Lue keskustelun säännöt.
Nainen joka et halua seksiä.
17.05.2015 |
Onko täällä keskustelupalstalla parisuhteessa elävää naista joka ei halua seksiä? Olisi pari kysymystä.
Olemme olleet yhdessä n12 vuotta ja lapsia on 2, nuorin jo 8v.
Seksi loppui lähes kokonaan n. 5 vuotta sitten.
Olen itse normaalivartaloinen ja jopa komea mies jolle varmasti löytyisi kysyntää sinkkumarkkinoilta.
Haluaisin tuottaa naiselleni seksuaalista nautintoa kaikilla mahdollisilla tavoilla joita nainen vaan keksii. Nautin itse paljon kun saan naisten nauttimaan, eikä oma nautintoni ole silloin etusijalla.
Tottakai haluan myös itse tuntea nautintoa, ja siksi seksissä pitäisi olla vuorovaikutusta. Toisella kerralla naisen nautinto on etusijalla ja toisella kertaa miehen nautinto on etusijalla.
Olen tämän naiselle kertonut mutta mitään ei tapahdu... Toisinaan seksiä kuitenkin on, mutta vain koska edellisestä kerrasta on jo niin kauan ja silloinkin seksi on melko yksipuolista; minä tyydytän naisen ja sen jälkeen tyydytän itseni naiseen. Toisin sanoen seksi on surkeaa.
Hommahan on melko selvä; Naisellani ei ole enää minkäänlaisia seksuaalisia haluja!
Mitä sinä nainen ajattelet tästä tilanteesta?
Onko mies tuomittu surkeaan seksiin tai seksittömyyteen määräämättömäksi ajaksi?
Voisinko käydä vieraissa?
Voisinko käydä huorissa?
Kerro myös miksi olet tällä palstalla jos seksuaalisia haluja ei ole?
Kommentit (126)
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 11:21"]Oletko ap miellyttämishaluinen eli laitat kotia ja kokkaat ja odotat vaimolta hyväksyntää seksin ja vähän muunkin muodossa? Ikävä kirjoittaa, mutta vaimosi ei arvosta sinua nykyisessä muodossa. Ala muuttaa itseäsi ja ryhdy harrastamaan jotain mukavaa ja liikkua kavereitten kanssa, jätä kotihommat vaimolle. Mua naisena ahdistaisi koiranpentumainen mies, joka tekemisillään odottaa seksiä palkinnoksi. Voit toki jatkaa entiseen malliin ja tehdä kotona vielä enemmän, mutta se ei muuta mitään. Vaimosi pitää sua selvyytenä ja ei-houkuttelevana seksuaalisesti. Muuta nyt hyvä mies käytöstäsi ja ryhdy elämään. Vaimosi näkee pian muutoksen ja alkaa pitää sua haluttavana. Älä sittenkään palaa nykyiseen rooliisi. Avaimet on nyt sulla.
[/quote]
En ole ap mutta omalta kohdaltani en osallistu kotitöihin jne seksin toivossa, vaan siksi että haluan tehdä niitä ja tehdä oman osani. Samalla myös mahdollisesti antaa vaimolle paremmat mahdollisuudet jaksamiseen kaikessa. Myös seksissä.
Sen mitä tiedän, niin varsinkin ns. ruuhkavuosien aikana monet miehet kaataa ison taakan vaimon harteille. Siivous, ruoka, lastenhoito jne jne.. Tällaisessa tilanteessa meidän miesten on ihan turha marista ja valittaa vaimon haluttomuudesta tai jaksamisesta. Syytä voi katsoa ainakin osaksi peilistä.
Olen kyllä miettinyt tuotakin, että onko minun osallistuminen kotitöihin yms tosiaan vaimosta itsestään selvyys. Voi olla.
Tuskin silti niiden jättämättä tekeminen auttaa tässä asiassa?
M37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on jaettu perinteiset miesten ja naisten työt, mutta lasten hoitamiseen tietysti molemmat osallistuu. Tällainen perinteinen roolimalli sopii meille ja seksielämä toimii ja niin se on tehnyt koko suhteemme ajan.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 12:05"]
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 11:21"]Oletko ap miellyttämishaluinen eli laitat kotia ja kokkaat ja odotat vaimolta hyväksyntää seksin ja vähän muunkin muodossa? Ikävä kirjoittaa, mutta vaimosi ei arvosta sinua nykyisessä muodossa. Ala muuttaa itseäsi ja ryhdy harrastamaan jotain mukavaa ja liikkua kavereitten kanssa, jätä kotihommat vaimolle. Mua naisena ahdistaisi koiranpentumainen mies, joka tekemisillään odottaa seksiä palkinnoksi. Voit toki jatkaa entiseen malliin ja tehdä kotona vielä enemmän, mutta se ei muuta mitään. Vaimosi pitää sua selvyytenä ja ei-houkuttelevana seksuaalisesti. Muuta nyt hyvä mies käytöstäsi ja ryhdy elämään. Vaimosi näkee pian muutoksen ja alkaa pitää sua haluttavana. Älä sittenkään palaa nykyiseen rooliisi. Avaimet on nyt sulla. [/quote] En ole ap mutta omalta kohdaltani en osallistu kotitöihin jne seksin toivossa, vaan siksi että haluan tehdä niitä ja tehdä oman osani. Samalla myös mahdollisesti antaa vaimolle paremmat mahdollisuudet jaksamiseen kaikessa. Myös seksissä. Sen mitä tiedän, niin varsinkin ns. ruuhkavuosien aikana monet miehet kaataa ison taakan vaimon harteille. Siivous, ruoka, lastenhoito jne jne.. Tällaisessa tilanteessa meidän miesten on ihan turha marista ja valittaa vaimon haluttomuudesta tai jaksamisesta. Syytä voi katsoa ainakin osaksi peilistä. Olen kyllä miettinyt tuotakin, että onko minun osallistuminen kotitöihin yms tosiaan vaimosta itsestään selvyys. Voi olla. Tuskin silti niiden jättämättä tekeminen auttaa tässä asiassa? M37
[/quote]
Tulihan se seksi-sanakin sieltä.
Meillä taas ei ole mitään roolitusta suhteessamme ja seksielämä toimii. Ja on toiminut aina. Arki on mukavaa eikä kumpikaan ole yksipuoleisesti uupunut.
N32v
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 12:18"]Meillä taas ei ole mitään roolitusta suhteessamme ja seksielämä toimii. Ja on toiminut aina. Arki on mukavaa eikä kumpikaan ole yksipuoleisesti uupunut.
N32v
[/quote]
Näin minäkin ajattelen. Nykyaikana ei pitäisi olla mitään roolituksia. Kumpikin osallistuu ja tekee mitä osaa ja haluaa tehdä.
Toki ei pidä yleistääkään. Jos jollekin parille sopii roolitukset ja tietyt vastuualueet, niin suotakoon heille. Tärkeintähän on, että mennään molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Sama koskee seksiäkin. Eihän siinä mitään väärää ole, jos parisuhteessa kumpikin ei halua seksiä. Se suotakoon heille.
Ongelma onkin nämä tilanteet, joissa asioista ollaan eritasolla ja erimieltä.
M37
M37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua mitä frigiditerroristeja täällä oikein pyörii! Mikä naisia vaivaa?! Seksin haluaminen ja tarvitseminen on demonisoitu aivan täysin; sitä pidetään heikkoutena, kirouksena ja välttämättömänä pahana. Siis mitä helvettiä? Se on YKSI OSA toimivassa kokonaisuudessa.
Itse koen, että kaikilla on oikeus haluta seksiä. Hankalin osuus taas on tasapainon löytäminen halujen suhteen - jo mainittu oravanpyörä on valmis, kun toinen elää jatkuvassa puutteessa ja potee huonoa omatuntoa jatkuvasta vonkaamisesta samalla, kun toinen stressaantuu paineesta ja huolesta, ettei kykene tyydyttämään toisen tarpeita.
Älä ap kuuntele liian tarkkaan riivinrautojen kotkotuksia, eivät kaikki naiset näe asiaa samalla tavalla.
Mikäli vielä tilanteeseesi ihan konkreettisia mielipiteitä haluat, voin yrittää.
Itse en sinuna karkaisi vielä vieraisiin, mutta ymmärrän hyvin, että kiusaus kasvaa. Avaatko vielä, mikä on platonisen hellyyden ja aiheesta keskustelun määrä suhteessa, vai onko se täysin pannassa?
-Se vastentahtoisesti haluton-
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 23:41"]
Tässä vieläkin mietin mitä tehdä? Tyytyä tilanteeseen ja yrittää tukahduttaa omat halut, etsiä rakastajatar vai ottaa ero. Kaikki nuo vaihtoehdot tuntuu pahalta, koska haluaisin hyvää nautinnollista seksiä vaimoni kanssa. Nautintoa, halua ja intohimoa puolin ja toisin. M37
[/quote]
Varmaan olisi järkevää päättää, mikä on se mieluisin tilanne mihin haluat päästä ja tehdä ratkaisuja, joilla on mahdollista päästä siihen. Jos päämäärä on se, että seksielämä oman vaimon kanssa sujuisi, täytyy vähän laajentaa vaihtoehtoja joita näet edessäsi. Erolla, pettämisellä tai omien halujen tukahduttamisella kun et millään pääse siihen. Niillä pääsee siihen, että saat seksiä joltain muulta. Ehdottaisin tosiaan keskustelemaan vakavasti vaimosi kanssa siitä, mikä kummankin mielestä on suhteen tila ja tyytyväisyyden taso, mikä mielestänne toimii/ ei toimi ja miten suhdetta voisi parantaa, koska nyt olet seksin suhteen jo niin tyytymätön, että mietit eroa tai pettämistä. Niin kun tässäkin, kannattaa korostaa myös suhteen hyviä puolia ja sitä että nuo ei ole sinusta houkuttelevia vaihtoehtoja, jos vaan joku muu ratkaisu voisi löytyä. Asioiden puiminen voi olla vaikeaa, aikaavievää ja raskasta, mutta muuten tilanne tuskin lähivuosina itsestäänkään paranee. Monelle vaan tuntuu olevan helpompaa kääntää selkä ja tehdä omat ratkaisunsa itse kun hoitaa ikäviäkin tilanteita yhdessä.
Itse ehdottaisin pariterapiaan tms. menoa, jos omat keinot keskusteluun ei riitä. En nyt muista oliko teillä lapsia, mutta vaikka se ero tulisikin avun hakemisesta huolimatta, lasten kannalta olisi hyvä puida eroon liittyvät asiat, että vanhemmuussuhde voisi jatkua hyvässä hengessä vaikka parisuhde päättyy. Valitettavan monelta se ei onnistu ja vielä epätodennäköisemmin, jos eroon liittyy yksipuolinen ilmoitus lähtemisestä tai pettämistä, mitkä ymmärrettävästi aiheuttaa katkeruutta. Jos haluttomuus on se ainoa ongelma niin voihan sitä lupaa käydä vieraissa myös kysyä yhtenä vaihtoehtona. Jos tunteita vielä on, sen luulisi viimeistään herättelevän tajuamaan, että tässä on tosi kyseessä. Jos vaimo ei ole millään tavalla halukas osallistumaan mihinkään, mitä ehdotat, hänellä ei ole itsellään mitään parannusehdotuksia tai häntä ei kiinnosta sinus tyytyväisyys tippaakaan, niin ehkä ei sitten ole enää jäljellä kovin kummoista halua yhteiseen elämäänkään. Parisuhdetta kun ei voi kukaan yksinkään pelastaa, jos toinen ei tule missään asiassa vastaan, että molemmilla olisi parempi elää yhdessä. N27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun ei tarvitse huolehtia minusta, sillä omaan terveen itsetunnon ja ymmärrän, millaiset puheet kannattaa jättää omaan arvoonsa. Mielestäni on kuitenkin turha valitella nenille saamisista nakkikioskijonossa, jos on itse saapunut paikalle leukojaan louskuttaen.
Riidankylväminen ei palvele ketään. Ymmärtänet tämän aikuisena, ja toivottavasti kypsänä, ihmisenä itsekin.
Ole ystävällinen ja anna ihmisten jatkaa täällä keskustelua asiallisesti.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 14:15"][quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 23:41"]
Tässä vieläkin mietin mitä tehdä? Tyytyä tilanteeseen ja yrittää tukahduttaa omat halut, etsiä rakastajatar vai ottaa ero. Kaikki nuo vaihtoehdot tuntuu pahalta, koska haluaisin hyvää nautinnollista seksiä vaimoni kanssa. Nautintoa, halua ja intohimoa puolin ja toisin. M37
[/quote]
Varmaan olisi järkevää päättää, mikä on se mieluisin tilanne mihin haluat päästä ja tehdä ratkaisuja, joilla on mahdollista päästä siihen. Jos päämäärä on se, että seksielämä oman vaimon kanssa sujuisi, täytyy vähän laajentaa vaihtoehtoja joita näet edessäsi. Erolla, pettämisellä tai omien halujen tukahduttamisella kun et millään pääse siihen. Niillä pääsee siihen, että saat seksiä joltain muulta. Ehdottaisin tosiaan keskustelemaan vakavasti vaimosi kanssa siitä, mikä kummankin mielestä on suhteen tila ja tyytyväisyyden taso, mikä mielestänne toimii/ ei toimi ja miten suhdetta voisi parantaa, koska nyt olet seksin suhteen jo niin tyytymätön, että mietit eroa tai pettämistä. Niin kun tässäkin, kannattaa korostaa myös suhteen hyviä puolia ja sitä että nuo ei ole sinusta houkuttelevia vaihtoehtoja, jos vaan joku muu ratkaisu voisi löytyä. Asioiden puiminen voi olla vaikeaa, aikaavievää ja raskasta, mutta muuten tilanne tuskin lähivuosina itsestäänkään paranee. Monelle vaan tuntuu olevan helpompaa kääntää selkä ja tehdä omat ratkaisunsa itse kun hoitaa ikäviäkin tilanteita yhdessä.
Itse ehdottaisin pariterapiaan tms. menoa, jos omat keinot keskusteluun ei riitä. En nyt muista oliko teillä lapsia, mutta vaikka se ero tulisikin avun hakemisesta huolimatta, lasten kannalta olisi hyvä puida eroon liittyvät asiat, että vanhemmuussuhde voisi jatkua hyvässä hengessä vaikka parisuhde päättyy. Valitettavan monelta se ei onnistu ja vielä epätodennäköisemmin, jos eroon liittyy yksipuolinen ilmoitus lähtemisestä tai pettämistä, mitkä ymmärrettävästi aiheuttaa katkeruutta. Jos haluttomuus on se ainoa ongelma niin voihan sitä lupaa käydä vieraissa myös kysyä yhtenä vaihtoehtona. Jos tunteita vielä on, sen luulisi viimeistään herättelevän tajuamaan, että tässä on tosi kyseessä. Jos vaimo ei ole millään tavalla halukas osallistumaan mihinkään, mitä ehdotat, hänellä ei ole itsellään mitään parannusehdotuksia tai häntä ei kiinnosta sinus tyytyväisyys tippaakaan, niin ehkä ei sitten ole enää jäljellä kovin kummoista halua yhteiseen elämäänkään. Parisuhdetta kun ei voi kukaan yksinkään pelastaa, jos toinen ei tule missään asiassa vastaan, että molemmilla olisi parempi elää yhdessä. N27
[/quote]
<3
Kiitos hyvästä kommentista. Toivoa järkevästä keskustelusta netin keskustelupalstoilla on.. ;)
Kyllä se keskustelu taitaa oikea tapa olla edelleen. Vaikka keskusteltu ja puhuttu asiasta ties miten monta kertaa, niin kissa vain nostettava pöydälle. Olkoon lopputulos mikä hyvänsä. Ei tämä vaimollekaan hyvä tilanne ole.
Yksi asia mikä minua mietityttää kovasti... Vaimoni keskusteluissa kertoo, että hän haluaisi meidän seksielämän olevan hyvää ja haluaa parantaa tilannetta. Teot on kuitenkin on toista. Vaikka ihminen sanoo jotain, mutta jos asia ei tule luonnostaan vaan yrittämällä, niin se minusta ilmenee juuri näin. Eli jos vaimoni kuitenkin on haluton luonnostaan ja seksi ei ole hänelle tärkeää, se toki jokaisella on oikeutena olla niinkin eikä se tee hänestä yhtään sen huonompaa ihmistä, niin mitä sitten? Meidän halut ei vaan kohtaa... Tilannetta vain pitkitetty vuosia ja yritetty turhaan. Tuo pelottaa... Edessä se ero tai rakastajatar...
M37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa sekavasti ilmaistu. Anteeksi. Toivottavasti joku sai edes vähän minun ajatuksesta kiinni... :D
M37
118
Kyllä. Minun mielestä ja näkökulmasta hän on haluton.
Hän itse on myöntänyt myös sen, kun kerron että viime kerrasta ja hänen tekemästä aloitteesta on mennyt kuukausi tai kaksi, sekä torjunut minun tekemiä aloitteita. Hän on useasti kertonut haluavansa muutosta, eikä haluaisi olla niin haluton. Hänen teot kuitenkin on toista. Puheet ja teot on ristiriidassa. Miettinyt useasti, että sanooko hän haluavansa muutosta vain minun takia. Pelkää esim eroa? Kysynyt tätä, mutta ei kuulemma niin ole.. Tiedä sitten...
119
Hän on 34v
Hän on kerran käynyt vuosia sitten lääkärillä. Ei hormonaalista ehkäisyä. Eikä jossain verikokeissa kuulemma ollut mitään poikkeavaa. Keskusteltu ollaan, että pitäisikö uudestaan mennä. Hän kokee sen turhana. Vähän samaa on sanonut myös ammattiavusta. Parisuhde- ja seksuaaliterapeutista...
Varmasti tässä sopassa on minussakin vikaa. Omasta mielestäni kuitenkin olen vuosien aikana yrittänyt korjata ja parantaa niitä asioita, joita hän on toivonut tai kertonut osasyyksi. Esim. Väsymyksen töiden ja arjenpyörittämisen jälkeen. --> minä halusin ottaa lisävastuuta ja osuutta kodinhoitoon jne.
Täälläkin avaudun, koska haluaisin vinkkejä ja tietoa siitä mitä minä voin asialle omalta kohdaltani tehdä. Mahdollisesti muuttaa itseäni ja omaa käytöstäni.
M37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo seksuaaliterapia voisi tuoda apua, harmi sinänsä, mikäli vaimosi ei ole halukas yrittämään. Hän voisi kokeilla sitä yksin, jotta löytäisi oman draivinsa uudelleen.
Kirjoitin jo aiemmin siitä, kuinka itselläni seksuaalisuus ja seksikkyys on hukkunut äidin rooliin; itse en ole vielä oppinut, ettei niiden kuulu olla toisiaan poissulkevia ilmiöitä. Kun kotiäitinä viettää 98% ajastaan lasten kanssa, ei oman halun kasvattamiselle tai seksikkäille ajatuksille tahdo jäädä aikaa, eivätkä ne siinä roolissa tunnu aina luontevilta.
Omaan tarinaani viitaten, käykö vaimosi töissä, vai onko hän kotirouva? Pyykkivuoren alle on ilmeisesti moni muukin seksin papitar hukkunut! Ja voisi hyvin kuvitella, että kyse olisi sosiaalisista tai psyykkisistä hankaluuksista, mikäli fyysisesti kaikki vaikuttaisi olevan kunnossa.
Yhdyn myös N32:n mielipiteeseen; en usko terveen, hedelmällisessä iässä olevan naisen haluttomuuteen. (Aseksuaalista tässä tapauksessa kun ei selvästikään puhuta.)
-Se vastentahtoisesti haluton-
Voin kuulostaa julmalta, mutta mielestäni vaimosiei yritä. Yhtään. Lääkäri ja seksuaali/pariterapia kuulostaisivat hyviltä ideoilta, jos oikeasti olisi motivoitunut korjaamaan tilannetta. Kuten N27 hyvin kirjoitti (fiksu nainen), yksin et voi tehdä mitään. Toisenkin on pakko olla motivoitunut haluamaan muutosta. Jos olet sitä mieltä, että asiat ratkaistaan tai sitten mennään eri suuntiin, kerro se vaimollesi. Jos vaimo lupaa käydä lääkärissä eikä ole esim kolmen kuukauden kuluttua käynyt, tyrkkää eropaperit eteen. Onko vaimosi normaalipainoinen? Lievä painon nousu viime vuosien aikana voi kieliä lievästä kilpirauhasongelmasta tai pco tyyppisistä ovarioista. Myös alhainen estrogeeni jostain muusta syystä voi olla ongelma. Käynti kilpirauhasasioihin erikoistuneen gynen luona voisi ainakin olla eka etappi. Mutta nämä ovat niitä vaimosi tehtäviä ja asioita. Eihän ketään voi pakottaa lääkäriin. Mutta sinä voit vetää omat johtopäätöksesi siitä.
N32v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-vastentahtoinen- :)
Hän on työelämässä. Ollut jo vuosia. Lapset lähes teini-ikäisiä.
Olen miettinyt tuota äidin roolia paljonkin. Hän on aivan uskomaton äiti meidän lapsille. Hänen kasvatusperiaatteet, tapa jolla hän ottaa lapset huomioon ja kasvattaa heitä on aivan jotain hienoa. En voi kuvitella lapsilleni parempaa äitiä! Sen olen hänelle tuonut kyllä mielestäni aina julki. Kuten myös sen, että ajattelen häntä myös vaimona. En siis pelkästään äitinä lapsillemme.
Minä se hukun pyykkivuoreen meillä. :)
N32v
Hän on normaalipainoinen. Liikunta ja urheilu on yksi meitä yhdistävä tekijä. Mielestäni molemmat olemme jopa hyväkuntoisia. Kuten sanoin jo aiemmin, niin oikeastaan kaikki muu meidän parisuhteessa on hyvin. Seksiä lukuunottamatta.
Kyllä terapiaa ja lääkäriä aion ehdottaa. Yhdessä tai erikseen. Varmasti myös minullekin hyötyä siitä.
Aseksuaalisuus. Tätä olen myös paljon miettinyt. Ehkä karski ilmaus tullut Mieleen. Kaappiaseksuaalinen. Voiko sellainen olla? Eli on oikeasti aseksuaalinen, mutta kieltää sen jopa itseltä. Kieltänyt koko ikänsä. Olisi parasta kaikilke, jos tällainen tulee ulos "kaapista" ja on rehellinen kaikille. Ennen kaikkea itselle... Kaikki emme ole samanlaisia. Hyvä niin.
Vaimoni tällainen? Miettinyt olen...
M37
Sen verran kaukana on nykypäivän elämänmeno, ravinto yms. jo luonnostakin, että mä en enää oikein usko ihmiskehonkaan aina toimivan niin kun olis luonnollista. Vaikka hedelmällisyyshän alkaa laskea jo 25 vuotiaasta eteenpäin kellä mitäkin vauhtia, joten voishan sekin joihinkin vaikuttaa. Evoluutio kun ei ole ihan saanut tieteen kehitystä kiinni, että kroppakin ymmärtäisi ehkäisyn olevan olemassa eikä seksiä tarvita enää vain lisääntymiseen.
Vaikeahan se on sanoa, miksi avun vastaanottaminen tuntuu vaikealta. Voi olla ettei yritä tai saattaa pelätäkin. Mua ainakin pelottaisi ihan helvetisti. On siinä sen verran isot asiat käsittelyssä kun avioliiton jatkumisesta puhutaan. Voin puhua vaan omasta puolestani, mutta saattaisin pelätä myös millaisia odotuksia ja tunteita siellä nousee käsittelyyn. Itselläkin on joitakin kipupisteitä jotka tiedostan, mutta kun saan pidettyä ne kohtalaisesti kurissa, en haluaisi kaivella. Pelkäisin miten paljon oma olo siitä pahenee ennen kun alkaa helpottaa. Tai että joutuisin myöntämään asioita, joita puoliso ei välttämättä halua kuulla. Voi myös olla houkutus viivytellä, jos terapiasta on sellainen kuva, että sinne mennään nyt korjaamaan hänen vikaansa. Todellisuudessa lähtökohta on ratkaisun, ei syyllisten, löytäminen yhteiseen pulmaan. Aika monille terapialla on myös negatiivinen kaiku kun toisille avun hakeminen ja palvelujen käyttäminen taas on ihan luonnollista. Meinasin tuossa taannoin perseelleni lentää kun mies ehdotti, että mentäisiin avioliittoleirille kunhan seuraavan muksun pikkuvauva-aika on vähän helpottanut. Mitein jo kauhuissani, mikä on pielessä kun minusta asiat on ihan hyvin. Mies taas ajatteli käytännölliseen tapaansa, että vois olla hyvä ottaa suhteen hoitamiselle aikaa ja tukea kun tilastojen valossa alle 3-vuotiaiden vanhemmat eroaa todennäköisimmin ja meillä on niitä pian kaksi. Hänen vanhempansa siis käyvät säännöllisesti avioliittoleireillä ja parisuhdekursseilla ja mieskin on oppinut siinä sivussa ehkä aika epätyypillisen proaktiiviseksi :D Jälkeenpäin mietin itsekin, miksi oma ensireaktio oli heti niin negatiivinen ja ajattelin miehen jo suunnilleen täyttelevän eropapereita kun sellaista ehdotti. N27
Miksi haluton pitäisi muuttaa haluavaksi? Eikö usein korosteta sitä, että ihmisen pitää saada olla se, mikä on. Toki parisuhteessa haluttomuus on ikävä juttu, mutta kai ilman seksiäkin voi elää.
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 22:25"]Miksi haluton pitäisi muuttaa haluavaksi? Eikö usein korosteta sitä, että ihmisen pitää saada olla se, mikä on. Toki parisuhteessa haluttomuus on ikävä juttu, mutta kai ilman seksiäkin voi elää.
[/quote]
Useassa ketjussa olen mielestäni tuonut ilmi sen, että en minä halua toista muuttaa. Muutoksen on lähdettävä itsestä. Olen useasti aiemmin täälläkin "ääneen" pohtinut sitä, että jos vaimoni lopulta vain on haluton. Se suotakoon hänelle, jos hän sellainen pohjimmiltaan on. Ei haluttomuus ihmisestä huonompaa tee. Parisuhteessa näistä asioista tulee ristiriitoja silloin, kun toinen haluaa ja toinen ei. Jos molemmat haluaa tai ei halua, niin silloinhan parisuhteessa kaikki on seksuaalisen halun osalta hyvin.
Juurikin tähän ristiriitaan täytyy etsiä ratkaisu. Joko todeta, että toinen haluaa ja toinen ei, ja sillä hyvä. Mietittävä sitten yhdessä ratkaisu siihen tilanteeseen. Ero, minun halun tukahduttaminen, rakastajatar vai mikä.
Vai onko toisen halua ja seksuaalisuutta mahdollista lisätä ja ennen kaikkea haluaako vaimo itse sitä muutosta ja "parannusta" asiaan.
Jokatapauksessa varmasti molemmista ahdistava tilanne, johon toivoo ratkaisua suuntaan tai toiseen.
M37
[quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 23:35"][quote author="Vierailija" time="18.05.2015 klo 22:25"]Miksi haluton pitäisi muuttaa haluavaksi? Eikö usein korosteta sitä, että ihmisen pitää saada olla se, mikä on. Toki parisuhteessa haluttomuus on ikävä juttu, mutta kai ilman seksiäkin voi elää.
[/quote]
Useassa ketjussa olen mielestäni tuonut ilmi sen, että en minä halua toista muuttaa. Muutoksen on lähdettävä itsestä. Olen useasti aiemmin täälläkin "ääneen" pohtinut sitä, että jos vaimoni lopulta vain on haluton. Se suotakoon hänelle, jos hän sellainen pohjimmiltaan on. Ei haluttomuus ihmisestä huonompaa tee. Parisuhteessa näistä asioista tulee ristiriitoja silloin, kun toinen haluaa ja toinen ei. Jos molemmat haluaa tai ei halua, niin silloinhan parisuhteessa kaikki on seksuaalisen halun osalta hyvin.
Juurikin tähän ristiriitaan täytyy etsiä ratkaisu. Joko todeta, että toinen haluaa ja toinen ei, ja sillä hyvä. Mietittävä sitten yhdessä ratkaisu siihen tilanteeseen. Ero, minun halun tukahduttaminen, rakastajatar vai mikä.
Vai onko toisen halua ja seksuaalisuutta mahdollista lisätä ja ennen kaikkea haluaako vaimo itse sitä muutosta ja "parannusta" asiaan.
Jokatapauksessa varmasti molemmista ahdistava tilanne, johon toivoo ratkaisua suuntaan tai toiseen.
M37
[/quote]
Edelleenkään en usko haluttomuuteen. Enkä myöskään tunnusta aseksuaalisuutta eli frigidiyttä normaaliksi. Taustalla jotain häikkää jossakin. Mutta älä nyt hyvä mies edes mieti omien halujesi tukahduttamista ratkaisuna! Se menee jo liian pitkälle. Sulla on seksuaalisuus ja se on hieno asia, nauti siitä! Jos ei vaimon kanssa niin jonkun muun kanssa. Ja varmaan saan paskaa niskaan tästä kommentista, mutta antaa tulla vaan nartut:D Minun rehellinen mielipide.
N32v
Oletko ap miellyttämishaluinen eli laitat kotia ja kokkaat ja odotat vaimolta hyväksyntää seksin ja vähän muunkin muodossa? Ikävä kirjoittaa, mutta vaimosi ei arvosta sinua nykyisessä muodossa. Ala muuttaa itseäsi ja ryhdy harrastamaan jotain mukavaa ja liikkua kavereitten kanssa, jätä kotihommat vaimolle. Mua naisena ahdistaisi koiranpentumainen mies, joka tekemisillään odottaa seksiä palkinnoksi. Voit toki jatkaa entiseen malliin ja tehdä kotona vielä enemmän, mutta se ei muuta mitään. Vaimosi pitää sua selvyytenä ja ei-houkuttelevana seksuaalisesti. Muuta nyt hyvä mies käytöstäsi ja ryhdy elämään. Vaimosi näkee pian muutoksen ja alkaa pitää sua haluttavana. Älä sittenkään palaa nykyiseen rooliisi. Avaimet on nyt sulla.