessakin tulee hiki, vaikka sinun mukaasi siinä voisi pomppia nollaenergialla koska sen jouset varastoivat energiaa.

Toki jänteet ovat hyvä keino tehostaa liikkumista.

Maailman upein eläin

Vierailija kirjoitti:

Maailman upein eläin

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Muistuttaa sitä vaaleanpunaista sirorakenteista muovista hevosta joka mulla oli ekalla luokalla vuonna -86. Oli sen ajan joku muotilelu.