Miltä tuntui muuttua "keski-ikäiseksi" naiseksi, ja missä iässä huomasit muuttuneesi sellaiseksi?
Itse olen 32 ja olen huomannut miettiväni alituisesti sitä, etten ole enää nuori kauaa..
Kommentit (1022)
Keski-ikä on nykyään todella pois muodista. Se on se tylsä elämänvaihe ennen vanhuuden raihnaisuutta, jossa maha kasvaa, tulee ryppyjä ja väsyttää. On pakko raahautua töihin ja elää tylsää perhe-elämää.
Olenko keski-ikäinen 40 vuotiaana. Varmaan sitten joo.
Olen 41v. ja naamassa ja ihossa alkoi todella ihon huono kunto näkyä juuri siinä 40v. täytettyäni. Naamakin on rupsahtanut. Todennäköisemmin olen rupsahtanut jo aiemmin, mutta kiinnittänyt siihen huomiota vasta täytettyäni 40v.
Henkisesti olen kuitenkin vasta 28v.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vähän päälle kolmekymppinen enkä todellakaan jaksa stressata jostain keski-ikäistymisestä. Nyt minulla on hyvä olla, tähän saakka iän lisääntyminen on tuonut vain positiivisia muutoksia joten arvelen että sama linja jatkuu. Kroppa rupsahtaa aikanaan, mutta se on vain pintaa, se mitä on sisällä on tärkeämpää.
Mäkin ajattelin noin silloin vähän päälle kolmekymppisenä. En vaan hoksannut että "rupsahdukseen" kuuluu näkymisen lisäksi tuntuminen. Moni fyysinen asia on yhtäkkiä raskaampaa ja vaikeampaa, ja kaikesta täytyy toipua ja palautua. Kunnosta pitää pitää todella tarkkaan huolta, että kroppa säilyisi edes jotenkuten tunnistettavissa. Painoa ja turvotusta kertyy ennenkuulumattomiin kohtiin. Luulin myös että riennän vanhempana menoissa ja ihmisten ilmoilla samaan tahtiin kuin silloin, ja ihmettelin miksi ihmiset alkaa tylsistymään vanhetessaan. No siksi kun se tuntuu!
Keski-iässä naisen kroppa muuttuu melkeimpä yhtä paljon kuin murrosiässä, ja syykin on sama: hormonit.
Mä huomasin sen siitä, etten baarissa enään ollutkaan ns ykköskamaa. Aikoinaan vedin miehiä puoleeni kuin kärpäsiä.
Aika oli niinsanotusti ajanut ohitse.
Olin reilusti yli 40v silloin.
Onneksi olen naimissa turvallisesti.
Nyt lähempänä 60v saa baarissa, jos harvoin tulee käytyä, olla todella rauhassa.
Näin sen kuulukin mennä:)
Vierailija kirjoitti:
Annetaan jokaiselle lupa määrittää itsensä juuri siten kuin haluaa. Jos sä haluat itsesi lokeroida johonkin, tee se, mutta muiden ei tarvi. Ikä on vaan ikä ja me ollaan yksilöitä. Älä epävalidoi muiden kokemusta, vaan validoi, koska koetaan eri tavalla asiat eikä sun kokemus ole absoluuttinen tosiasia..
Eihän siinä ole mitään järkeä jos 50 vuotias kuvailee itseään "nuoreksi". Miksi pitäisi hyväksyä toisten denialismi omasta ikääntymisestä?
50 vuotias ei ole lapsi, eikä nuori, eikä nuori aikuinenkaan vaan hän on keski-ikäinen. Mikä siinä keski-ikäisyys sanassa on niin kamalaa?
Keski-ikäisyys ei ole mikään kultti, johon pitää kuulua kun ikää tulee tietyn verran ja jonka takia pitää käyttäytyä tietyllä tavalla, samalla lailla kuin nuoruuskaan ei ole mikään kultti tai kuten joku aiemmin sanoi persoonallisuuden piirre. Keski-ikä ja nuoruus ja muut tällaiset sanat kuvaavat vain yksinkertaisesti ihmisen ikää. Sen ei tarvitse tarkoittaa yhtään mitään muuta. Joskus on helpompi puhua keski-iästä kuin että puhuttaisiin noin 40-60 vuotiaista.
Tämän saman jutun voisi soveltaa myös sukupuoleen, sekin on vain asia, joka on, biologinen fakta, eikä sen tarvitse tarkoittaa mitään muuta. En ymmärrä kun biologisia tosi asioita kuten ikä ja sukupuoli yritetään kieltää ja ihmisiä kannustetaan määrittelemään itse oma ikänsä ja sukupuolensa! Eihän tuossa ole mitään järkeä!
Keksi-ikäisenä olo on parasta mitä minulle on tapahtunut.
Olen näkymätön, ei enää tarvitse välittää mistään.
Olin 40 korvilla kun huomasin tämän.
En ole asiaa edes ajatellut, ikää 47.v. ehkä kroppa vähäsen pitää rutinaa, mutta muuten asiaa ei edes ajattele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annetaan jokaiselle lupa määrittää itsensä juuri siten kuin haluaa. Jos sä haluat itsesi lokeroida johonkin, tee se, mutta muiden ei tarvi. Ikä on vaan ikä ja me ollaan yksilöitä. Älä epävalidoi muiden kokemusta, vaan validoi, koska koetaan eri tavalla asiat eikä sun kokemus ole absoluuttinen tosiasia..
Eihän siinä ole mitään järkeä jos 50 vuotias kuvailee itseään "nuoreksi". Miksi pitäisi hyväksyä toisten denialismi omasta ikääntymisestä?
50 vuotias ei ole lapsi, eikä nuori, eikä nuori aikuinenkaan vaan hän on keski-ikäinen. Mikä siinä keski-ikäisyys sanassa on niin kamalaa?
Keski-ikäisyys ei ole mikään kultti, johon pitää kuulua kun ikää tulee tietyn verran ja jonka takia pitää käyttäytyä tietyllä tavalla, samalla lailla kuin nuoruuskaan ei ole mikään kultti tai kuten joku aiemmin sanoi persoonallisuuden piirre. Keski-ikä ja nuoruus ja muut tällaiset sanat kuvaavat vain yksinkertaisesti ihmisen ikää. Sen ei tarvitse tarkoittaa yhtään mitään muuta. Joskus on helpompi puhua keski-iästä kuin että puhuttaisiin noin 40-60 vuotiaista.
Tämän saman jutun voisi soveltaa myös sukupuoleen, sekin on vain asia, joka on, biologinen fakta, eikä sen tarvitse tarkoittaa mitään muuta. En ymmärrä kun biologisia tosi asioita kuten ikä ja sukupuoli yritetään kieltää ja ihmisiä kannustetaan määrittelemään itse oma ikänsä ja sukupuolensa! Eihän tuossa ole mitään järkeä!
Mihin määrityksiin haluat käyttää ikää? Mitä se kertoo, jos joku on vaikka 40? Ei yhtään mitään niin kuin totesit. Jokainen on erilainen, itselläni esim. ei ole lapsia, en ole naimisissa, en vakituisessa työsuhteessa enkä omista asuntoa tai pukeudu "tätimäisesti". Nämä lienee ominaisuuksia, joita keski-ikäisyyteen kuitenkin yleensä liitetään. Miksi haluat edes käyttää keski-ikä -termiä, jos ja kun se ei edes kuvaa mitään muuta kuin ikää? Missä yhteydessä mielestäsi on tärkeä sitten tuoda esille keski-ikäisyys.
Vinkkinä ihmissuhteisiisi: kannattaa vahvistaa ja ottaa toisen kokemus ja se, miten itsensä määrittää, ei väittää vastaan todeten, että vain sinun käsityksesi ja kokemuksesi on oikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annetaan jokaiselle lupa määrittää itsensä juuri siten kuin haluaa. Jos sä haluat itsesi lokeroida johonkin, tee se, mutta muiden ei tarvi. Ikä on vaan ikä ja me ollaan yksilöitä. Älä epävalidoi muiden kokemusta, vaan validoi, koska koetaan eri tavalla asiat eikä sun kokemus ole absoluuttinen tosiasia..
Eihän siinä ole mitään järkeä jos 50 vuotias kuvailee itseään "nuoreksi". Miksi pitäisi hyväksyä toisten denialismi omasta ikääntymisestä?
50 vuotias ei ole lapsi, eikä nuori, eikä nuori aikuinenkaan vaan hän on keski-ikäinen. Mikä siinä keski-ikäisyys sanassa on niin kamalaa?
Keski-ikäisyys ei ole mikään kultti, johon pitää kuulua kun ikää tulee tietyn verran ja jonka takia pitää käyttäytyä tietyllä tavalla, samalla lailla kuin nuoruuskaan ei ole mikään kultti tai kuten joku aiemmin sanoi persoonallisuuden piirre. Keski-ikä ja nuoruus ja muut tällaiset sanat kuvaavat vain yksinkertaisesti ihmisen ikää. Sen ei tarvitse tarkoittaa yhtään mitään muuta. Joskus on helpompi puhua keski-iästä kuin että puhuttaisiin noin 40-60 vuotiaista.
Tämän saman jutun voisi soveltaa myös sukupuoleen, sekin on vain asia, joka on, biologinen fakta, eikä sen tarvitse tarkoittaa mitään muuta. En ymmärrä kun biologisia tosi asioita kuten ikä ja sukupuoli yritetään kieltää ja ihmisiä kannustetaan määrittelemään itse oma ikänsä ja sukupuolensa! Eihän tuossa ole mitään järkeä!
Mihin määrityksiin haluat käyttää ikää? Mitä se kertoo, jos joku on vaikka 40? Ei yhtään mitään niin kuin totesit. Jokainen on erilainen, itselläni esim. ei ole lapsia, en ole naimisissa, en vakituisessa työsuhteessa enkä omista asuntoa tai pukeudu "tätimäisesti". Nämä lienee ominaisuuksia, joita keski-ikäisyyteen kuitenkin yleensä liitetään. Miksi haluat edes käyttää keski-ikä -termiä, jos ja kun se ei edes kuvaa mitään muuta kuin ikää? Missä yhteydessä mielestäsi on tärkeä sitten tuoda esille keski-ikäisyys.
Vinkkinä ihmissuhteisiisi: kannattaa vahvistaa ja ottaa toisen kokemus ja se, miten itsensä määrittää, ei väittää vastaan todeten, että vain sinun käsityksesi ja kokemuksesi on oikea.
Tämän kirjoittajan elämästä puuttuvat ne virstanpylväät, joista yleensä hahmotetaan ajan kulumista. Mutta ei, tavallisen elämänkaaren puuttuminen ei poista ajan kulumista. Vaikka keski-ikäinen eläisi kuin kaksikymppinen, hän ei silti ole nuori aikuinen. Vähän hassua toivoa, että muut vahvistaisivat ja ottaisivat todesta ihan minkä tahansa kokemuksen ja käsityksen niinkin mitattavasta ja selkeästä asiasta kuin ihmisen ikä.
Tässä jossain neljänkympin tienoilla. Ihossa alkaa olla juovia, otsalla ryppyjä jotka ei oikene. Ja muutenkin iho näyttää yhtäkkiä vanhalta. Lasten saanti tuhosi tyttömäisen vartalon ja olen nyt ihan tavallinen täti-ihminen tässä sitten.
Vähän on pitänyt miettiä vaatekaappia uusiksi ja tehdä surutyötä. Mutta muuten on kyllä kivaa olla tämänikäinen. Itseluottamusta löytyy enemmän kuin nuorena, töissä otetaan vakavasti ja talouskin on mukavassa kuosissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kivaa olla keski-ikäinen nainen kesällä. Talvet on hirveitä.
Mihin tämä perustuu? Luulisin, että on ennemmin päinvastoin, kesällä kuumempaa, kroppa näkyy....
Kesät on aina ihania. Ja kroppani saakin näkyä kesällä sillä se on hyvännäköinen kroppa! vaikka kiloja on tullut joitakin , olen säilyttänyt tietyn sopusuhtaisuuden ja kasvotkin näyttää paremmalta kun on muutama lisäkilo tiimalasivartalossa.
Mukavaa kesää kaikille meille keski-ikäisille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kivaa olla keski-ikäinen nainen kesällä. Talvet on hirveitä.
Miksi näin? Miten se keski-ikäisyys vaikuttaa vuodenaikoihin?
Mietin samaa. Eikös se ole juuri päinvastoin? Kesällä joutuu pahimmassa tapauksessa kulkemaan lyhythihaisissa allit heiluen, paksut suonikohjupohkeet ja selluliitit shortsien tai hameen alta jymäkästi terveyssandaaleissa tärähdellen ja liikavarpaat ja kuivettuneet kantapäät niistä pursuillen sekä tietysti kurttuiset tätipolvet koko kansan nähtävillä, puhumattakaan miljoonista katkeilleista hiussuonista iholla, vatsamakkarat trikoopaidassa tursuten, kun taas talvella voi vuorata keski-ikäisen vartalonsa päästä varpaisiin piiloon muiden katseilta.
Puhun itsestäni, ettette taas tätitoverit loukkaannu.
Tässä vinkkejä kollegalle: suonikohjut leikkautin 10v sitten, eivät ole vaivanneet sen koommin. jalkahoidon teen kesällä kerran kuussa eli raspaan kantapäät ja leikkaan ja lakkaan varpaankynnet. hameista käytän polvipituisia ja vähän pitempiä niin ei tarvi polviaan mainostaa tai sitten pitsileggarit mekon alle.
nyt olen pitänyt dieettiä kuukauden ja vatsamakkarat sulavat hitaasti mutta valoa on näkyvissä , työtä se vaatii ei tule mikään ilmaiseksi tässä elämässä. ruokavalio kuntoon ja liikuntaa!
selluliittia on meillä kaikilla naisilla, ja eihän se näy ellei mene uimarannalle uikkareissa, muuten on muhkurat piilossa hameen tai tunikan alla.
Mukavaa kesän jatkoa!
N45
Alan epäillä olevani pikku hiljaa keski-ikäinen, koska en oikein tiedä, mikä muukaan olisin. Olen 34. Huomaan, ettei ihan nuoret miehet enää vilkuile, mutta oman ikäiset ja vanhemmat kyllä. Nuoret pitää mua vanhana ja itse pidän nuoria ihan lapsina. Moni asia, joka oli ihan normaalia parikymppisenä tuntuu nyt typerältä ja dramaattiselta. Kaiken kaikkiaan oloni on paljon parempi. Nuoruus oli kauheaa aikaa. Niin epävarmaa ja niin täynnä turhuuksia. Nyt olen enemmän oma itseni ja hämmästelen toistuvasti kuinka mua paljon nuoremmille se on vaikeaa ja sitten muistan,e ttä sellaistahan se olikin. Odotan että viisastun vain, ja ajattelen taas vuosien päästä miten hassun nuori olin 34 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
52 ja olen ihan selkeästi keski-ikäinen. Mielestäni tsitoskohta oli 48 vuoden jälkeen. Palautuminen urheilusta hidasta. Keho jotenkin kuihtuu. Huono tuuri ollut geenilotossa niin jo paljon kipuja kehossa. Tullut uni ongelmia. Opiskelu hitaanpaa, pitää kerrata kaikkea uutta useasti.
Samaa mieltä. Vielä 47-48 vuotiaana en tuntenut itseäni vanhaksi, mutta kyllä siinä 49-v se alkoi ja tuli kaikki krempat ja muisti huononi yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kivaa olla keski-ikäinen nainen kesällä. Talvet on hirveitä.
Miksi näin? Miten se keski-ikäisyys vaikuttaa vuodenaikoihin?
Mietin samaa. Eikös se ole juuri päinvastoin? Kesällä joutuu pahimmassa tapauksessa kulkemaan lyhythihaisissa allit heiluen, paksut suonikohjupohkeet ja selluliitit shortsien tai hameen alta jymäkästi terveyssandaaleissa tärähdellen ja liikavarpaat ja kuivettuneet kantapäät niistä pursuillen sekä tietysti kurttuiset tätipolvet koko kansan nähtävillä, puhumattakaan miljoonista katkeilleista hiussuonista iholla, vatsamakkarat trikoopaidassa tursuten, kun taas talvella voi vuorata keski-ikäisen vartalonsa päästä varpaisiin piiloon muiden katseilta.
Puhun itsestäni, ettette taas tätitoverit loukkaannu.
Tässä vinkkejä kollegalle: suonikohjut leikkautin 10v sitten, eivät ole vaivanneet sen koommin. jalkahoidon teen kesällä kerran kuussa eli raspaan kantapäät ja leikkaan ja lakkaan varpaankynnet. hameista käytän polvipituisia ja vähän pitempiä niin ei tarvi polviaan mainostaa tai sitten pitsileggarit mekon alle.
nyt olen pitänyt dieettiä kuukauden ja vatsamakkarat sulavat hitaasti mutta valoa on näkyvissä , työtä se vaatii ei tule mikään ilmaiseksi tässä elämässä. ruokavalio kuntoon ja liikuntaa!
selluliittia on meillä kaikilla naisilla, ja eihän se näy ellei mene uimarannalle uikkareissa, muuten on muhkurat piilossa hameen tai tunikan alla.
Mukavaa kesän jatkoa!
N45
Olet vasta 45, kyllä silloin vatsamakkarat vielä sulaakin. Päälle 5-kymppisenä se ei ole enää niin helppoa.
Kun peppu muuttui perus av-mamman tuulessa heiluvaksi lättyperseeksi ja aikaisemmin kiinteän vatsan kohdalle kasvoi roikkuva rapis. Pystyt b-kupit muuttuivat tyhjiksi alaspäin roikkuviksi ketun nokiksi. Ikää oli siinä 45-v
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolen täyttäessäni 30, olinko 15-vuotiaana keski-ikäinen?
Keski-iällä ei ole mitään tekemistä eliniän kanssa.
Keski-ikäinen on määritelmä joka tarkoittaa ettei ole nuori muttei vanhakaan.
Ne, joita luulet rupsahtaneiksi 25-vuotiaiksi, ovat varmaan oikeasti hyvin säilyneitä 38-vuotiaita.