Hevonen - evoluution kummallinen luomus

Alkuhevoset ovat kyllä paljon pienempiä, mutta tiivistettynä hevonen on kehittynyt laiduntamaan ruohotasangolla ja juoksemaan kovaa petoja pakoon. Siitä se sitten lähti.

Hevonen on upea ja kaunis eläin. Nimimerkillä 42v. joka halunnut omaa hevosta lapsesta asti.

Hevonen jonka näet laitumella on ihmisen jalostama laji. Alkuperäiset villihevoset oli paljon pienikokoisempia ja niillä ei voinut edes ratsastaa. Vasta ihmisen jalostustyön tuloksena niistä on muovautunut nykyisenkaltaisia eläimiä. Eihän nykyiset hevoset edes pärjäisi villissä luonnossa enää.

Samalla tavalla kuin chihuahua koira on hyvin kaukana villinä luonnossa elävästä sudesta.

Vierailija kirjoitti:

Hevonen jonka näet laitumella on ihmisen jalostama laji. Alkuperäiset villihevoset oli paljon pienikokoisempia ja niillä ei voinut edes ratsastaa. Vasta ihmisen jalostustyön tuloksena niistä on muovautunut nykyisenkaltaisia eläimiä. Eihän nykyiset hevoset edes pärjäisi villissä luonnossa enää.

Hyvinhän mongolit ratsastivat itse villeistä hevosista kesyttämillään hevosilla vaikka olivatkin pienikokoisia. Pienikokoisia mutta kokoonsa nähden vahvoja ja kestäviä.

En ole asiaa paljoa pohtinut, mutta näin pikaiseen tulee ajatus että mitä vähemmän raajoilla on massaa niin sitä vähemmän energiaa menee niiden liikutteluun.

Pohdin että kaikille nopeilla eläimillä taitaa olla aika kapoisat jalat nilkkojen luota, siellä nyt ei paljoa lihasta tarvitakaan.

Vierailija kirjoitti:

Alkuhevoset ovat kyllä paljon pienempiä, mutta tiivistettynä hevonen on kehittynyt laiduntamaan ruohotasangolla ja juoksemaan kovaa petoja pakoon. Siitä se sitten lähti.

Hevosenmallisia eläimiä on myös muitakin, kuten aasit, seeprat ja hirvet sun muut. Eli laidunna & kirmaa on varmaan ihan hyvä peruskonsepti, jota voi vielä hienosäätää.

Tämä se vasta evoluution ihme on:

Vierailija kirjoitti:

Hevonen jonka näet laitumella on ihmisen jalostama laji. Alkuperäiset villihevoset oli paljon pienikokoisempia ja niillä ei voinut edes ratsastaa. Vasta ihmisen jalostustyön tuloksena niistä on muovautunut nykyisenkaltaisia eläimiä. Eihän nykyiset hevoset edes pärjäisi villissä luonnossa enää.

Kesyhevosia elää monessa maassa villiintyneenä, esim. Australiassa arviolta 400 000 yksilöä. Hyvin näyttävät pärjäävän sopivissa oloissa.

Nykylehmä vielä paljon kummallisempi on. Laihoilla jaloilla kaikki hirvieläimetkin painaa kovaa vauhtia karkuun. Ajattele, millainen tankki on iso hirvi, ja silti varsin pätevä metsässä.

Kumpi juoksee nopeammin, hevonen vai ihminen.

Nelijalkaisten eläinten liikkumisen mekaniikka on toisenlainen kuin ihmisellä.

Liikuttavat lihakset sijaitsevat suurelta osin vartalossa.

Katso vaikka vinttikoiraa tai gebardia. Jalat ovat ohuet. Niiden vartalossa sijaitsevat lihakseyoikenevat ja taipuvat juostessa ja tekevät suurimman työn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hevonen jonka näet laitumella on ihmisen jalostama laji. Alkuperäiset villihevoset oli paljon pienikokoisempia ja niillä ei voinut edes ratsastaa. Vasta ihmisen jalostustyön tuloksena niistä on muovautunut nykyisenkaltaisia eläimiä. Eihän nykyiset hevoset edes pärjäisi villissä luonnossa enää.

Hyvinhän mongolit ratsastivat itse villeistä hevosista kesyttämillään hevosilla vaikka olivatkin pienikokoisia. Pienikokoisia mutta kokoonsa nähden vahvoja ja kestäviä.

Tšingis-kaani syntyi vuonna 1206. Hevonen oli siinä vaiheessa ollut jo 6000 vuotta sitten kesytetty. Mongolialaiset ratsusotilaat tuli mahdolliseksi vasta hevosten jalostuksen seurauksena. Tietysti se jalostustoiminta on ollut enemmän sattuman aikaansaannosta kuin suunnitelmallista. Ihmiset on valikoineet vahvat ja suuret hevoset antaen niiden lisääntyä. Lopputuloksena laji on jaostunut.

Vierailija kirjoitti:

Kumpi juoksee nopeammin, hevonen vai ihminen.

Nelijalkaisten eläinten liikkumisen mekaniikka on toisenlainen kuin ihmisellä.

Liikuttavat lihakset sijaitsevat suurelta osin vartalossa.

Katso vaikka vinttikoiraa tai gebardia. Jalat ovat ohuet. Niiden vartalossa sijaitsevat lihakseyoikenevat ja taipuvat juostessa ja tekevät suurimman työn.

Hevonen voittaa lyhyellä matkalla, mutta jos pitää kävellä koko päivä niin yllättävää kyllä ihminen voittaa hevosen! Ihminen jaksaa taapertaa tasaisen hitaasti vaikka päiväkausia. Hevonen tuupertuu näännyksiin kauan ennen ihmistä.

Tämä on hevoluution tulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hevonen jonka näet laitumella on ihmisen jalostama laji. Alkuperäiset villihevoset oli paljon pienikokoisempia ja niillä ei voinut edes ratsastaa. Vasta ihmisen jalostustyön tuloksena niistä on muovautunut nykyisenkaltaisia eläimiä. Eihän nykyiset hevoset edes pärjäisi villissä luonnossa enää.

Kesyhevosia elää monessa maassa villiintyneenä, esim. Australiassa arviolta 400 000 yksilöä. Hyvin näyttävät pärjäävän sopivissa oloissa.

Sopivissa oloissa tietyt rodut pärjää. Silti valtaosa ihmisten talleissa olevista hevosista ei pärjäisi luonnossa ollenkaan hyvin. Ihan sama kuin jos lemmikkikoiria päästettäisiin luontoon. Ei tuollaiset perus pikku puudelit saisi mitään ruokaa metsästettyä tai kestäisi karuja sääoloja. Ihan vastaava tilanne on hevosten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpi juoksee nopeammin, hevonen vai ihminen.

Nelijalkaisten eläinten liikkumisen mekaniikka on toisenlainen kuin ihmisellä.

Liikuttavat lihakset sijaitsevat suurelta osin vartalossa.

Katso vaikka vinttikoiraa tai gebardia. Jalat ovat ohuet. Niiden vartalossa sijaitsevat lihakseyoikenevat ja taipuvat juostessa ja tekevät suurimman työn.

Hevonen voittaa lyhyellä matkalla, mutta jos pitää kävellä koko päivä niin yllättävää kyllä ihminen voittaa hevosen! Ihminen jaksaa taapertaa tasaisen hitaasti vaikka päiväkausia. Hevonen tuupertuu näännyksiin kauan ennen ihmistä.

Tämä johtuu ihmisen paremmasta lämmönsäätelykyvystä, mutta ei poista sitä tosiasiaa, että hevosen juoksemiseen käyttämistä lihaksista suurin osa, ainakin massallisesti jos ei määrällisesti, sijaitsee vartalossa, eli hevosen Core on hiton vahva.

Alkuhevonen oli koiran kokoinen. N 1000 vuotta sitten ihmiset laivasivat hevosia Islantiin ja ne vastaavat nykyäänkin enemmän muinaishevosia mm kooltaan.

Kun haarniskat, tykit ja maanviljelys keksittiin hevosista oli pakko jalostaa suurempia ja raskaampia. Myös ponit mm. shetlanninponit ovat pienen kokonsa ansiosta joutuneet kaivoksiin töihin ja niitä ei ole tarvinnut jalostaa kookkaammiksi

Tikkujalat ei hidasta menoa, kunhan pakarat on vahvat! Sama kuin ihmisillä.

Eikö tuo nelijalkainen kaviojalkainen perusmuoto ole niin tavallinen ettei hevosen muodossa ole sinänsä mitään ihmeellistä.

Esim. hirvet, peurat, porot, lehmät, puhvelit, antiloopit, etc. Nelijalkaisia on myös koirat, kissat, liskot, kilpikonnat jne. Hirvi se vasta oudon muotoinen onkin eli iso massa korkealla ohuiden jalkojen varassa. Kirahvi vielä oudompi. 

Ihminen olisi tukalammassa paikassa ja moni eläin, jos hevosella olisi massiiviset jalat, ainakin alle jäädessä tai jos potkaisee. Jospa hevonen pääsee jaloittelemaan ja juoksemaan, jolloin jalat voimistuvat, mutta ei sitä ole tehty kantamaan liian painavaa.