Tiesitkö, että EROSSA puolisosi vIe puolet omaisuudestasi jos avioehtoa ei ole

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin jekku on se, jos puolisolla on lapsia, jotka eivät ole yhteisiä.

Jos puoliso kuolee, hänen osuutensa avioliiton yhteisestä omaisuudesta menee jakoon. Jos vaikka omaisuutta on miljoona, 500000e menee jakoon. Jos lapsia on kaksi, menee 50% aviomiehelle, 25% toiselle lapselle ja 25% toiselle lapselle. Kyse on avioparin omaisuudesta, talosta yms.. Tuossa kohtaa aviomiehen tarvii jostain repäistä 500000e noille kahdelle lapselle (jotka eivät ole hänen omiaan, vaan hän voi olla vaikka tavannut heidät vasta aikuisina), myymällä parin asunto, autot, ja muuta omaisuutta riittävästi. Puolet omaisuudesta on realisoitava rahaksi perinnöksi lapsille.

Käytännössä tuossa miehen elämä menee lopullisesti pilalle.

Ei mene näin kuolemantapauksessa. Jos puoliso kuolee, lesken ei koskaan tarvitse luovuttaa omaa omaisuuttaan vainajan lapsille, jos hän ei halua (lesken tasinkoprivilegi). Vainajan lapset perivät korkeintaan vain sen omaisuuden, joka on ollut vainajan nimissä. Leskellä on myös asumisoikeus hänen ja vainajan yhteiseen asuntoon, jos leski ei omista muuta hänelle sopivaa asuntoa. Lesken ei tarvitse maksaa lapsille mitään tästä asunnosta, mutta asunnon juoksevat kulut hänen pitää maksaa.

Miten mielestäsi eroaa kuolemantapauksessa ja avioerossa tuo "yhteisen omaisuuden" määrittäminen? Eiköhän se yhteinen kämppä ole yhteinen yms..

Väitän yhä, että jos se yhteinen omaisuus (kämppä yms.) ovat miljoonan arvoisia, jostain kuolinpesän tarvii kuolleen lapsille taikoa heidän osuutensa. Käytännössä tämä vaatii sen yhteisen omaisuuden realisoimista riittävästi, että lapset saavat osuutensa.

Melko turhaa väittää kun asia sinulle jo kerran oikein selitettiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin jekku on se, jos puolisolla on lapsia, jotka eivät ole yhteisiä.

Jos puoliso kuolee, hänen osuutensa avioliiton yhteisestä omaisuudesta menee jakoon. Jos vaikka omaisuutta on miljoona, 500000e menee jakoon. Jos lapsia on kaksi, menee 50% aviomiehelle, 25% toiselle lapselle ja 25% toiselle lapselle. Kyse on avioparin omaisuudesta, talosta yms.. Tuossa kohtaa aviomiehen tarvii jostain repäistä 500000e noille kahdelle lapselle (jotka eivät ole hänen omiaan, vaan hän voi olla vaikka tavannut heidät vasta aikuisina), myymällä parin asunto, autot, ja muuta omaisuutta riittävästi. Puolet omaisuudesta on realisoitava rahaksi perinnöksi lapsille.

Käytännössä tuossa miehen elämä menee lopullisesti pilalle.

Ei mene näin kuolemantapauksessa. Jos puoliso kuolee, lesken ei koskaan tarvitse luovuttaa omaa omaisuuttaan vainajan lapsille, jos hän ei halua (lesken tasinkoprivilegi). Vainajan lapset perivät korkeintaan vain sen omaisuuden, joka on ollut vainajan nimissä. Leskellä on myös asumisoikeus hänen ja vainajan yhteiseen asuntoon, jos leski ei omista muuta hänelle sopivaa asuntoa. Lesken ei tarvitse maksaa lapsille mitään tästä asunnosta, mutta asunnon juoksevat kulut hänen pitää maksaa.

Miten mielestäsi eroaa kuolemantapauksessa ja avioerossa tuo "yhteisen omaisuuden" määrittäminen? Eiköhän se yhteinen kämppä ole yhteinen yms..

Väitän yhä, että jos se yhteinen omaisuus (kämppä yms.) ovat miljoonan arvoisia, jostain kuolinpesän tarvii kuolleen lapsille taikoa heidän osuutensa. Käytännössä tämä vaatii sen yhteisen omaisuuden realisoimista riittävästi, että lapset saavat osuutensa.

Luetaan sitä perintökaarta ettei tarvitse mutuilla.

"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin jekku on se, jos puolisolla on lapsia, jotka eivät ole yhteisiä.

Jos puoliso kuolee, hänen osuutensa avioliiton yhteisestä omaisuudesta menee jakoon. Jos vaikka omaisuutta on miljoona, 500000e menee jakoon. Jos lapsia on kaksi, menee 50% aviomiehelle, 25% toiselle lapselle ja 25% toiselle lapselle. Kyse on avioparin omaisuudesta, talosta yms.. Tuossa kohtaa aviomiehen tarvii jostain repäistä 500000e noille kahdelle lapselle (jotka eivät ole hänen omiaan, vaan hän voi olla vaikka tavannut heidät vasta aikuisina), myymällä parin asunto, autot, ja muuta omaisuutta riittävästi. Puolet omaisuudesta on realisoitava rahaksi perinnöksi lapsille.

Käytännössä tuossa miehen elämä menee lopullisesti pilalle.

Ei mene näin kuolemantapauksessa. Jos puoliso kuolee, lesken ei koskaan tarvitse luovuttaa omaa omaisuuttaan vainajan lapsille, jos hän ei halua (lesken tasinkoprivilegi). Vainajan lapset perivät korkeintaan vain sen omaisuuden, joka on ollut vainajan nimissä. Leskellä on myös asumisoikeus hänen ja vainajan yhteiseen asuntoon, jos leski ei omista muuta hänelle sopivaa asuntoa. Lesken ei tarvitse maksaa lapsille mitään tästä asunnosta, mutta asunnon juoksevat kulut hänen pitää maksaa.

Tämä on joillekin perijöille hemmetin hankala ymmärtää. Avoliitossa ja mies kuoli, niin omaiset olivat vaatimassa asuntoa myyntiin. Omistan asunnon kokonaan ja omaiset saivat vain tilillä olleet rajat ja tavaroita. Oma vika jos ette olleet vakuutuksessa saajina.

Jos on iso talo, jossa leski haluaa asua myöhemminkin, ei varmaan kannata puolisoiden eläessä hankkia sijoitusyksiötä, jonne perikunta voisi heivata lesken asumaan ja myydä talon.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuvittelet menettäväsi etkä saavasi, ap? Onko niin, ettet saa puolisoa kuin ostamalla idästä rahalla?

hyvin sanottu.

ap saa myös puolet heidän omaisuudestaan.

Ei haittaa sillä puoliso on se jolla enemmän varallisuutta ja meillä ei avioehtoa. Eron tullessakin pärjään siis ihan mukavasti kun ei lapsiakaan. 

No totta kai tiedän. Missä kiven olla on asunut ihminen joka ei ole tätä tietoa saanut? Asia on myös varsin helposti selvitettävissä ihan googlettamalla jos ei kukaan ole kertonut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän eläkesäästöjä ja miehellä ehkä noin saman verran velkaa, eli menettäisinkö minä säästöni, jos erottaisiin?

Et kokonaan, mutta puolet niistä, jos teillä ei ole mitään muuta omaisuutta tai velkaa kuin nämä. Oletetaan, että sinulla on 8000 euroa eläkesäästöjä Osituksessa miehesi säästöksi laskettaisiin 0 euroa ja sinun 8000 euroa. Sinun pitäisi maksaa miehellesi tasinkoa niin paljon, että molemmille jää yhtä paljon, tässä tapauksessa siis 4000 euroa.

Oletuksena tässä on siis se, että ei ole avioehtoa etkä sinä ole saanut säästöjäsi testamentilla tai lahjakirjalla, jossa puolison avio-oikeus on suljettu pois.

Väärin, kun kyseisessä tapauksessa miehellä oli myös velkaa. Myös velka jaetaan puoliksi eli jos toisella on säästöjä 8000€ ja toisella velkaa 8000€, niin kyllä säästäjä maksaa tasinkoa koko tuon 8000€ eli menettää kaikki säästönsä, ja toinen taas saa koko velkansa maksettua.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän eläkesäästöjä ja miehellä ehkä noin saman verran velkaa, eli menettäisinkö minä säästöni, jos erottaisiin?

Et menettäisi kokonaan.

Miehen omaisuuden arvo on nolla euroa (miehen varat miinus miehen velat, jos tulos on miinusmerkkinen, hänen omaisuutensa arvoksi merkitään tällaisessa tilanteessa nolla euroa).

Sinun varasi miinus velkasi, tulosta verrataan miehesi 0-arvoon, ja tulos jaetaan kahdella, joten korkeintaan puoleen omaisuutesi arvosta mies olisi erossa oikeutettu. Hänen ei tietenkään tarvitse vaatia mitään, eri asia on kuinka todennäköinen sellainen päätös velkaisella ihmisellä olisi.

Huomaa, että jos olet taannut miehen velkaa, takaussitoumus pysyy. Jos takausvastuusi toteutuu, mies jää sen sinulle velkaa. Erossa viisainta on pyrkiä siihen, että takaamasi velkaa lyhennetään miehen saamalla tasingolla, muuten miehesi käyttää saamansa tasingon muuhun ja sinä edelleen olet takaajan vastuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän eläkesäästöjä ja miehellä ehkä noin saman verran velkaa, eli menettäisinkö minä säästöni, jos erottaisiin?

Et menettäisi kokonaan.

Miehen omaisuuden arvo on nolla euroa (miehen varat miinus miehen velat, jos tulos on miinusmerkkinen, hänen omaisuutensa arvoksi merkitään tällaisessa tilanteessa nolla euroa).

Sinun varasi miinus velkasi, tulosta verrataan miehesi 0-arvoon, ja tulos jaetaan kahdella, joten korkeintaan puoleen omaisuutesi arvosta mies olisi erossa oikeutettu. Hänen ei tietenkään tarvitse vaatia mitään, eri asia on kuinka todennäköinen sellainen päätös velkaisella ihmisellä olisi.

Huomaa, että jos olet taannut miehen velkaa, takaussitoumus pysyy. Jos takausvastuusi toteutuu, mies jää sen sinulle velkaa. Erossa viisainta on pyrkiä siihen, että takaamasi velkaa lyhennetään miehen saamalla tasingolla, muuten miehesi käyttää saamansa tasingon muuhun ja sinä edelleen olet takaajan vastuussa.

Höpöhöpö. Hassua miten moni kuvittelee ettei velat olisi erotessa myös ihan yhtä yhteisiä... Kyllä ne on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän eläkesäästöjä ja miehellä ehkä noin saman verran velkaa, eli menettäisinkö minä säästöni, jos erottaisiin?

Et menettäisi kokonaan.

Miehen omaisuuden arvo on nolla euroa (miehen varat miinus miehen velat, jos tulos on miinusmerkkinen, hänen omaisuutensa arvoksi merkitään tällaisessa tilanteessa nolla euroa).

Sinun varasi miinus velkasi, tulosta verrataan miehesi 0-arvoon, ja tulos jaetaan kahdella, joten korkeintaan puoleen omaisuutesi arvosta mies olisi erossa oikeutettu. Hänen ei tietenkään tarvitse vaatia mitään, eri asia on kuinka todennäköinen sellainen päätös velkaisella ihmisellä olisi.

Huomaa, että jos olet taannut miehen velkaa, takaussitoumus pysyy. Jos takausvastuusi toteutuu, mies jää sen sinulle velkaa. Erossa viisainta on pyrkiä siihen, että takaamasi velkaa lyhennetään miehen saamalla tasingolla, muuten miehesi käyttää saamansa tasingon muuhun ja sinä edelleen olet takaajan vastuussa.

Höpöhöpö. Hassua miten moni kuvittelee ettei velat olisi erotessa myös ihan yhtä yhteisiä... Kyllä ne on.

Ihan oikein on kerrottu, ei ole mitään höpöpnassuhassua.

Onneksi tiesin, säästin satoja tuhansia.

Vierailija kirjoitti:

Avioehtosopimus kannattaa aina tehdä. Sen pitäisi olla pakollinen.

Isämme oli 4 kertaa naimisissa. Jos ei avioehtosopimusta olisi ollut, ei me 6 lasta kahdesta eri avioliitosta oltaisi saatu edes vaatimatonta perintöä.

Neljä kertaa naimisissa? Voi luoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän eläkesäästöjä ja miehellä ehkä noin saman verran velkaa, eli menettäisinkö minä säästöni, jos erottaisiin?

Et menettäisi kokonaan.

Miehen omaisuuden arvo on nolla euroa (miehen varat miinus miehen velat, jos tulos on miinusmerkkinen, hänen omaisuutensa arvoksi merkitään tällaisessa tilanteessa nolla euroa).

Sinun varasi miinus velkasi, tulosta verrataan miehesi 0-arvoon, ja tulos jaetaan kahdella, joten korkeintaan puoleen omaisuutesi arvosta mies olisi erossa oikeutettu. Hänen ei tietenkään tarvitse vaatia mitään, eri asia on kuinka todennäköinen sellainen päätös velkaisella ihmisellä olisi.

Huomaa, että jos olet taannut miehen velkaa, takaussitoumus pysyy. Jos takausvastuusi toteutuu, mies jää sen sinulle velkaa. Erossa viisainta on pyrkiä siihen, että takaamasi velkaa lyhennetään miehen saamalla tasingolla, muuten miehesi käyttää saamansa tasingon muuhun ja sinä edelleen olet takaajan vastuussa.

Höpöhöpö. Hassua miten moni kuvittelee ettei velat olisi erotessa myös ihan yhtä yhteisiä... Kyllä ne on.

Kyllä se on hassumpaa miten jotkut, kuten sinä, kuvittelevat lain olevan jotain muuta kuin mitä se on. Googlaa vaikka nollasääntö osituksessa kun et fiksumpiasi täällä usko.

Isäni kuoli, kuolinpesän ja äitini välillä tehtiin ositus. Tasinkoa ei tullut maksetravaksi, koska molempien omaisuus oli yhtä suuri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehtosopimus kannattaa aina tehdä. Sen pitäisi olla pakollinen.

Isämme oli 4 kertaa naimisissa. Jos ei avioehtosopimusta olisi ollut, ei me 6 lasta kahdesta eri avioliitosta oltaisi saatu edes vaatimatonta perintöä.

Neljä kertaa naimisissa? Voi luoja.

Se hutsumpi isä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän eläkesäästöjä ja miehellä ehkä noin saman verran velkaa, eli menettäisinkö minä säästöni, jos erottaisiin?

Et kokonaan, mutta puolet niistä, jos teillä ei ole mitään muuta omaisuutta tai velkaa kuin nämä. Oletetaan, että sinulla on 8000 euroa eläkesäästöjä Osituksessa miehesi säästöksi laskettaisiin 0 euroa ja sinun 8000 euroa. Sinun pitäisi maksaa miehellesi tasinkoa niin paljon, että molemmille jää yhtä paljon, tässä tapauksessa siis 4000 euroa.

Oletuksena tässä on siis se, että ei ole avioehtoa etkä sinä ole saanut säästöjäsi testamentilla tai lahjakirjalla, jossa puolison avio-oikeus on suljettu pois.

Väärin, kun kyseisessä tapauksessa miehellä oli myös velkaa. Myös velka jaetaan puoliksi eli jos toisella on säästöjä 8000€ ja toisella velkaa 8000€, niin kyllä säästäjä maksaa tasinkoa koko tuon 8000€ eli menettää kaikki säästönsä, ja toinen taas saa koko velkansa maksettua.

Ei ollut väärin, vaan sinun käsityksesi on väärä. Osituksessa kummankin puolison omaisuuden säästöksi lasketaan aina vähintään nolla euroa, vaikka jommallakummalla olisi enemmän velkaa kuin omaisuutta. Ositus menee juuri noin kuin ensimmäinen vastaaja on selittänyt eli kysyjä maksaisi ylivelkaiselle puolisolleen tasinkoa puoley säästöistään.

MINUN; Minun omaisuutta ei Ainakaan vie siitä oon pitänyt huolen Ei oo ukkoa! Eikä rahaakaan !

Höpöhöpö. Hassua miten moni kuvittelee ettei velat olisi erotessa myös ihan yhtä yhteisiä... Kyllä ne on.[/quote]

Höpö höpö itsellesi: puolisoita on kaksi, ensin lasketaan toisen puolison omaisuus eli hänen varansa (joihin sisältyy hänen osuutensa yhteisistä varoista) miinus hänen velkansa (joihin sisältyy hänen osuutensa yhteisistä veloista), saadaan erotuksena ko. puolison omaisuus, ja HUOM. jos erotus on miinusmerkkinen eli puolisolla on enemmän velkaa kuin varoja, hänen omaisuutensa nettoarvoksi merkitään nolla (0) euroa.

Sama laskelma tehdään toisen puoison varoista ja veloista, samoin mukaan lukien hänen osuutensa yhteisissä nimissä olevista niin varoista kuin veloistakin.

Sitten näitä puolisoiden omaisuuksien nettoarvoja verrataan, ja jos toinen omistaa vähemmän, hän on oikeutettu tasinkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän eläkesäästöjä ja miehellä ehkä noin saman verran velkaa, eli menettäisinkö minä säästöni, jos erottaisiin?

Et kokonaan, mutta puolet niistä, jos teillä ei ole mitään muuta omaisuutta tai velkaa kuin nämä. Oletetaan, että sinulla on 8000 euroa eläkesäästöjä Osituksessa miehesi säästöksi laskettaisiin 0 euroa ja sinun 8000 euroa. Sinun pitäisi maksaa miehellesi tasinkoa niin paljon, että molemmille jää yhtä paljon, tässä tapauksessa siis 4000 euroa.

Oletuksena tässä on siis se, että ei ole avioehtoa etkä sinä ole saanut säästöjäsi testamentilla tai lahjakirjalla, jossa puolison avio-oikeus on suljettu pois.

Väärin, kun kyseisessä tapauksessa miehellä oli myös velkaa. Myös velka jaetaan puoliksi eli jos toisella on säästöjä 8000€ ja toisella velkaa 8000€, niin kyllä säästäjä maksaa tasinkoa koko tuon 8000€ eli menettää kaikki säästönsä, ja toinen taas saa koko velkansa maksettua.

Toisin kuin monet luulevat, osituksessa ei jaeta puoliksi jokaista omaisuuserää ja velkaa, vaam siinä lasketaan erikseen kummankin puolison säästö (kyllä, laissa termi on nimenomaan säästö) laskemalla yhteen tämän puolison omaisuus ja vähentämällä siitä tämän velat. Säästö on kuitenkin aina vähintään 0, vaikka velkaa olisi enemmän kuin omaisuutta.

Osituksessa sitten vertaillaan näitä säästöjä ja se puolisoista, jonka säästö on suurempi, maksaa tasinkoa sille, jonka säästö on pienempi.

Kuoleman jälkeen tehtävässä osituksessa lesken ei kuitenkaan tarvitse maksaa tasinkoa vainajan perillisille, vaan leski saa pitää oman omaisuutensa kokonaan.