Abortoisitko Down-lapsen?
Kommentit (53)
Abortoisin. Minulla ei ole mitään ruusunpunaisia kuvitelmia elämästä kehitysvammaisten kanssa, heitä on niin lähisuvussa kuin tuttavapiirissä. Kaikki downit eivät todellakaan ole niitä omatoimisia pikku päivänsäteitä. Elämässäni on ollut ihan riittävästi haasteita muutenkin, en tarvitse sellaista elämänopetusta lisäksi.
Kuopukseni on 11kk ja hänen odotusaikanaan jouduin tätä pohtimaan. Jäätiin kiinni niskaturvotus-ultrassa ja oli todella tuskaisia viikkoja odottaa aikaa lapsivesipunktioon ja odottaa tuloksia.
En olisi abortoinut downia, pahemman trisomian (18 tai 13) olisin koska niissä ei lapsella ole mahdollisuutta elää kovinkaan pitkään syntymän jälkeen, jos edes siihen asti. Downilla voi kuitenkin olla vallan hyvä elämä.
Lapsi on terve ja olen siitä todella kiitollinen mutta opetti elämästä taas tuokin episodi.
Mä en ainakaaa abortois vammasta. Kyl vammasilki on oikeus elää. Mitä välii vaik silt puuttus raajoja ja olis ylimääräsii kromosomei ja se olis kummallisen muotone ja istuis pelkkänä ruokittavana hylkeenä pyörätuolis kohdusta hautaan asti. Mitä välii oikeesti?! Kuka sen vammoi näkee kun sitä tuol vaunuis työntelee? En mä ainakaa välitä vaik silt puuttus silmät päästä ja saisin tietää et synnyttyään se kituis korkeintaan viikon kunnes menehtyis. Ku MÄ saisin kuitenki näyttää kaikille mihin MÄ pysyn ja mihin se vauva ei. :) Ei vammasii saa abortoida.. :( Ne tykkää syntyä vammasina.
Kai tajuatte että mitään "solumöykkyä" ei enää tuossa vaiheessa poisteta? Esim rv 24 joka viimeinen viikko jolloin voi vamman perusteella abortoida sikiöllä on kokoa ja näyttää ihan ihmiseltä
Sikiön paino: 500 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 20 cm
Koko pituus: 28 cm
En. Jokaisella on yhtäläinen oikeus elämään. Elämä alkaa ja päättyy silloin kun on sen aika, enkä minä ole mielestäni oikeutettu päättämään siitä. Kenenkään elämä ei ole helppoa tai tuskatonta ja onneksi aika harvan myöskään pelkästään näitä. Olen nähnyt monta onnellista ihmistä, jolla on down ja monta onnetonta ja tuskaista, jolla sitä ei ole.
Olen abortoinut. Elämäntilanne oli silloin sellainen, että olin nuori, kouluttamaton, epävarmassa työssä ja ihan vasta aloittanut seurustelemaan. Ei tosiaan ollut aika vauvalle. En siis kadu päätöstäni, mutta kyllä se silti jollain tavalla joskus kaihertaa mieltä. Nykyään mulla on koulutus, edelleen se sama mies ja kaksi lasta. Meidän lasten edellytykset syntyä tänne oli niii iin paljon paremmat kuin mitä tällä abortoidulla olisi olleet. Työskentelen lastensuojelussa, ja vaikka en tietenkään aborttiin voi suoranaisesti kehottaa, niin kyllä silti huokaisen helpotuksesta aina kun joku täysin hukassa oleva reilusti alaikäinen raskaana oleva tyttö päätyy aborttiin. Liian paljon asiakkaina on niitä, jotka on pidetty siitä huolimatta ettei mitään resursseja vanhemmuudelle ole ollut ja seuraukset kuuluu perästä.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 08:30"]Mä en ainakaaa abortois vammasta. Kyl vammasilki on oikeus elää. Mitä välii vaik silt puuttus raajoja ja olis ylimääräsii kromosomei ja se olis kummallisen muotone ja istuis pelkkänä ruokittavana hylkeenä pyörätuolis kohdusta hautaan asti. Mitä välii oikeesti?! Kuka sen vammoi näkee kun sitä tuol vaunuis työntelee? En mä ainakaa välitä vaik silt puuttus silmät päästä ja saisin tietää et synnyttyään se kituis korkeintaan viikon kunnes menehtyis. Ku MÄ saisin kuitenki näyttää kaikille mihin MÄ pysyn ja mihin se vauva ei. :) Ei vammasii saa abortoida.. :( Ne tykkää syntyä vammasina.
[/quote]
En minäkään abortoisi vammaista. Abortoisin kaikki terveinä loppuun saakka kehittyneet. Oikein varta vasten laskisin pelkkiä vammaisia tähän maailmaan. Mitäs siihen sanotte, abortinvastustajat? ;)
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 07:07"][quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 07:00"]
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 00:51"]En todellakaan abortoisi ♡ [/quote] Tekisit siis tarkoituksella ja tahallasi vammaisen ihmisen maailmaan. Mahdollistaisit yhdelle ihmiselle vammaisena olon. Ja syy niinkin ITSEKÄS kuin että sinä et vain heikkona ja pinkkien raskaushuurujen sokaisemana kykene ottamaan ohjia haltuun raskaudestasi ja tekemään päätöstä ihmisalun puolesta ja sen hyväksi! Jos on kanttia hankkiutua raskaaksi, on löydyttävä myös selkärankaa olla romantisoimatta omaa tilaansa silloin kuin jonkun muun ihmisen terveydestä on kyse! Jokainen lapsi ansaitsee syntyä terveenä. LAPSELLA ON OIKEUS syntyä terveenä ja kehittyä normaalisti. Korostan yhä: lapsella on siinä se oikeus. Raskaana olevalla ei ole oikeutta synnyttää ja symnyttää ja synnyttää vuodesta toiseen vaikka minkä näköisiä mutantteja kun "on neki lapsii ja mä saan synnyttää mitä MÄhaluun!", vaan se oikeus on lapsen puolella. Ihmisellä on oikeus terveeseen elämään. EI NIIN, että odottava nainen mahdollistaa hänen vammaisena maailmaan tulonsa VAIN koska ei pinkeiltä raskausunelmiltaan ja selkärangattomuudeltaan kyennyt ajattelemaan kuin omaa kivaansa.
[/quote]
Oletko vähän yksinkertainen? "Jokaisella ihmisellä on oikeus terveeseen elämään". Paitsi jos ei ole terve niin ei ole oikeutta elämään ollenkaan? Vai uskotko että abortoitu down syntyy maailmaan uudestaan ja tällä kertaa terveenä? Tarkoitit varmaan sanoa että "jokaisella terveellä ihmisellä on oikeus elämään (ei-terveillä ei ole oikeutta elää)"?
[/quote] niinpä! Tosi outoa perustella aborttia lapsen oikeuksilla. Lapsella on oikeus kuolla kohtuun -- että mitä? Minä abortoisin, mutta rehellisesti täysin itsekkäistä syistä. Kaikenlaiseen itsepetokseen sitä ihminen nähtävästi pystyy...
En. Opettaisin sen soittamaan rumpuja ja nauttimaan elämästä. Mahdollisuudet päästä pidemmälle elämässään kuin yhdelläkään teistä, olisi olemassa. Kuinka moni teistä on esiintynyt esim. euroviisuissa? Olette huonoja ihmisiä joita odottaa paikka helvetissä, ihan siinä Toimi Kankaanniemen viereisillä pahnoilla.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 08:34"]En. Jokaisella on yhtäläinen oikeus elämään. Elämä alkaa ja päättyy silloin kun on sen aika, enkä minä ole mielestäni oikeutettu päättämään siitä. Kenenkään elämä ei ole helppoa tai tuskatonta ja onneksi aika harvan myöskään pelkästään näitä. Olen nähnyt monta onnellista ihmistä, jolla on down ja monta onnetonta ja tuskaista, jolla sitä ei ole.
[/quote]
VÄÄRIN. Sinä nimenomaan olet velvollinen päättämään siitä. Koska sikiö kohdussasi ei voi itse tehdä päätöstä itse haluaako vammaisen elämän vai ei. Jos on pokkaa hankkiutua raskaaksi, pitää löytyä myös selkärankaa seurata että raskautensa sujuu normaalisti eikä niin, että siitä aiheutuu tulevalle ihmiselle vammoja.
Sinä lastensuojelussa työskentelevä. Kerrotko vanhemmille (jotka useimmiten valmiita tukemaan lastaan vauvan hoidossa) että heidän tytär on raskaana? Vai iloitsetko mielessäsi että abortti tehtiin ja vanhemmat ei tiedä?
Abortoisin. Tottakai rakastaisin lasta jos yllätyksenä tulisi kehitysvammainen, mutta tietentahtoen en kehitysvammaista lasta tekisi tähän maailmaan. Kuka hänestä huolehtii edes kun minusta aika jättää?
Abortoisin tietenkin. Samasta syystähän kituvat eläimetkin lopetetaan. Ei niitäkään liimailla ja teippailla vähän, että pystyvät edes jotakuinkin eläimelliseen elämään ja vaikka vain makaamaan paikallaan kärsien yhä vammoistaan. Eläimetkin lopetetaan ARMOSTA. Kumma kun jopa eläintenkin kohdalla hyväksytään armokuolema, mutta sitten taas jostain syystä eläimiäkin vähemmän maailmasta ymmärtävämpien ihmissikiöiden kohdalla se raskauden lopetus onkin jotain vallan kamalaa. Ihmisillä menee liikaa tunteisiin vasta kehittymisasteella olevat alkiot ja sikiöt. Tunteilu kannattaisi aloittaa vasta sitten kun synnytys on käynnissä ja lapsi on saatava ulos hengissä ja vammauttamatta sitä. Ei olisi oikein mahdollistaa vammaisuutta vasta kehitysasteella olevalle sikiölle. On moraalitonta ja sairasta olla tekemättä aborttia vammaiselle sikiölle. Silloinhan tehdään tahallisesti vammainen ihminen maailmaan.
VÄÄRIN. Sinä nimenomaan olet velvollinen päättämään siitä. Koska sikiö kohdussasi ei voi itse tehdä päätöstä itse haluaako vammaisen elämän vai ei. Jos on pokkaa hankkiutua raskaaksi, pitää löytyä myös selkärankaa seurata että raskautensa sujuu normaalisti eikä niin, että siitä aiheutuu tulevalle ihmiselle vammoja.
Minä otan vastuun kasvattamalla sen lapsen, joka minulle annetaan, minulla on pokkaa siihen!
En abortoisi koska ihan rehellisesti sanoen en enää itse pystyisi elämään sen jälkeen.
Vammaisuus olis oikeestaan ainut asia, jonka vuoksi tekisin abortin. Kipeää tekis ja ikuiset traumat jäis, mutta lasta ja perhettä ajatellen ikävä kyllä paras vaihtoehto.