Mitä mieltä tästä? (parisuhdeasia)
En ole koskaan saanut tarpeeksi huomiota pojilta/miehiltä. Minulla on huono isäsuhde ja minua on kiusattu paljon lapsena/nuorena. Olen tottunut olemaan aina 20-vuotiaaksi asti läski, ruma, vastenmielinen tyyppi, kunnes asiat sitten piku hiljaa muuttuivatkin. Laihduin, kaunistuin, löysin ihanan miehen joka teki rumasta ankanpojasta joutsenen.
Tällä hetkellä elän edelleen tuon ihanan miehen kanssa, mutta tunnen kaipaavani jotain. Minulta on jääänyt kokematta kaikki nuoruuden rakkaustarinat ja ihastumiset. Pojat eivät koskaan lähettäneet rakkauskirjeitä, eivät piirittäneet minua, eivät saaneet tuntemaan itseäni kauniiksi ja halutuksi. Minun sisällä asuu edelleenkin se nuori tyttö, joka kaipaa olla hyväksytty, jopa rakkauden kohde jollekin.
Olemme puhuneet tästä mieheni kanssa ja hän on sitä mieltä, että minun tulee saada vielä tuntea nuo tunteet. Mieheni sanoo usen, että saisin kenet tahansa, mutta itse en usko sitä. En usko, vaikka monet miehet ovat lähestyneet ja flirttailleet. Mutta en tiedä mitä tehdä noissa tilanteissa, koska ne tilanteet ovat minulle ihan uusia. Ajattelen usein, että miehet kiusaavat minua.
Mieheni jopa ehdotti, että käivisin joidenkin miesten kanssa treffeillä jotta uskoisin, etten ole oikeasti enää se ruma ankanpoikanen. Mieheni toivoo, että itsetuntoni nousisi. Olen aika hiljainen ja ujo kokemusteni takia.
Mitä mieltä te olette tilanteestani? Ja mitähän muut ihmiset ajattelevat, jos minä, naimisissa oleva nainen, kävisin ulkona muiden miesten kanssa? Sisimmässäni haluaisin vaan tuntea niin kovasti, että olen jotain jonkun silmissä. Että olen haluttu.
Voiko kukaan ymmärtää minua? Olenko aivan typerä?
Kommentit (64)
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 23:14"]
Miksi et saa mieheltäsi kaipaamaasi huomiota? Jos saa ja se ei riitä, miksi ei riitä? Miksi se että joku tai jotkut muut huomiois kuitenkin riittäisi... en oikein usko sitä, eikä silloin ole todennäköistä että se nostaisi sinun itsetuntoasikaan, pitäisi saada lisää tavoitellumpien huomiota ja...
[/quote]
En oikein usko että asia on ihan näin mustavalkoinen. En osaa selittää paremmin, mutta sydän sanoo näin.
ap
Juu, ei löydy itsetunto miesten "ihailusta". Kyllä se itsetunto on jokaisen rakennettava ihan itse, oli sitten ulkonäkö millainen tahansa.
Oletko koskaan ajatellut mikä on miesten "ihailun" takana? Varsinkin teini-iässä ja vähän myöhemminkin, osalla miehistä aina. Voin kertoa: he haluavat hyvännäköisen panon. Eivät he ole kiinnostuneet sinusta ihmisenä, mitä ajattelet tai mitä tunnet. Jos olet sattunut löytämään miehen joka on kiinnostunut sinusta ihmisenä, sellaisena kuin olet, kannattaisi pitää siitä kiinni. Suosittelen myöskin terapiaa. Ja aikuiseksi kasvamista.
Aika harva on kuitenkaan kokenut nuorena monien miesten ihailua ja piiritystä rakkauskirjeistä puhumattakaan. Itsekin olen parantunut vanhetessani, nykyään olisi vientiä, mutta ei mulla nuorena mitään ihailijajoukkoa ollut, kuten ei kellään kavereistanikaan. Tai ok yhdellä oli pari ihailijaa, muttei kellään muulla. Ja oltiin kuitenkin ihan norminuoria, ei mitenkään hyljeksittyjä vaan mieluummin suosittuja.
Musta tuntuu, että haikailet jotain jenkkiteinileffojen glamouria ja ihailua, mitä ei täällä normielämäsä ole paljonkan tarjolla. Nauti siitä mitä sulla nyt on ja lopeta haaveilut.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 23:15"][quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 23:14"]
Miksi et saa mieheltäsi kaipaamaasi huomiota? Jos saa ja se ei riitä, miksi ei riitä? Miksi se että joku tai jotkut muut huomiois kuitenkin riittäisi... en oikein usko sitä, eikä silloin ole todennäköistä että se nostaisi sinun itsetuntoasikaan, pitäisi saada lisää tavoitellumpien huomiota ja...
[/quote]
En oikein usko että asia on ihan näin mustavalkoinen. En osaa selittää paremmin, mutta sydän sanoo näin.
ap
[/quote]
Mustavalkoinenhan se olisi jos vain olisit tyytyväinen koettuasi ihastumisen. En mäkään usko asioiden mustavalkoisuuteen.
Suosittelet aikuiseksi kasvamista? Sitähän minä tässä juuri yritän tehdä. Helpommin sanottu kuin tehty.
ap
Myönnän, että minulla on taipumusta nousta pilviin vaikka pitäisi olla tiukasti jalat maassa. Kerroin tarinani, totuuden. En oikein tiedä itsekään mihin sillä pyrin tai mitä sillä hain. Ehkä halusin ymmärrystä. Mutta itsekäs en ole missään nimessä. Minulla on suuri sydän.
Ap
Ymmärrän oikein hyvin. Vastaavassa tilanteessa oma entinen mieheni heitti minut pihalle. Nyt ei ole miestä ollenkaan. Mitäköhän se kertoo sinun miehestäsi?
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 23:33"]Ymmärrän oikein hyvin. Vastaavassa tilanteessa oma entinen mieheni heitti minut pihalle. Nyt ei ole miestä ollenkaan. Mitäköhän se kertoo sinun miehestäsi?
[/quote] Luultavasti hän välittää todella ap:sta, joka ei nyt jotenkin tunnu osaavan arvostaa tätä. Miettiiköhän ap nyt oikeasti asiaa myös miehensä tunteiden kannalta? Onko hän sinulle itsestään selvyys? Niin ei kuitenkaan ole kenenkään ihmisen kohdalla. Ole onnellinen, että olet löytänyt rakastavan miehen, selvästikin. Muutenkin voi hankkia kokemuksia ja on parempia tapoja kasvaa ja kasvattaa itsetuntoa, kuin tapailemalla miehiä.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 23:36"]En aio luopua haaveilusta!
ap
[/quote]
Mistä tai minkä haaveilusta?
Haaveilusta varmasti ei kannatkaan luopua mutta joskus niitä havaita voi joutua hieman muokkaamaan.
Tee sitä mihin uskot.
Usko siihen mitä teet.
Tee, niin kuin parhaaksi näet.
Älä usko mitä muut sanovat.
Sano, mitä itse ajattelet.
Ajattele itse.
Uskoon kuuluu epäily.
Uskoon kuuluu rohkeus.
Pahinta uskossa on sokeus.
Rohkea uskaltaa epäillä,
eikä näe niiden välillä pienintäkään ristiriitaa.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 23:27"]
Myönnän, että minulla on taipumusta nousta pilviin vaikka pitäisi olla tiukasti jalat maassa. Kerroin tarinani, totuuden. En oikein tiedä itsekään mihin sillä pyrin tai mitä sillä hain. Ehkä halusin ymmärrystä. Mutta itsekäs en ole missään nimessä. Minulla on suuri sydän.
Ap
[/quote]
Suuri sydän on sinun miehelläsi...älä heitä hänen rakkauttaan pois turhan vuoksi.
Voi. Olen surullinen siitä, että epäilette rakkauttani tai arvostustani miestäni kohtaan. Mieheni itse ehdotti toisten miesten tapaamista.
ap
Etkö ole kokenut ihastumisen tunteita edes miehesi kanssa? Rakastatko häntä kuitenkin, oikeasti?
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 23:44"]Voi. Olen surullinen siitä, että epäilette rakkauttani tai arvostustani miestäni kohtaan. Mieheni itse ehdotti toisten miesten tapaamista.
ap
[/quote] Ei hän sellaista halua. Asetu itse hänen asemaansa vaihtamalla sinut hänen paikalleen ja hänet sinun. Hän välittää vain sinusta ja sanoo noin, vaikka itsestään tuntuukin luultavasti todella pahalta. Tiedän kokemuksesta, valitettavasti. Kuten myös sen, että tuollainen tulella leikkiminen voi saada pahaa jälkeä aikaan.
Ehkä tämä keskustelu on parempi lopettaa tähän. Kiitos kaikille osallisille. Rauhaa, rakkautta kaikille.
AP
Ehkä kannattaa jatkossa haaveilla vähän eri asioista kuin teiniajan piirityksestä. Kommentti, ettet aio luopua haaveilusta kertoo kyllä ihan riittävästi sun asenteestasi ja itsekkyydestäsi. Jos sulla on upea mies, joka ymmärtää sun kriisin, niin pidä lujaa kiinni ja hae apua muualta.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 23:20"]
Juu, ei löydy itsetunto miesten "ihailusta". Kyllä se itsetunto on jokaisen rakennettava ihan itse, oli sitten ulkonäkö millainen tahansa.
Oletko koskaan ajatellut mikä on miesten "ihailun" takana? Varsinkin teini-iässä ja vähän myöhemminkin, osalla miehistä aina. Voin kertoa: he haluavat hyvännäköisen panon. Eivät he ole kiinnostuneet sinusta ihmisenä, mitä ajattelet tai mitä tunnet. Jos olet sattunut löytämään miehen joka on kiinnostunut sinusta ihmisenä, sellaisena kuin olet, kannattaisi pitää siitä kiinni. Suosittelen myöskin terapiaa. Ja aikuiseksi kasvamista.
[/quote]
Ap mielii kylän ukkojen patjaksi/päiväperhoksi. :)
[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 22:44"]
En ole koskaan saanut tarpeeksi huomiota pojilta/miehiltä. Minulla on huono isäsuhde ja minua on kiusattu paljon lapsena/nuorena. Olen tottunut olemaan aina 20-vuotiaaksi asti läski, ruma, vastenmielinen tyyppi, kunnes asiat sitten piku hiljaa muuttuivatkin. Laihduin, kaunistuin, löysin ihanan miehen joka teki rumasta ankanpojasta joutsenen.
Tällä hetkellä elän edelleen tuon ihanan miehen kanssa, mutta tunnen kaipaavani jotain. Minulta on jääänyt kokematta kaikki nuoruuden rakkaustarinat ja ihastumiset. Pojat eivät koskaan lähettäneet rakkauskirjeitä, eivät piirittäneet minua, eivät saaneet tuntemaan itseäni kauniiksi ja halutuksi. Minun sisällä asuu edelleenkin se nuori tyttö, joka kaipaa olla hyväksytty, jopa rakkauden kohde jollekin.
Olemme puhuneet tästä mieheni kanssa ja hän on sitä mieltä, että minun tulee saada vielä tuntea nuo tunteet. Mieheni sanoo usen, että saisin kenet tahansa, mutta itse en usko sitä. En usko, vaikka monet miehet ovat lähestyneet ja flirttailleet. Mutta en tiedä mitä tehdä noissa tilanteissa, koska ne tilanteet ovat minulle ihan uusia. Ajattelen usein, että miehet kiusaavat minua.
Mieheni jopa ehdotti, että käivisin joidenkin miesten kanssa treffeillä jotta uskoisin, etten ole oikeasti enää se ruma ankanpoikanen. Mieheni toivoo, että itsetuntoni nousisi. Olen aika hiljainen ja ujo kokemusteni takia.
Mitä mieltä te olette tilanteestani? Ja mitähän muut ihmiset ajattelevat, jos minä, naimisissa oleva nainen, kävisin ulkona muiden miesten kanssa? Sisimmässäni haluaisin vaan tuntea niin kovasti, että olen jotain jonkun silmissä. Että olen haluttu.
Voiko kukaan ymmärtää minua? Olenko aivan typerä?
[/quote]
Jos tämä on totta, yritä nyt edes ymmärtää se että sinulla on jo mies joka hyväksyy sinut. Se on paljon paljon enemmän kuin monilla muilla.
Sen (häviävän) tunteen jahtiin voit lähteä, mutta todellinen ihailu ja hyväksyntä on kaukana siitä että joku mies haluaa seksiä kanssasi. Miehesi on kuitenkin valinnut jakaa oman tulevaisuutensa kanssasi. Sulla on ilmeisesti hyvä mies, yritä edes kunniottaa häntä. Muutoin todennäköisesti menetät elämän jota et osaa nyt arvostaa.
...Olisi myös kiva kuulla kohtalotovereiden (jos sellaisia on) kokemuksia ja ajatuksia.
Yksi elämä meillä kaikilla. Siihen minä uskon.
ap