Ihan kiva oli eilen synttärit, eikä edes vanhemmat muistaneet :(
No, ei kai se niin tärkeää ole, mutta silti ihmettelen. Vai onko ihan yleistä ettei muisteta omien lasten syntymäpäiviä enää, kun ovat täysi-ikäisiä? En siis tarkoita, että olisi pitänyt jotain lahjaa ostaa tai muuta, vaan että olisin saanut edes onnitteluviestin... Nyt kukaan ei muistanut merkkipäivääni :(
Kommentit (32)
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:32"]
Kyllähän sitä voi olla tekemisistä niin paljon ettei aina hoksaa. Me olemme yhden kipeän kerran tarkoituksella jättäne nuoremme syntymäpäivän huomioimatta millään tavalla. Hän oli niin pahasti vahingoittanut meitä.
[/quote]
Hyi kamala mitä passiivis-agressiivista käytöstä. Tosi lapsellista!
Mulla oli synttärit muutama päivä sitten. Olin poistanut fb:stä syntymäpäivä kohdan pois, en ollut kirjoittanut mihinkään perhekalenteriin asiaa, en ollut siitä sanonut sanaakaan kenellekään ja muutenkin yritin, että kukaan ei sitä muistaisi. Ei onnistunut. Ensimmäinen onnittelu oli tullut tekstiviestillä jo kuudelta aamulla ja iltaan mennessä oli tullut ainakin kuusi puhelua, viisi onnitteluhalausta ja 15 tekstiviestiä asiasta. En edes täyttänyt pyöreitä. Vanhempani ja sisarukseni soittelivat, lapseni ja mieheni kattoivat juhlapöydän ja työkaverit ja ystävät muistivat eri tavoin. Näin sitä mennään varmaan siis kauan vaikka haluaisin mennä matalalla profiililla.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:44"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 13:32"]
Kyllähän sitä voi olla tekemisistä niin paljon ettei aina hoksaa. Me olemme yhden kipeän kerran tarkoituksella jättäne nuoremme syntymäpäivän huomioimatta millään tavalla. Hän oli niin pahasti vahingoittanut meitä.
[/quote]
Miten?
[/quote]
Hän oli nähtävästi paljastunut homoksi ja näin tuottanut suvulle kohtuutonta surua ja murhetta
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:43"]
Te joita äidit ei onnittele, onnitteletteko te äitejä aina syntymäpäivänä?
[/quote]
Kyllä. Minä muistan sekä äitiäni että isääni heidän syntymäpäpäivinään, samoin äitien- ja isänpäivänä. Oma syntymäpäiväni on Suomessa vapaa-/pyhäpäivä tyyliin vappu, mutta he eivät minua tuolloin onnittele mitenkään. Joskus 15 vuotta sitten viimeksi.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 15:58"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:43"]
Te joita äidit ei onnittele, onnitteletteko te äitejä aina syntymäpäivänä?
[/quote]
Kyllä. Minä muistan sekä äitiäni että isääni heidän syntymäpäpäivinään, samoin äitien- ja isänpäivänä. Oma syntymäpäiväni on Suomessa vapaa-/pyhäpäivä tyyliin vappu, mutta he eivät minua tuolloin onnittele mitenkään. Joskus 15 vuotta sitten viimeksi.
[/quote]
Kyllä on uskomattoman törkeää mielestäni. Vihaksi pistää teidän muiden puolesta!
En voisi kuvitella yllä olevien juttujen olevan totta, ellen näkisi sitä nyt toteutuvan omassakin suvussani. Ennen näin ei ollut, äitini elossa ollessa kaikkien syntymäpäivät muistettiin ja kyllä useimmiten oli juhlat ja lahjat.
Jotenkin käsittämättömän surullista jos äiti ei muista oman lapsensa syntymäpäivää...
Minua ei ole koskaan vanhemmat onnittelleet syntymäpäivänä, kasvoin Jehovan todistaja perheessä.
Minäkään en voi heitä onnitella vaikka en ole kyseisessä uskonnossa, kunnioitan vakaumustaan.
Olin taas keskustelun tappaja.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 16:15"]
Minua ei ole koskaan vanhemmat onnittelleet syntymäpäivänä, kasvoin Jehovan todistaja perheessä.
Minäkään en voi heitä onnitella vaikka en ole kyseisessä uskonnossa, kunnioitan vakaumustaan.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:43"]
Te joita äidit ei onnittele, onnitteletteko te äitejä aina syntymäpäivänä?
Kyllä, aina mennään sinne lahjan ja kukkien kanssa. Tai kutsutaan ulos syömään.
[/quote]
Täytin 50-v. Vanhempani postittivat onnittelukortin. Ko. päivänä sitten ei mitään onnitteluja kuulunut, soitin äidille ja valitin, kun sisko ja velikään eivät mitenkään ole muistaneet. Kohta puhelun päätyttyä tuli kummaltakin tekstiviesti (!), äiti oli varmaan soittanut ja määrännyt onnittelmaan. Olisin 50-vuotispäivänä edes puhelua odottanut.
Minun vanhempani unohtivat synttärini kun olin 16. Se tuntui pahalta silloin, mut nyt ei enää kaivele vaikka saisinkin synttärionnittelut päivän myöhässä heiltä. T. 27-v.
Joku mainitsi miten 5 v harmitteli, ettei ollut lahjaa äidille. Meillä tyttö (eskarilainen) oli ihan surkeana ja kertoi, että oli isilla sanonut kaupassa, että ostetaan äidille kukkia, mutta isi ei suostunut. Että eipä mies ainakaan unohtanut. Sanoi vain, että turhaanhan sellaset rahat menee. Oli kyllä vara ostaa se lauantai mäyräkoira.
Mä niin ymmärrän, miten jotkut naiset lähtee toisen mukaan, kun saa toivomaansa huomiota!!!!
Itse en onnittele vanhempiani syntymäpäivinä. Tämä on jäännettä lapsuudesta, jolloin kummankaan synttäreitä ei vietetty. Minun on siis vaikea edes muistaa, milloin ne ovat. Äitien ja isänpäivänä sitten muistan ja tietysti jouluna.
32 jatkaa. Pisi sanoa vielä, että itse sain tänä vuonna jopa tekstiviestin. Ei tullut enää edes korttia :P. Vuosi vuodelta vähenee muistaminen. Mutta ehkä selviän tästä.
Mulla on huomenna, mutta en ole missään tekemisissä sukuni kanssa, kavereita ei ole ja lapsille en halua mainita että on mun synttärit, koska en halua että nekin alkaa pitämään mua ihan luuserina.
No,olen huomannut että minunkin vanhempani elävät vain omaa elämäänsä kun pääsivät minusta eroon.Onko niin että ei ole enää sitä empatiaa.mutta hei mä toivotan täältä tosi mukavaa synttäriä ja älä välitä juhli vain itse...se ei ole sen arvoista että niiden takia suret....
Säälittävää, mikset itse järjestä itse juhlia ja kutsu vanhempiasi sinne?