Lue keskustelun säännöt.
Miltä tuntui muuttua "keski-ikäiseksi" naiseksi, ja missä iässä huomasit muuttuneesi sellaiseksi?
Itse olen 32 ja olen huomannut miettiväni alituisesti sitä, etten ole enää nuori kauaa..
Kommentit (1022)
Mulle tulee tuskanhiki pintaan kun ajattelenkin mahdollisuutta.
Tuskastutti jo miehenäkin, mahdollisuus tulla keski-ikäiseksi, mutta hyvin tää on toistaiseksi sujunut, mutta naisena, kyllä hirvittää ajatella sitä nyt, jos olisinkin nainen; paniikki, ahdistus, hirvittävyys, päänsärky.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikunta on paras lääke keski-ikäistymisen ulkoisiin oireisiin. Laihtuminen nuorruttaa aina...
Vierailija kirjoitti:
37-vuotiaana muuttui naama ja kroppa (liittynee hormonien muutoksiin.) Eli vartalo alkoi pönäköityä vyötäröltä (paino on pysynyt samana), allit ja jonkinmoiset kainalo- ja selkäläskit on kehittyneet. Jalat tuntuu heikommilta kuin ennen, vaikka liikun melkein enemmän. Ennen hoikka tiimalasivartalo näyttää nykyään tätimäiseltä pötkylältä. Kasvoissa alkoi roikkua posket, ja leukalinja muuttunut muhkuraiseksi. Kaikki ei-terveellinen mitä syön ja juon tuntuu ja näkyy naamasta vähintään kolme seuraavaa päivää. Tämä on vaikuttanut elämäntapoihin, ja tulee harkittua pitkään jaksaako osallistua johonkin illanistujaisiin. Toisaalta villi nuoruus tuntuu jo nähdyltä ja koeltulta, nyt voi keskittyä muihin kiinnostuksen kohteisiin. Niin, ja ei minua tämä rupsahdus haittaa, kunhan terveys säilyy. Olen myös valovuosia fiksumpi kuin vaikka 30-vuotiaana, mutta en aio tuudittautua siihen että olisin tarpeeksi fiksu, henkisesti aion kasvaa lopun elämää, vaikka posket roikkuisi polvissa.
Kuulosti hyvältä, kunnes sanoit, että nuoruus eletty ja nyt aika keskittyä muuhun!
Ei, ei, ei. Sen sijaan, sanot, että tuli opiskeltua, ei ehtinyt elää, paloit loppuun ja elämä pilalla, ja ei mahdollisuutta luoda elämää edes vanhemmiten.
Lapsista toinen on täysi-ikäinen, toinen lopetti juuri peruskoulun. Elämä on ollut kovaa ja kuluttanut mut loppuun, eikä helpotusta ole luvassa. Lapset oireilevat psyykkisesti, pidän itseäni kasassa vaivoin. Nyt pitäis olla sitä kuuluisaa " aikaa itselle". Ei ole. Parisuhdetta on vaikea ylläpitää. Tuntuu, että koko ajan joku on multa vailla jotakin. En riitä, pitäisi revetä moneksi ja ahdistaa. Vaihdevuodet ovat alkaneet, mummoudun ja mielialat heittelehtivät. Toimintakykyni on stressin seurauksena huonontunut. Maailmantilanne ahdistaa.
Olen 45v lady ja huomasin vuosi pari sitten että keski-ikä alkaa tässä ja nyt. tykkään edelleen meikata ja laittaa hiuksia ja vaatteetkin kiinnostaa pintapuolisesti, kiinnostaa mikä on pinnalla vaikken ehkä itse sellaiseen pukeudukaan. haluan kuitenkin näyttää hyvältä ja tuntuu kivalta miesten katseluhuomio edelleen. toki miesten katseista huomaa myös omaa ikääntymista. nykyään katselevat ne keski-ikäiset ja vanhemmat miehet toki nuoremmatkin silloin tällöin. vapaa maa , saa katsella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä muuttunut sellaiseksi. :)
n34
Kohta muutut. 35v on keski-ikäinen, näin määrittää lääketiede.
Höpö höpö. Tähän kyllä täytyy saada linkki mistä tieto on peräisin 😊
Juu, huomasin, ja se keski-ikä viiletti ohi sähköpyörällä. Mut menköön, mä meen perässä potkukelkalla kesäkelillä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun minua alettiin kaupassa teitillä. Olin muistaakseni hoitovapaalla. jotain 40+
Vierailija kirjoitti:
Miltä keski-ikäisen "Pitäisi näyttää"? Täällä moni kommentti on semmosta että vanhemmat naiset näyttää naurettavilta jos pukeutuu tietyin tavoin.
Miksei jokainen saa pukeutua kuten haluaa? En itse ainakaan ala omaa persettä 50v piilottaa säkkien alle.
Olen huomannut että viiskymppisenä eivät sovi ne vaatteet jotka eivät sopineet parikymppisenäkään. Mitään muuta sääntöä en noudata. Ja samoin kun sanotaan että keski-ikäisiin ei kiinnitetä huomiota - no en itse kiinnitä huomiota nuoriin, ovat mielestäni yhtä ja samaa massaa. Enkä kyllä myöskään kaipaa mitään erityistä "huomiota" keneltäkään.
On ihanaa kun leffassa on keski-ikäinen stara, vaikka Juliette Binoche. Tuhat kertaa mielenkiintoisemmat kasvot kuin jollain marvelteinillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
keski-kalja-ikäinen kirjoitti:
Muutuin keski-ikäiseksi naiseksi alle 40- vuotiaana. Vuosien passiivinen sohvailu, konsolipelaaminen, kaljanjuonti ja makkaran mussuttaminen pudotti asteittain testosteroni-tasoni, jonka seurauksena minulle kasvoi komeat miestissit. Kaljamahan alta ei enää erota prinssinakkia, taitaa olla jo sisäänpäon kasvanut.
😊 Taidat olla huumorintajuinen tyyppi! Itseironia on vaikea laji, hippunen totta pitää olla mukana! Tulisin sun kanssa varmaan hyvin juttuun 🙃
Edellinen vaimoni muuttui vähän alle 50 iässä dominoivaksi ja kärttyiseksi. Ei innostunut mihinkään ja on passiivinen. Huomattavaa painon nousua, seksuaalista haluttomuutta yms.
Nykyinen kumppanini on saman ikäinen eikä hänellä ole mitään noita oireita. On aktiivinen ja aina iloinen. Ilmeisesti hormonaaliset muutokset vaikuttaa jokaiseen eri tavalla? Ei olisi varmaankaan yhtään pahitteeksi tarkistuttaa ne omat hormoonitasot, niin miehillä kuin naisillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikissa elämänvaiheissa on plussia ja miinuksia. Nykyään sitä on rauhallisempi keski-ikäinen nainen kuin nuorempana. toisaalta kropasta huomaa vanhentumista, luulin sitä kliseeksi , mutta sitä se ei valitettavasti ole. paino nousee herkemmin kuin nuorena, liikkumattomuus vaivaa ja siitä tulee taas terveysongelmia kuten polvia särkee ajoittain ,kesäisin turvottaa nilkat, niskoja särkee verenpaine nousee, pissatus lisääntyy, ei pysty enää juoksemaan samalla tavalla nopeasti kuin aikoinaan kun juoksi bussit kiinni jne.
Mutta sitten toisaalta kuten sanottua sitä on tullut ehkä tiettyä elämänviisautta ja perspektiiviä asioihin, on nähnyt elämää ja kaikenlaista, pettymyksiä ja läheisten kuolemaa. Sitä osaa olla kiitollinen asioista jotka ovat hyvin ja arvostaa elämää ja ystäviään.
Sitä tajuaa todella elämän ainutkertaisuuden omakohtaisesti. täällä ollaan ja eletään kerran, se on hyvä tehdä mahdollisimman hyvin. välillä tunttee itsensä taas nuoreksi, kuuntelee poppia ja punkkia ja joraa niiden tahtiin ja muistelee ihanaa nuoruutta. Sellaista se mun keski-ikäinen elämäni on.
No kysymyshän kuului, että missä iässä on tuntenut itsensä keski-ikäiseksi. Jotkut viisikymppiset ei tunne itseään sellaisiksi, kun taas jotkut kolmekymppiset tuntee. Jokaisella on omat tuntemuksensa ja mitä siinä muut rutisemaan. Itse 35v ja en tunne olevani lähellekään keski-ikäinen. Ehkä jos olisi lapsia, omakotitalo ja vakituinen, voisi tuntuakin. Mä tunnen itseni nuoreksi ja onneksi näytänkin siltä. Kai se keski-ikäisyys sieltä hiipii, kun repsahtaa, vakiintuu ja vaihtaa Temppareiden katsomisen iltauutisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikunta on paras lääke keski-ikäistymisen ulkoisiin oireisiin. Laihtuminen nuorruttaa aina...
Laihduttaminen nimenomaan vanhentaa.
Vierailija kirjoitti:
Edellinen vaimoni muuttui vähän alle 50 iässä dominoivaksi ja kärttyiseksi. Ei innostunut mihinkään ja on passiivinen. Huomattavaa painon nousua, seksuaalista haluttomuutta yms.
Nykyinen kumppanini on saman ikäinen eikä hänellä ole mitään noita oireita. On aktiivinen ja aina iloinen. Ilmeisesti hormonaaliset muutokset vaikuttaa jokaiseen eri tavalla? Ei olisi varmaankaan yhtään pahitteeksi tarkistuttaa ne omat hormoonitasot, niin miehillä kuin naisillakin.
Minkähänlainen se seuraava kumppani sitten mahtaakaan olla?
Miten estää se tätien pötkylävartalo? Auttaako ettei ole raskaana tai lihota itseään n. 4-vuotiaana?
Ilmeisesti ns. tätipäälle ei mahda mitään, koska kasvojen luusto siityy vanhemmiten eri asentoon ja päästä tulee iso, kankea ja täräkkä möhkylä, vaikka ihon pitäisikin kunnossa ja säilyisi rypyttömänä.
Vierailija kirjoitti:
No kysymyshän kuului, että missä iässä on tuntenut itsensä keski-ikäiseksi. Jotkut viisikymppiset ei tunne itseään sellaisiksi, kun taas jotkut kolmekymppiset tuntee. Jokaisella on omat tuntemuksensa ja mitä siinä muut rutisemaan. Itse 35v ja en tunne olevani lähellekään keski-ikäinen. Ehkä jos olisi lapsia, omakotitalo ja vakituinen, voisi tuntuakin. Mä tunnen itseni nuoreksi ja onneksi näytänkin siltä. Kai se keski-ikäisyys sieltä hiipii, kun repsahtaa, vakiintuu ja vaihtaa Temppareiden katsomisen iltauutisiin.
No mä oon sitten jo seniili, kun ei oo tempparit ikinä kiinnostanu
N22
Paniikkia alkoi pukata siinä 38-39v ja 40v hyväksyin asian. Mitä sitä iälleen voi. Saa olla vaan tyytyväinen jos joku luulee kolmekymppiseksi. Mutta kyllä sitä vaan enemmän on jo kokenut kuin 30v oli.
Mä en edes huomannut muuttuneeni keski-ikäiseksi. Mutta nyt kun olen kohta eläke-iässä, huomaan yhtäkkiä muuttuneeni vanhaksi. Missähän vaiheessa tässä nyt näin pääsi käymään?