Lue keskustelun säännöt.
Suuri välituntileikkien muisteluketju - kootaan yhteen ruuduttomat ajanvietetavat
Mitä te leikitte ja pelasitte lapsena, kun ei ollut mitään järjestettyä ohjelmaa? Koetetaan muistaa ja kuvailla nekin, jotka ovat jo unohtuneet ja kadonneet. Kerrotaan myös ”säännöt” mahdollisimman tarkasti - samaa leikkiä on voitu leikkiä eri säännöillä eri aluilla ja eri aikoina.
Laitoin otsikkoon välitunnin siksi, että se ehkä herättää nämä muistot monelle, mutta ei tarvitse pysyä vain niissä. Kerätään ylös mahdollisimman monta tapaa viihtyä ilman ruutuja tai kaupallisia tuotteita.
-Arvontaruusu: tehtiin paperista neliosainen origami. Arvonnan/ennustuksen kohteen piti valita numero, ja origamin asentoa vaihdettiin niin monta kertaa. Lopulta näkyviin jäi neljä eriväristä luukkua, joista piti valita yksi. Alla oli ennustus tai henkilökohtainen kysymys, johon piti vastata.
-Läpsy. Kaksi osallistujaa juoksi nopeasti kahden puun, tolpan tai kiven ympäri. Jahtaajan piti saada toinen kiinni. Katselijat pitivät kämmentään ojennettuna juoksijoita kohti, ja kun jahdattava väsyi, hän läppäisi katselijan juoksemaan tilalleen, ja silloin hänestä tuli jahtaaja.
-Naruhyppelyleikki Kiinalaiset. Hypättiin toisten pyörittäessä naua vuorotellen 1-7 hyppyä seuraavissa asennoissa.
1: yksi käsi lanteilla
2: molemmat kädet lanteilla
3: kädet selän takana
4: kädet ristissä edessä
5: käsillä kiinni housujen sivuista
6: ympäri pyörähtäen
7: kaikki edelliset peräkkäin
-Puujalka: nostettiin silmät kiinni maassa makaavan leikitettävän jalka pystysuoraan ylös ja pideltiin pari minuuttia. Jalka laskettiin hitaasti suorana alas, jolloin tuntui että se meni maan läpi.
Kommentit (249)
Taisi olla hiirenhäntä, jossa yksi henkilö pyöritti keskellä hyppynarua yhdestä päästä ja muut hyppivät ympärillä narun yli. Narun korkeutta vaihdeltiin.
Twist-kuminauhalla kaksi henkilöä teki jonkinlaisen sokkelon ”sik sak sokkelo”, josta muiden piti mennä jostain kohdasta läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttuja leikkejä täällä monet. Peili, väri, kukkulankuningas, erilaiset versiot hippaleikistä, kuka pelkää mustaa miestä, twist- naruhyppely, ruutuhyppy, maa- meri- laiva, karhu nukkuu, hura hura heijaa, polttopallo, hirvenmetsästys, viimeinen pari uunista ulos, nurkkis, purkkis, kymmenen tikkua laudalla... Kaikki toimivat vielä tänäkin päivänä.
Hiekkapihan leikit, joissa piirrettiin kepillä hiekkaan. Saari: kukin leikkijä seisoi jalat vierekläin piirsi omien jalkaterien ympärysviivat hiekkaan. Se oli oma saari, jolla seistiin. Kukin vuorollaan heitti toista leikkijää jalkoihin nilkan ja polven väliin kepillä. Toinen yritti potkaista kepin pois. Voittanut mittasi kuinka monen jalan mitan päähän keppi lensi ja sai lisätä saareeensa yhtä monta jalan alaa mihin tahansa suuntaan.
Maailma: piirrettiin iso ympyrä ja sen keskelle pieni ympyrä. Se jaettiin yhtä moneen sektoriin kuin oli leikkijöitä. Keskiympyrä oli heittoalue, muistaakseni heittää sai omalta alueelta. Kukin vuorollaan heitti jotain toista keskeltä kepillä nilkan ja polven väliin. Jos osui, sai piirtää itselleen kepillä toisen sektorista niim suuren maaalueen kuin ylettyi.
Noitanatta. Piirrettiin spiraali, noita asettui sen keskelle. Toinen leikkijä kulki spiraalia, johon oli merkitty viivalla tietty paikka jonka kohdalle tuöijan ehdittyä noita lähti juoksemaan spiraalia pitkin ja ottamaan tätä pakoon juoksevaa kiinni.
Pikipata. Ruutuhyppy. Yhdeksän ruutua (ristinollan versio, jossa toisella kivet ja toisella kepit nappuloina, yritettiin saada 3 peräkkäin). Hirsipuu (sana-arvoitus).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naruhyppely. Jonon ensimmäinen sai päättää, mitä hypittiin. Muoto oli joko perhonen (poistutaan samalta puolelta narua kuin menty sisään) tai kahdeksikko (poistutaan eri puolelta). Eka määräsi, montako kertaa hypätään ja katsotaanko välin jättäminen virheeksi. Hän siis sanoi esim. "perhosta kolmella, välit väärin". Sitten hän meni hyppimään, hyppäsi kolmesti, poistui toiselta puolelta ja seuraavan hyppijän piti mennä heti seuraavasta narun pyörähdyksestä sisään ja samoin kaikkien jonossa. Joka teki virheen, joutui pyörittämään "tokapääksi" ja kauiten pyörittänyt "ekapää" pääsi hyppimään jonon viimeiseksi. Vähitellen siitä eteni jonon ekaksi jos ei tehnyt virheitä. Voitiin myös hyppiä eri kuvioita, esim. "laatikoita" (hyppijä kääntyi hyppiessä joka hypyllä katsomaan eri suuntaan, yhteensä neljään suuntaan ennen poistumista).
Sitten voitiin hyppiä "ranskalaisia", joissa hypittiin 1 hyppy yhdellä tavalla kaikki vuorollaan, sitten 2 jollain tavalla aina kymmeneen asti. Mutta en muista että aloitettiinko yhdestä vai kymmenestä enkä että mitä ne erikoishypyt olivat. Yksi taisi olla silmät kiinni hyppiminen.
Meistä tuli muurareita kirjoitti:
Naruhyppely. Jonon ensimmäinen sai päättää, mitä hypittiin. Muoto oli joko perhonen (poistutaan samalta puolelta narua kuin menty sisään) tai kahdeksikko (poistutaan eri puolelta). Eka määräsi, montako kertaa hypätään ja katsotaanko välin jättäminen virheeksi. Hän siis sanoi esim. "perhosta kolmella, välit väärin". Sitten hän meni hyppimään, hyppäsi kolmesti, poistui toiselta puolelta ja seuraavan hyppijän piti mennä heti seuraavasta narun pyörähdyksestä sisään ja samoin kaikkien jonossa. Joka teki virheen, joutui pyörittämään "tokapääksi" ja kauiten pyörittänyt "ekapää" pääsi hyppimään jonon viimeiseksi. Vähitellen siitä eteni jonon ekaksi jos ei tehnyt virheitä. Voitiin myös hyppiä eri kuvioita, esim. "laatikoita" (hyppijä kääntyi hyppiessä joka hypyllä katsomaan eri suuntaan, yhteensä neljään suuntaan ennen poistumista).
Sitten voitiin hyppiä "ranskalaisia", joissa hypittiin 1 hyppy yhdellä tavalla kaikki vuorollaan, sitten 2 jollain tavalla aina kymmeneen asti. Mutta en muista että aloitettiinko yhdestä vai kymmenestä enkä että mitä ne erikoishypyt olivat. Yksi taisi olla silmät kiinni hyppiminen.
Tai siis perhosessa poistuttiin samalta puolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Superpallojen pomputtelu
Pallojen pomputusta. Oli sellainen leikki, jossa piti heittää pallo seinään vuorollaan kymmenellä eri tavalla ja kopata. Kutakin piti yrittää kunnes sai onnistumaan. En muista tapoja, mutta yksi taisi olla, että piti taputtaa käsiä ennen kuin koppasi, ja yksi että piti pyörähtää ympäri.
Munassi: heittäjä heitti pallon seinään ja huusi jonkun nimen. Huudetun piti ottaa pallo kiinni, muut juoksivat pakoon. Kiinniottaja huusi "SEIS" kun sai pallon kiinni. Hän sai ottaa kolme harppausta, sitten pyysi jotakuta muodostamaan käsistään kaaren eteenpäin ja yritti heittää pallon kaaresta. Jos tämä onnistui, niin heiton kohteelle tuli yksi muna, joka merkittiin muistiin. Kun jollain oli kolme munaa, suoritettiin munitus. Munitettava oli kasvot seinäänpäin, pallolla kosketettiin hänen selkäänsä ja kotkotettiin. :) Tässä yhteydessä muut päättivät hänelle uuden nimen, jota ei kerrottu hänelle ja jolla häntä tästä lähtien leikissä huudettiin.
Hai lii, hai loo. Kysyttiin tietokilpailukysymys, kysyjällä oli pallo kädessä. Jokainen vastasi vuorollaan. Kun tuli oikea vastaus, kysyjä heitti pallon suoraan ylöspäin ja huusi "Hai lii". Muut juoksivat, oikein vastannut koppasi pallon ja huusi "hai loo", jolloin kaikki pysähtyivät. Kolme harppausta ja heitto jonkun käsistä eteensä muodostaman kaaren läpi.
Tosi tosi hämärästi muistan sellaisen leikin, jossa kaksi lasta muodosti toisistaan käsistä pitelemällä "portin", josta toiset kulki läpi. Siihen liittyi jokin traagisempi loru, jossa muistaakseni tarinan päähenkilö oli puukottanut toista ja joutunut linnaan. Ja jonkun tietyn sanan kohdalla nämä portin muodostavat tyypit laskivat kätensä alas ja siitä läpi silloin kulkenut jäi vangiksi (= joutui linnaan, ehkä?). Muistaisiko joku paremmin? Muistan, että tuo loru vaikutti minuun jotenkin tosi syvästi silloin noin ekaluokkalaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naruhyppelyssä oli myös ilmapalloja. Niissä pyörittäjät narua vähitellen ylös maasta.
Saatettiin sanoa myös ”2 virtaa 3”, joka tarkoitti että seuraava hyppijä tuli sisään kun toinen oli hypännyt 2 ja yhteensä hypättiin 3 hyppyä sisällä.
Helpoin hyppyleikki oli Sitruuna. Sanottiin ”Sit-sit-sitruu-na” ja hyppijä meni sisään viimeisellä tavulla. Toisella sitruunalla hyppijä meni ulos.
Twist-naru-hommat, tennispallon heittely seinään. Kirkonrotta, maanvalloitus-leikki, porrashippa!
Sitten "tangoilla" temppuilu ja kisailu. Luanvetotangoilla tehtiin erilaisia temppuja, (vaikeitakin!) telinevoimistelua harrastavat antoivat vinkkejä ja neuvoivat meitä muita apinoita :)
Ja niillä "tupla-tangoilla" kisailtiin nopeudella ja ketteryydellä, eli tankojen päädyissä ne piti ylittää tietyllä tavalla, yli hyppäämällä, jalkoja venkslaamalla tietyllä tavalla, päältä kierähtämällä yms. ja vauhdilla maahan ja toiseen päähän, ja uudestaan. Toinen jos sai kiinni, putosi pelistä. Hiki tuli ja kivaa oli! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosi tosi hämärästi muistan sellaisen leikin, jossa kaksi lasta muodosti toisistaan käsistä pitelemällä "portin", josta toiset kulki läpi. Siihen liittyi jokin traagisempi loru, jossa muistaakseni tarinan päähenkilö oli puukottanut toista ja joutunut linnaan. Ja jonkun tietyn sanan kohdalla nämä portin muodostavat tyypit laskivat kätensä alas ja siitä läpi silloin kulkenut jäi vangiksi (= joutui linnaan, ehkä?). Muistaisiko joku paremmin? Muistan, että tuo loru vaikutti minuun jotenkin tosi syvästi silloin noin ekaluokkalaisena.
Hura hura häitä,
Kello löi jo kakstoista,
Keisari seisoo palatsissa.
Niin musta kuin multa,
ja valkea kuin varsa,
Se ken tulee viimeiseksi,
ompi kuolemaks.
Vangiksi jäänyt sai meillä ainakin valita, kummalle puolelle meni (eli kumman portin "pylvään" taakse). Ja sitten kun kaikki olivat jääneet ja valinneet puolensa, vedettiin kilpaa. Vähän niinkuin köydenveto, mutta siis ilman köyttä.
Joku pihaleikki 80-luvulla oli sellainen, jossa selviytyi parhaiten se, joka tiesi mahdollisimman monta etunimeä tietyllä alkukirjaimella. Sen leikin nimi EI ollut Margitin siskolle nimi. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistaako kukaan purkkiksen sääntöjä? Minua jäi vaivaamaan. Meilläkin pelattiin sitä mutta en varmaan itse koskaan ollut mukana.
Peftistä pelattiin keinussa. En koskaan hahmottanut sen sääntöjä, mutta maasta heitettiin palloa keinujaa päin.
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan purkkiksen sääntöjä? Minua jäi vaivaamaan. Meilläkin pelattiin sitä mutta en varmaan itse koskaan ollut mukana.
Peftistä pelattiin keinussa. En koskaan hahmottanut sen sääntöjä, mutta maasta heitettiin palloa keinujaa päin.
Keinupallo. Jos pallo osui keinujan vartaloon (tai käsiin?), joutui antamaan paikkansa pallon heittäjälle.
Me pelattiin koko korttelin mukulat yhdessä neljää maalia sekä poliisia ja rosvoa. Oli aivan mahtavaa, kun kaikenikäiset saivat olla mukana pelissä ja isommat opastivat pienempiä! Talvella tietty luisteltiin ja pelattiin jääkiekkoa samoilla porukoilla.
Pienemmillä kokoonpanoilla menivät värikuningas, peili, kuka pelkää mustaa miestä, twistileikit ja hyppynarut. Syys- ja kevätsateilla rakennettiin isoimman kerrostalon hiekkapihalle pikkuautoille teitä, siltoja ja rakennelmia ja leikittiin kaupunkiliikennettä. Välillä ajettiin aivan hulluina polkupyöräkisoja korttelin ympäri. Oi noita aikoja! :)
Käpylitta. Litta potkii käpyä ja yrittää osua sillä toisiin. Muiden on pysähdyttävä, kun hän pysähtyy ja pitää jalkaa kävyn päällä. Vaihto tapahtuu tietysti osumasta.
Vierailija kirjoitti:
No sit tää, että kuka pelkää mustaa miestä.
Meeppä leikkimään tuota tänä päivänä, oot samantien rasisti ja käräjillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi tosi hämärästi muistan sellaisen leikin, jossa kaksi lasta muodosti toisistaan käsistä pitelemällä "portin", josta toiset kulki läpi. Siihen liittyi jokin traagisempi loru, jossa muistaakseni tarinan päähenkilö oli puukottanut toista ja joutunut linnaan. Ja jonkun tietyn sanan kohdalla nämä portin muodostavat tyypit laskivat kätensä alas ja siitä läpi silloin kulkenut jäi vangiksi (= joutui linnaan, ehkä?). Muistaisiko joku paremmin? Muistan, että tuo loru vaikutti minuun jotenkin tosi syvästi silloin noin ekaluokkalaisena.
Hura hura häitä,
Kello löi jo kakstoista,
Keisari seisoo palatsissa.
Niin musta kuin multa,
ja valkea kuin varsa,
Se ken tulee viimeiseksi,
ompi kuolemaks.Vangiksi jäänyt sai meillä ainakin valita, kummalle puolelle meni (eli kumman portin "pylvään" taakse). Ja sitten kun kaikki olivat jääneet ja valinneet puolensa, vedettiin kilpaa. Vähän niinkuin köydenveto, mutta siis ilman köyttä.
Meillä päin meni samalla tapaa, mutta loru oli himpun verran erilainen:
Hiiret hiiret häihin
Kello löi jo kakstoista
Keisari seisoo palatsissa
Niin mustaa kuin multa
Niin valkeaa kuin lunta
Se ken tulee viimeiseks
On kuoleman oma
Niinhän se olikin :) Oliko siinä myös joku pienempi keskiympyrä?