Mihin nelikymppinen voisi uudelleenkouluttautua?

Perhepäivähoitajaksi lähihoitaja koulutuksen myötä. Heitä tarvitaan.

Kätilö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaihtoehto voisi ryhtyä taiteilijaksi. Sormiväritöitä tekemällä voi saada tuhansia euroja apurahaa erilaisilta järjestöiltä.

Esim. täältä saat 24 000 €, kun jaksat kirjoittaa sopivan cv:n https://kordelin.fi/apurahat/taiteet. Voit katsella, esimerkiksi tätä listaa, niin näet, mitä tasoa askartelun tulee olla jotta rahoihin pääsee käsiksi: https://kordelin.fi/apuraha/ala/kuvataide/

Vain murto-osalle hakijoista myönnetään apuraha.

Tekee vaan sitä taidetta itse hissukseen, sama kuin jonkun OnlyFansin kanssa. Samaan aikaan vaan kerää tuet Kelasta. Sitten jos onnistaa niin ehkä ilmoittaa että tein pari tuntia töitä...

Vierailija kirjoitti:

Kätilö

Sopii "hienosti":  "Ei sote-alaa eikä muutenkaan ihmisläheistä työtä."

Teille, jotka ehdotitte, että lemmikkiala olisi rentoa: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4c5205b7-733a-476f-98f6-24837e223e45

Vierailija kirjoitti:

Teille, jotka ehdotitte, että lemmikkiala olisi rentoa: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4c5205b7-733a-476f-98f6-24837e223e45

Siinäkin on riesana IHMISET.

Horoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ryhdy sisällöntuottajaksi: Jalkafetissin kuningatar!

Onlyfansiin miesten palvottavaksi.

Kelpaiskohan 40 v enää Onlyfansiin. Nuorten naisten keskuudessa se tuntuu olevan kyllä suosittu vaihtoehto töille. Mitenköhän sitten oikein töiden saaminen vanhempana sujuu. Ei meinaan varmaan kehtaa työhaastattelussa kertoa mitä "töitä" on tehnyt aiemmin. 

Instagramissa todella suosittu jalkamalli on 52v nainen. 40v on vielä nuori ja uppoaa isoon kohderyhmään hyvin.

Jos tienaa 3000-5000€ kuussa niin eikö se ole oikea työ? Ja miksi ihmeessä pitäisi tarkkaan kertoa mitä on tehnyt, sanoo vaan että on ollut yrittäjä.

Tuossa joku aika levisi netissä tilastoja, että keskiverto Onlyfans tienaa jotain 150 euroa kuussa. 150 euroa siitä että on levitetty peräaukko ikuisesti internetissä. Ja keskiarvo, eli puolet siis tienaa vähemmän.

Vielä kun mietit, että ne tusina miljoonatienaria vetää keskiarvoa ylös, niin realistisesti suurin osa tienaa varmaan alle satasen.

Tuossa ei ole huomioitu sitä, että ylivoimainen enmmistö tileistä on inaktiivisia. Ei tule uusia kuvia, joten ei kukaan mitään niistä maksakaan. 

MILFiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isännöitsijä

Tämä on eka hyvä ehdotus. Alalla ei ole juurikaan ikärasismia ja alanvaihtajiin suhtaudutaan neutraalisti. Tekniikasta pitää kuitenkin vähän ymmärtää, ajokortti on suotavaa.

Ei sovi ap:lle. Isännöitsijän työssä ollaan aika paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Tai ehkä niin päin, että isännöitsijä joutuu olemaan tekemisissä todella vaikeiden ihmisten kanssa. Hän on siinä ristitulessa, kun taloyhtiössä on tyytymättömyyttä ja asukkaat riitelevät. Isännöitsijän pitää mieheni sanoin olla ihminen, jolla ei ilmekään värähdä, jos ohi lentää vi**u jolla on sikari huulien välissä. Hänelle soitetaan keskellä yötä, kun naapurissa on bileet. Hänelle soitellaan monista sellaisista asioista, jotka eivät kuulu hänen toimenkuvaansa, vaan jonkun toisen. 

Isännöitsijöillä on vähän eri suuntauksia ja yksi näitsä on tekninen isännöitsijä. Hänellä on talotekniikka paremmin hallussa. Mutta isännöitsijä voi olla myös enempi hallinnollinen, sellainen joka juoksee hallitusten kokouksissa ja yhtiökokouksissa ja jonka osaaminen on ehkä enemmän siellä talouden, tilinpäätösten ja taloyhtiön tekemien sopimusten puolella. Isoissa isännöitsijäntoimistoissa on näitä molempia ja oletan että näitä teknisiä isännöitsijöitä on vähemmän. Sellainen saatetaan ottaa puikkoihin, kun taloyhtiöön tulee isompi remontti. 

Vielä isommissa isännöitsijätoimistoissa on erikseen isännöitsijät talon eri vaiheisiin. Esimerkiksi Tahkolalla on näin ja minusta tämä on hyvä malli. Jotkut ovat erikoistuneet uudiskohteisiin ja tietävät hyvin nämä alkuvaiheet, kun tehdään tarkastuksia ja väännetään rakennuttajan kanssa korjauksista. Meidän nykyisen taloyhtiön ensimmäinen isännöitsijä sanoi, että siinä kohtaa kun on selvitty takuukorjauksista ja aletaan miettiä pihakukkien istutuksia, hän lähtee pois, ja niin se meni. Hän oli alkuvaiheen spesialisti ja jatkoi seuraavaan yhtiöön, kun meillä oltiin alkuvaiheesta selvitty.

Mutta ei huono ehdotus noin muuten, kaikille uutta alaa miettiville! Liian arka tuossa ei saa olla, pitää olla jämpti ja topakka jo senkin takia, ettei hallitukset kokoukset veny monituntisiksi jaaritteluiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vain Suomessa mahdollista tällainen pyörittely 40- 50: senä, että mitähän sitä tekisi "isona"; samaan aikaan lapsia ja nuoria patistellaan koulusta valitsemaan se tulevaisuuden ala, jossa sitten pitäisi olla loppu- elämä - hieman ristiriitaista, vai mitä?

Nimenomaan nuoret tietävät jo valmiiksi, ettei se ensimmäinen ammatti kovin suurellakaan todennäköisyydellä jää viimeiseksi, vaan helposti työuralle mahtuu 2-3 eri alaa. Koska maailma muuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse harkitsen lääkistä. Nykyisen koulutus yhteiskuntatieteiden maisteri. En ymmärrä miten ikä liittyy asiaan ellei nyt harkitse jotain tosi fyysistä ammattia. 

Kai sen verran, että pitäisi työllistyä aikalailla heti, kun ei työuraa ole niin paljon jäljellä.

Jos ikaa on vaikka sen 40 v. ja kay esimerkiksi 3.5-4 v. kestavan AMK-tutkinnon, niin silloinhan on valmistuessaan noin 44 v. Jos elakeika on 65 v. niin on viela vahan yli 20 v. tyouraa jaljella... 

Ja mikähän AMK-tutkinto se olisi, jossa vastavalmistunut 44v olisi työmarkkinoilla kuuminta hottia? Eihän tässä kyse ole siitä, ehtisikö vielä tehdä töitä, vaan myöskin siitä, mikä olisi se ala, jossa nelikymppiset aloittelijat otettaisiin vastaan onnenkyyneleet silmissä. Onko esim. joku tekniikan aloista sellainen? En itse oikeasti tiedä, mutta kiinnostaisi tietää!

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin monen tuntuu olevan vaikea hyväksyä, että valtavalla osalla ihmisistä ei yksinkertaisesti ole mitään erityisiä taitoja tai osaamista? Etenkin, jos ei ole koskaan rakentanut minkään sortin uraa millään alalla. Saatika mitään "sydämen kaipuita" työntekoon tai "rakasta" ammattia. Ei se ole mitään vähättelyä. Se on todellinen maailma Disney-piirrettyjen ulkopuolella.

Ei kyse aina ole "toisten vaatimuksista" tai "toksisuudesta" tai "affirmaatiosta" tai mistä tahansa viikon buzzwordista NYT-liitteen sivuilla. Joskus (useimmiten) ihmiset ovat vain ihan tavallisia pulliaisia ilman mitään erityisiä taitoja. Eivät mitään ainutlaatuisia kuningattaria (television kuukautissidemainos oli tosin eri mieltä, joten sen täytyy luultavasti olla totta).

Näidenkin ihmisten on hyvä miettiä sitä alanvalintaa (realiteettien lisäksi) siitä näkökulmasta, että minkälaisesta tekemisestä tykkää itse. Ihan alkaen siitä, tykkääkö vaikkapa tasaisesta rytmistä vai enempi vaihtelusta. Tykkäisikö olla ulkona vai sisällä. Tykkääkö enemmän ihmisistä vai koneista. Viihtyykö ennemmin porukassa vai yksin. Sitä kautta voi sitten miettiä, minkälaisissa töissä olisi niitä elementtejä, joista itse pitää. 

Jos tätä kautta on vaikea löytää mitään, mikä vetoaisi edes jollain tavalla, niin sitten lähestyy negaation kautta. Mitkä on pahimpia inhokkeja itselle? Ja sulkee sitten pois niitä töitä ja aloja, jotka menevät kovasti vastaan sitä, mihin itse soveltuu, mikä kiinnostaa ja minkälaisesta tekemisestä tykkää. Ei siitä tule mitään, että lähtee sellaisiin hommiin jotka jo lähtökohtaisesti tuntuvat vastenmielisiltä. Vähintään pitää löytää jotain riittävän neutraalia, jotta jaksaa sen työn. Vääjäämättä näissä 'tavallisten pulliaisten' töissä se palkkakin on pieni, niin ei sellaista jaksa jos se itse työ on pakkopullaa.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/27/40-vuotias-nainen-vuonna-1972

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/27/40-vuotias-nainen-vuonna-1972

Eihän tämä eroa mitenkään AV:n käsityksistä nelikymppisistä naisista puoli vuosisataa myöhemmin.

Iällä on hyvin vähän tekemistä pätevän vastauksen löytämisessä. Vähän kun kysyisi, että "olen nainen, mikä ammatti olisi minulle hyvä?"Kerro enemminkin, millaista osaamista sinulla on, missä olet hyvä ja mistä pidät. Mihin vain ammattii voin uudelleen kouluttautua iästä huolimatta. Mutta se määrittää, mihin on valmiuksia, tahtoa ja aitoa kiinnostusta.

Vierailija kirjoitti:

Perhepäivähoitajaksi lähihoitaja koulutuksen myötä. Heitä tarvitaan.

Ap sanoi ettei sote alaa.

Rekkakuski?

Kestää vielä vuosia ennenkuin sähköllä itseajavat vehkeet jyräävät alan. Ei tarvitse pahemmin olla ihmisten kanssa lähekkäin hommissa, pulaa kuskeista on. Työvuorot on tietty oma juttunsa ja mihin orjatyöfirmaan sitten päätyy...

Tai sitten yksityisyrittäjä? Myyt netissä eikä taaskaan tarvitse olla suorassa kontaktissa kenenkään kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse harkitsen lääkistä. Nykyisen koulutus yhteiskuntatieteiden maisteri. En ymmärrä miten ikä liittyy asiaan ellei nyt harkitse jotain tosi fyysistä ammattia. 

Kai sen verran, että pitäisi työllistyä aikalailla heti, kun ei työuraa ole niin paljon jäljellä.

Jos ikaa on vaikka sen 40 v. ja kay esimerkiksi 3.5-4 v. kestavan AMK-tutkinnon, niin silloinhan on valmistuessaan noin 44 v. Jos elakeika on 65 v. niin on viela vahan yli 20 v. tyouraa jaljella... 

Ja mikähän AMK-tutkinto se olisi, jossa vastavalmistunut 44v olisi työmarkkinoilla kuuminta hottia? Eihän tässä kyse ole siitä, ehtisikö vielä tehdä töitä, vaan myöskin siitä, mikä olisi se ala, jossa nelikymppiset aloittelijat otettaisiin vastaan onnenkyyneleet silmissä. Onko esim. joku tekniikan aloista sellainen? En itse oikeasti tiedä, mutta kiinnostaisi tietää!

Sairaanhoitajan tutkinto. Itse olen 42v. ja aloitin juuri sairaanhoitajan opinnot.

Vierailija kirjoitti:

Horoksi.

Siitä ei taida ihmisläheisemmäksi enää päästä.