Miten erottaa ahdistuneisuuden tuomat oireet "oikeista" fyysisistä vaivoista?
Onko mitään konstia, jolla voisi testata kotioloissa onko kaikki ihmeelliset kehotuntemukset vain mielen tuotosta?
Kommentit (8)
Aika vaikea niitä on erottaa. Jos on huolestuttavia vaivoja jotka viittaa ehkä vakavaankin sairauteen, kannattaa käydä tutkituttamassa. Jos ei mitään löydy, ja on ahdistusta, niin voi päätellä että on psykosomaattista.
Samoin tietysti jos on huomannut että vaivat vaihtelee ahdistustason mukaan, tulevat ja menevät, eikä oireiden kulku oikein viittaa mihinkään varsinaiseen sairauteen, voi päätellä että todennäköisesti on kyse ahdistukseen liittyvistä oireita.
Ahdistus voi kyllä aiheuttaa todella ikäviä ja pelottavia oireita. Itselläni kun siitä kärsin kamalimpia olivat hengitysoireet ja huimaus. Tuntui usein ihan siltä kuin olisin juuri nyt tukehtumassa tai taju menemässä, vaikkei mitään sitten käynytkään. Minä tajusin oireeni ahdistukseksi siitä, että esim. alkoholin juominen vei ne aina täysin. Eihän esim. astma tai aivoverenkiertohäiriö parilla kaljalla poistu.
Ei oikein mitenkään. Yksi mahdollinen tapa on katsoa, vaihtavatko oireet paikkaa ja pahenevatko ne tasaisesti vai onko välillä oireettomia jaksoja. Kokeile myös katsoa vaikka jotain tosi mielenkiintoista elokuvaa ja mieti sen jälkeen, tunsitko sen aikana oireita.
Jos tuntemukset johtuvat ahdistuksesta, kauankohan menee, että pääsee niistä kokonaan eroon? Olen kärsinyt jo kuukausia... :(
Kuvittele itsesi unelmiesi lomalle, ja mieti vaivaisivatko oireet sielläkin.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 12:00"]
Jos tuntemukset johtuvat ahdistuksesta, kauankohan menee, että pääsee niistä kokonaan eroon? Olen kärsinyt jo kuukausia... :(
[/quote]
Alkoi ollessani 20-vuotias, nyt 32. Työkyvytön ollut jo jonkin aikaa.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2015 klo 12:00"]
Jos tuntemukset johtuvat ahdistuksesta, kauankohan menee, että pääsee niistä kokonaan eroon? Olen kärsinyt jo kuukausia... :(
[/quote]
Ei ole mitään yhtä kaavaa. Jos ahdistukseen on joku ulkoinen syy, niin jos se helpottaa niin ahdistuskin menee todennäköisesti aika pian ohi. Jos syy on työuupumus, niin sairasloma voi olla tarpeen.
Jos taas ei ole ulkoista syytä, kesto on usein pidempi, mutta sekin vaihtelee rajusti. Itse kärsin nuorena 10 vuotta yleisestä ahdistuneisuudesta ja paniikkihäiriöstä. Joillain taas voi tulla vaikka vuoden sellainen jakso jona ilman syytä ahdistelee, esim. elämänkausikriisin yhteydessä. Esim. keski-ikäistä usein alkaa ahdistaa vanheneminen ja kuolema, ja jos näitä ei tietoisesti käsitellä vaan juostaan pakoon, prosessi tulee pintaan vain epämääräisenä levottomuutena ja ahdistuksena ja niitä seuraavina fyysisinä oireina.
Mulla oli tosi voimakkaita reaktioita, siis sellaisia että yhtäkkiä saattoi puutua koko jalka tai tulla rytmihäiriöitä, myös paniikkikohtauksia joista muutama vei ensiapuun. Oireet olivat päivittäisiä. Sitten yksinkertaisesti väsyin ja kyllästyin olemaan paniikissa ja "tekemässä kuolemaa" koko ajan ja ajattelin että sittenpä kuolen jos kuolen. Yllättäen paniikki menetti kirkkaimman teränsä tästä ajatuksesta. Tavallaan luovutin. Pikku hiljaa sitten opin ottamaan enemmän aikalisää, rauhoittumaan ja sitten tutkailemaan tuntemuksia. Opin sanomaan itselleni että hei älä nyt viiti, tämä on vain psykosomaattista. Oireet ovat vähentyneet n. 97%
Up